Kenenkään ei pidä joutua valitsemaan hoidon ja toimeentulon välillä

Oppositio on jättänyt hallitukselle välikysymyksen tavallisten suomalaisten pärjäämisestä arjen kustannusten noustessa. Diakonissalaitos korostaa, että yhteiskunnan turvaverkkojen pitää turvata avun saaminen silloin, kun ihminen sitä tarvitsee, sekä tarjota mahdollisuuksia oman elämäntilanteen ja toimeentulon parantamiseen.

Punaisella taustalla valkoinen teksti "Kannanotto".

Kohtaamme toiminnassamme ihmisiä, joiden hyvinvointia haastavat samanaikaisesti useat erilaiset kuormitustekijät, esimerkiksi kasautuneet sosiaaliset, mielenterveyden ja terveyden haasteet. Moni tarvitsee samanaikaisesti useita palveluita.

Oppositio on jättänyt hallitukselle välikysymyksen tavallisten suomalaisten pärjäämisestä arjen kustannusten noustessa. Diakonissalaitos korostaa, että yhteiskunnan turvaverkkojen pitää turvata avun saaminen silloin, kun ihminen sitä tarvitsee, sekä tarjota mahdollisuuksia oman elämäntilanteen ja toimeentulon parantamiseen.

1. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi hoidolle

Kun ihminen joutuu valitsemaan lääkärikäynnin, ruoan, vuokran tai lääkkeiden välillä, kyse ei ole yksittäisistä maksuista vaan siitä, toteutuuko hänen oikeutensa terveyteen, osallisuuteen ja ihmisarvoiseen elämään. Diakonissalaitoksen toiminnassa kohdatuista nuorista moni kertoo jättäneensä hakematta tarvitsemaansa hoitoa, palvelua tai tukea asiakasmaksun vuoksi. Taustalla on ollut pelko siitä, riittävätkö rahat laskujen maksamiseen, sekä huoli velkaantumisesta.

Diakonissalaitoksen työssä näkyy, miten asiakasmaksut voivat käynnistää vaikeuksien ketjun. Kun rahat eivät riitä sekä hoitoon että välttämättömiin elinkustannuksiin, hoitoon hakeutuminen voi viivästyä ja maksamattomat laskut kasautua. Velkaantuminen voi puolestaan vaarantaa myös asumisen.

Epävarmuutta asiakasmaksujen osalta aiheuttaa myös se, ettei ihminen välttämättä tiedä etukäteen, kuinka paljon maksettavaa kertyy, milloin maksukatto täyttyy tai miten kohtuullistamismenettelyt toimivat käytännössä. Kysyttäessä moni toimintamme piirissä olevista ihmisistä ei tiennyt, että asiakasmaksuja voidaan jossain tilanteessa kohtuullistaa tai jättää perimättä. Asiakkaan täytyy myös itse seurata maksukaton täyttymistä. Järjestelmässä luoviminen vaatii voimavaroja ja osaamista, joita kuormittavassa elämäntilanteessa ei aina ole. Lisäksi esimerkiksi SOSTEn (2026) tekemän selvityksen mukaan prosessit eivät ole yhdenvertaisia ja selkeitä alueittain.

Diakonissalaitos on huolissaan kohonneiden asiakasmaksujen kasautuvista vaikutuksista ihmisiin, joiden elämässä on samanaikaisesti terveyteen, toimintakykyyn ja toimeentuloon liittyviä haasteita. Asiakasmaksut eivät saa muodostua hoitoon hakeutumisen esteeksi. Maksujen kasautuminen sekä hoitoon hakeutumisen viivästyminen voivat pahimmillaan vaarantaa terveyden, toimeentulon tai asumisen sekä lisätä myöhemmin raskaampien palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut muodostavat merkittävän osan ylivelkaantuneiden henkilöiden maksulaiminlyönneistä ja velkomusasioista.

Diakonissalaitos esittää ratkaisuina, että:

Asiakasmaksulakia on muutettava niin, että myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja on alennettava tai ne on jätettävä perimättä, jos niiden maksaminen vaarantaa ihmisen tai perheen toimeentulon.
Varmistetaan maksukaton ja kohtuullistamismenettelyjen toimivuus. Perimättä jättämisen ja kohtuullistamisen hakemuskäytäntöjen tulee olla yhdenmukaisia hyvinvointialueesta riippumatta, ja niitä koskevan tiedon ja käytäntöjen tulee olla helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. Maksukaton kertymän seurannan pitäisi toimia mahdollisimman automaattisesti niin, ettei vastuu jää yksin asiakkaalle.
Ehkäistään maksujen siirtymistä perintään tai ulosottoon tilanteissa, joissa se heikentää merkittävästi kuntoutumista ja toimintakykyä. Maksut eivät saa edetä perintään silloin, kun asiakkaan maksukykyä ja mahdollista huojennusta vasta selvitetään.

2. Tehdään työnteosta aina kannattavaa palauttamalla suojaosat

Ihmisellä tulee olla mahdollisuus parantaa toimeentuloaan silloin, kun hänen toimintakykynsä sen mahdollistaa. Pienikin työkeikka voi olla merkittävä askel kohti työelämää ja vahvistaa samalla toimeentuloa, toimijuutta ja osallisuutta. Esimerkiksi nuorelle osa-aika- tai keikkatyö voi tarjota työkokemusta ja avata uusia työmahdollisuuksia. Diakonissalaitoksen työkeikkoihin osallistuneista 58 % kokee, että pienet, kertaluonteiset työkokemukset ovat auttaneet työllistymään muille työnantajille.

Erityisesti osa- ja täsmätyökykyisille sekä nuorille suojaosa on tarjonnut mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan sekä vahvistaa toimijuuttaan. Suojaosa on toiminut kannustimena tehdä työtä myös pienemmissä määrin tai se on voinut mahdollistaa asteittaisen palaamisen työelämään ilman, että pienimuotoinen työnteko johtaisi merkittävään etuuksien menetykseen tai kuormittavaan byrokraattiseen selvittelyyn.

Diakonissalaitos esittää ratkaisuna, että:

Suojaosat palautetaan tasolle, joka tekee työnteosta aidosti kannattavaa. Yleistuen rinnalla erityisesti toimeentulotuen ansiotulovähennyksellä on ratkaiseva rooli työnteon kannustavuuden ja taloudellisen perusturvan vahvistamisessa.