Käytännön taitoja PAMille monikulttuuriseen työelämään

Työelämä moninaistuu ja monikielistyy jatkuvasti. Monikulttuurinen työyhteisö voi tuoda organisaatioon uusia näkökulmia, laajempaa kieli- ja osaamistaustaa sekä parempia valmiuksia palvella erilaisia asiakkaita. Samalla monikulttuurisuus voi myös luoda erilaisia arjen haasteita ja kysymyksiä liittyen esimerkiksi kieleen, kulttuurieroihin ja työelämän kirjoittamattomiin sääntöihin.

Yhdessä elämisen Taitokeskus vastasi näihin tarpeisiin Palvelualojen ammattiliitto PAMille toteutetulla kolmipäiväisellä Monikulttuurisuuden kohtaaminen työelämässä -kurssilla. Vantaalle eri puolilta Suomea saapuneet palvelualojen luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut vahvistivat kurssilla valmiuksiaan toimia moninaisissa työyhteisöissä.

Luottamushenkilö työelämän muutosten keskellä 

Monikulttuurisissa työyhteisöissä työntekijöillä voi olla erilaisia kansalaisuuksia, etnisiä taustoja, uskontoja ja äidinkieliä. Tämä näkyy myös luottamushenkilöiden kohtaamissa tilanteissa, joissa voivat vaikuttaa työehtojen ja -turvallisuuden lisäksi esimerkiksi kielihaasteisiin, yhdenvertaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät teemat.

Luottamushenkilön ei tarvitse tuntea kaikkien kulttuurien tai uskontojen tapoja, vaikka yleisistä kulttuurierojen ymmärtämisestä on toki varmasti hyötyä. Olennaisempaa on kohdata työntekijä yksilönä, erottaa havainto omasta tulkinnasta ja kysyä oikeita kysymyksiä”,

kertoo monimuotoisuuskouluttaja ja kurssin pääkouluttaja Jannika Lahti Taitokeskukselta. Koulutuksen tavoitteena oli antaa luottamushenkilöiden työarkeen sekä tietoa että käytännön työkaluja. Kurssi rakentui asiantuntijaosuuksista, kokemusosaajien puheenvuoroista, keskusteluista ja käytännön harjoituksista. Oppeja sovellettiin omien työpaikkojen tilanteisiin läpi koulutuksen. Lisäksi osallistujat jakoivat toisilleen omia kokemuksiaan ja työpaikkojensa hyväksi todettuja käytäntöjä.

Ensimmäisenä askeleena omien normien tunnistaminen

PAMille toteutetun kurssin ensimmäisenä päivänä pääkouluttaja Jannika Lahti tarkasteli osallistujien kanssa kulttuurin eri ulottuvuuksia sekä niiden mahdollista vaikutusta työelämään. Kulttuuritausta voi vaikuttaa esimerkiksi käsityksiin ajasta, hierarkiasta, palautteesta, oma-aloitteisuudesta ja sopivasta vuorovaikutuksesta. Monet kurssin osallistujista tunnistivat eroja myös omasta työarjestaan ja teemaa käsiteltiinkin konkreettisten työelämän tilanteiden kautta.

Kulttuurierojen lisäksi osallistujat tarkastelivat myös omien työpaikkojensa kirjoittamattomia sääntöjä. Kenen on helppo ymmärtää, miten työpaikalla toimitaan? Kuka saattaa jäädä suomenkielisten taukokeskustelujen ja muun hiljaisen tiedon ulkopuolelle? Entä huomioidaanko työarjessa tai -vuorosuunnittelussa erilaiset uskonnolliset ja kulttuuriset juhlapäivät?

Monimuotoinen henkilöstö ei vielä itsessään takaa yhdenvertaisuutta tai kuulumisen kokemusta. Päivän päätteeksi MakeSomeNoise-puhujaverkostoon kuuluva Tawab Qaderzada kertoi aiemmista kokemuksistaan maahanmuuttajataustaisena työnhakijana ja nykyisistä tehtävistään kaupan alan esihenkilönä. Työnhakuun liittyvien haasteiden lisäksi Tawab antoi osallistujille vinkkejä monikulttuurisuuden huomioimiseen tiimien työarjessa.

Kieli voi avata tai sulkea osallistumisen mahdollisuuksia

Toisena päivänä huomio siirtyi kielitietoisuuteen, selkeään viestintään ja vuorovaikutukseen. Osallistujat arvioivat omien työyhteisöjensä kielikäytäntöjä ja pohtivat, kuinka voidaan varmistaa, etteivät monikieliset työntekijät jää tiedon, osallistumisen tai uramahdollisuuksien ulkopuolelle kielitaitonsa vuoksi.

Toisena koulutuspäivänä kouluttamaan saapui Tampereen Vamoksen valmentajana toimiva Gurhan Bayramoglu. Gurhan on itse muuttanut Suomeen ja opetellut suomenkielen aikuisiällä, joten hän pystyi Vamoksessa tehdyn työn lisäksi kertomaan osallistujille myös omakohtaisista kokemuksistaan erilaisissa kieli- ja viestintätilanteissa.

