Auroran sosiaalista toimintaa Träskändassa ja Hakasalmessa

Auroran kodit, Träskändan kartano Espoossa ja Hakasalmen huvila Töölönlahden rannalla olivat Aurora Karamzinille (1808-1902) tärkeitä paikkoja. Kumpaakin niistä liittyi myös hänen sosiaalista toimintaansa. Diakonissalaitos on vaikuttanut myös hänen omistamassaan Dalsvikin kartanossa.

Mustavalkoinen valokuva, jossa kaksi naista istuu pitkän pöydän ääressä valaistussa huoneessa, taustalla seinällä tauluja ja ikkuna, huoneessa yksinkertainen sisustus.

Träskändan kartano – Auroran paratiisi

Auroran isäpuoli Carl Walleen osti vuonna 1820 Espoosta Träskändan kartanon perheensä kesänviettopaikaksi. Hän rakennutti tilalle uuden päärakennuksen. Aurora osti tilan isäpuoleltaan vuonna 1840 ja hän laajensi päärakennuksen 1851–1852. Träskända oli Auroralle hyvin tärkeä paikka. Hän vaali ja kehitti sitä rakkaudella. Päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1888. Muutamaa vuotta myöhemmin raju myrsky tuhosi suuren osan loistokkaasta puistosta. Puista monet oli tuotu aina Uralilta asti. Näiden vastoinkäymisten kautta Jumala tahtoi Auroran mielestä ”irrottaa hänet maallisesta”. Aurora myi kartanon vuonna 1895 sisarensa lapsenlapselle Marielle ja tämän puolisolle Adolf Törngrenille. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1920-1921. Kartanon omistaa Espoon kaupunki, joka on etsinyt sille jo pitkään uutta käyttötarkoitusta.

Träskändassa vierailivat monet Auroran aikalaiset. Tunnetuin heistä on keisari Aleksanteri II, jonka kunniaksi järjestetty metsästysretki vuonna 1863 oli yltäkylläinen ja ainutlaatuinen – siitä retkestä kirjoitetaan vieläkin. Auroran aika olikin kartanon historiassa sen loisteliainta.

Vaalea kaksikerroksinen puusta valmistettu rakennus, valokuva 1800-luvun lopulta. — **Träskändan kartano Auroran aikana 1880. Museoviraston kuvakokoelma.**

Auroran sosiaalinen toiminta Träskändan kartanossa

Alustalaisten ja lähiseudun lapsille koulu ja kansankirjasto.
Vanhainkoti ikääntyneelle palvelusväelle 1861-1865. Vanhainkodista tuli yksi Helsingin Diakonissalaitoksen työmuoto 1867 jälkeen. Koti joutui muuttamaan Dalsvikin kartanoon tulipalon tuhottua vanhainkodin rakennuksen 1865.
Vanhainkodin yhteydessä lääkärin vastaanotto espoolaisille köyhille.
Vastikkeellisen sosiaaliavun antaminen eli espoolaisten köyhien avustaminen lunastamalla heidän tekemiään käsitöitä.

Vaalea kaksikerroksinen rakennus, edessä muutamia puita. Rakennukseen johtaa kapea polku. — **Hakasalmen huvila 1900-luvun alussa. Kuva Aalto-yliopiston arkisto.**

Hakasalmen huvilasta Diakonissalaitos?

Hakasalmen huvilan rakennutti Auroran isäpuoli Carl Walleen 1843-1846 Töölönlahden rannalle. 1800-luvun lopulla rantaviiva etääntyi kauemmaksi kun lahden eteläosa täytettiin ratapihaa varten. Kun Aurora asettui ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen asumaan pysyvästi Helsinkiin vuonna 1875, hän asui talvet täällä Hakasalmessa. Kesät hän vietti Espoossa Träskändan kartanossa. Hakasalmesta muodostui 1890-luvun loppupuolella hänen ainoa kotinsa, sillä hän luopui rakastamastaan kesäpaikasta tilaa kohdanneiden onnettomuuksien jälkeen.

Aurora teki vuonna 1894 ehdotuksen huvilan luovuttamisesta Helsingin Diakonissalaitokselle sillä ehdolla, että kaupunki olisi myötämielinen viereisen puiston liittämisestä huvilatonttiin. Liitoksella Aurora halusi varmistaa Diakonissalaitoksen kasvun mahdollisuudet tulevaisuudessa. Kaupunki ei kuitenkaan ehdotukselle lämmennyt, sillä puisto oli kaavoitettu jo silloin puistoalueeksi. Diakonissalaitoksen toiminta oli kuitenkin vakiintunutta ja hyväksi koettua, joten kaupunki ryhtyi etsimään vaihtoehtoista sijaintipaikkaa suunnitellulle uudisrakennukselle. Se löytyi Töölönlahden toiselta rannalta Eläintarhan alueelta, jonne oli jo muutenkin kaavoitettu tontteja sosiaalisiin tarkoituksiin.

Aurora myi vuonna 1896 Hakasalmen Helsingin kaupungille, mutta hänelle jäi siihen hallintaoikeus elämän loppuun saakka, vuoteen 1902. Nykyisin huvila on osa Helsingin kaupunginmuseon toimintaa.

Auroran sosiaalinen toiminta Hakasalmen huvilassa

Rahallista apua pyytäjille. Auroralla oli säännöllinen vastaanotto.
Hevosille oli järjestetty huvilan kiviaidan ulkopuolelle juottoruuhi ja heinien syöttökaukalo. Maalta tulleille kuorma-ajureille ja torikauppiaille tupa lähistöllä sijainneen Rosa-Villa -nimisen huvilan alakerrassa.

Dalsvikin kartano, piirroskuva. — **Magnus von Wrightin piirros vuodelta 1850. Museoviraston kuvakokoelma.**

Dalsvikin kartano ja diakonissat

Dalsvikin kartanon Aurora peri vuonna 1846 kuolleelta sisareltaan Emilieltä. Kun Auroran Träskändaan iäkkäille palvelijoilleen perustama vanhainkotirakennus paloi 1865, siirrettiin vanhukset Dalsvikin kartanoon. Yksi pihapiirin rakennuksista kunnostettiin diakonissalaitoksen sisarille kesäkodiksi. Aurora myi Träskändan ja Dalsvikin kartanot 1895 sisarensa tyttärentyttärelle Marielle ja tämän puolisolle Adolf Törngrenille. Auroran kuoleman jälkeen vuonna 1902 vanhainkoti ja sisarten kesäkoti lakkautettiin. Muutamat vielä tuolloin hoidettava olleet vanhukset siirrettiin Träskändassa vapaana olleeseen rakennukseen. Vanhainkodin toiminta lakkasi viimeisen vanhuksen kuollessa 1909. Diakonissalaitoksen sisarille vuokrattiin uusi kesänviettopaikka Inkoosta.

Dalsvikin kartanoa ei enää ole. Kartanon mailla on espoolaisten ulkoilualue, jossa kartanon olemassaolosta muistuttavat muutamat rakennelmien kivijalat. Tässä linkki kartanoa koskevaan sivuun.

Auroran sosiaalinen toiminta Dalsvikin kartanossa

Vanhainkoti vuodesta 1865-1902.
Diakonissojen kesäkoti vuoteen 1902.
Aurora oli kalustanut kesäkodin ja varustanut sen keittiön. Kun kesäkodista jouduttiin luopumaan, siirrettiin huonekalut ja irtaimisto Diakonissalaitokselle Alppikadulle.

Kirjoittaja Jaana af Hällström työskentelee Diakonissalaitoksen viestinnässä asiantuntijana ja laitoksen historiaan erikoistuneena intendenttinä.