Pitkät ohjeet, nopea puhekieli ja ammattisanasto voivat olla erityisen haastavia silloin, kun suomi ei ole työntekijän äidinkieli. Kurssin osallistujat harjoittelivat selkeää viestintää ja ohjeiden antamista erilaisin viestintätyylein. Päivän aikana käsiteltiin myös ammattitulkin käyttöä, konekääntämisen mahdollisuuksia ja kuvallisia apuvälineitä, joita voidaan hyödyntää monikielisissä työyhteisöissä.

Yhdenvertaisuus näkyväksi arjen ratkaisuissa

Kolmantena päivänä MakeSomeNoise-puhujaverkoston Noor Assad kertoi kokemuksistaan kulttuurin, uskonnon ja työelämän yhteensovittamisesta. Kulttuuriin tai uskontoon liittyvät tarpeet voivat koskea esimerkiksi pukeutumista, ruokavaliota, taukoja, juhlapäiviä tai työvuoroja. Osallistujat ratkaisivat case-esimerkkejä, joissa piti huomioida työntekijän tarpeiden lisäksi työn vaatimukset, turvallisuus ja yhteiset säännöt.

Viimeisen kurssipäivän teemoina olivat myös etuoikeudet, ennakkoluulot ja rasismi. Tawab oli jo ensimmäisenä päivänä puhunut työelämän rakenteellisesta rasismista, joka voi näkyä esimerkiksi työnhaussa nimen perusteella eriarvoiseen asemaan joutumisena. Noor puolestaan kertoi rasistisista asiakaskohtaamisista palvelualalla. Kokemusten kuulemisen ja aiheen yleisen käsittelyn lisäksi osallistujat oppivat syrjivän puheen tunnistamista ja siihen puuttumista.

Koulutuksen vaikuttavuus konkretisoitui yhdellä osallistujalla heti kurssin jälkeen, kun opitut taidot tulivat suoraan käyttöön:

Jouduin heti tällä viikolla tilanteeseen, jossa ilmeni rasistista käytöstä. Kurssin opit tuli heti mieleen ja niiden ansiosta pystyin oikeasti puuttumaan asiaan heti ja oikealla tavalla. Vaikka tilanne oli tosi ikävä niin se päättyi lopulta siten, että osapuolet sai sovittua asian ja rasistisesti käyttäytynyt osapuoli pyysi anteeksi loukkaamaltaan henkilöltä. Kurssi ei jäänyt pelkäksi teoriaksi, vaan siitä oli heti aivan konkreettista apua ja se johti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tosielämässä.

Kokemusosaaminen tuo työelämän ilmiöt lähelle

Kokemusosaaminen oli olennainen osa koulutusta. MakeSomeNoise-puhujaverkostoon kuuluvat Tawab Qaderzada ja Noor Assad toivat koulutukseen näkökulmia työelämän käytännöistä, yhdenvertaisuudesta, oletuksista ja kuulumisesta. Kokemuspuheenvuorot eivät olleet koulutuksesta irrallisia, vaan niiden kautta osallistujat pystyivät tarkastelemaan, miltä työelämä aidosti näyttäytyy monikulttuurisesta taustasta tuleville.

Yhdessä elämisen Taitokeskuksen koulutuksissa hyödynnetään monesti kokemustietoa, sillä se syventää asiantuntijatiedon pohjalta saatua ymmärrystä ja sitoo sen aitoihin elämän kokemuksiin. Tälläkin kurssilla kokemustieto teki näkyväksi muun muassa ulkopuolisuutta vahvistavien pienien tekojen ja sanojen merkityksen. Yksittäinen kommentti voi vaikuttaa harmittomalta, mutta toistuvat oletukset ja nimen väärin lausuminen voivat vähitellen heikentää turvallisuuden ja kuulumisen kokemuksia.

Monikulttuurinen työelämä rakennetaan yhdessä

Onko organisaatiossanne tarve vahvistaa osaamista monikielisessä ja monikulttuurisessa työyhteisössä toimimiseen?

Yhdessä elämisen Taitokeskus räätälöi koulutuksia organisaation osaamistarpeiden ja henkilöstön tehtävien pohjalta. Koulutuksiin voidaan yhdistää asiantuntijatietoa, kokemusosaajia ja organisaation työarkeen perustuvia harjoituksia ja työelämäcaseja.

PAMin osallistujapalautteissa nousivat esiin erityisesti kouluttaja Jannika Lahden osaaminen ja teoriatiedon yhdistäminen kokemuspuheenvuoroihin.

Kouluttaja oli aivan super ja hänellä oli tosi hyvä kosketus tähän hommaan. Vierailevat tähdet toivat uusia näkökulmia ja asioita esille. Kokonaisuudessaan aivan upee koulutus, paras Pamin koulutus tähän mennessä missä olen ollut mukana. Todella hyödyllinen ja tulee tarpeeseen!

Hyödylliseksi koettiin myös työpaikoille mukaan vietävät työkalut ja käytännöt.

Kokonaisuudessa aivan mahtava koulutus. Otin paljon asioita mukaan mitä tulen ehdottamaan työpaikalle käytettäväksi.