Mittaamattoman arvokkaita kohtaamisia – miten mitata ihmisarvotyön vaikuttavuutta?

Kyky arvioida ja tuoda esiin toimintamme vaikuttavuutta on nykyisessä toimintaympäristössä elinehto. Se on lisäksi myös keskeinen osa tiedolla johtamista ja tarveperustaista kehittämistä. Diakonissalaitoksella haluamme ymmärtää yhä paremmin, millaista muutosta työmme saa aikaan ihmisten elämässä ja miten tätä muutosta voidaan kuvata ja todentaa. Samalla työssämme tavoitellaan asioita, joita ei ole helppo mitata numeroina: ihmisarvoa, osallisuutta ja kokemusta siitä, että tulee kohdatuksi. Vaikuttavuuden osoittaminen ihmistyössä ei ole aina aivan yksinkertaista, mutta sitäkin tärkeämpää.

Kaksi hymyilevää naista seisoo tummansinisen taustan edessä; vasemmalla ruskeat puolipitkät hiukset ja kuvioitu pitkähihaismekko, kädet ristissä, oikealla pitkä vaalea hius, pyöreät silmälasit ja valkoinen lyhythihainen paita, kädet edessä. — Diakonissalaitoksen hanketyön asiantuntija Tuuli Shinyella (vasemmalla) ja Diakonissalaitoksen Kehittäminen ja hankkeet -alueen johtaja Annica Moore.

Diakonissalaitoksella vaikuttavuus on kehittämistyön keskiössä. Esimerkiksi Vamos-nuortenpalveluissa vaikuttavuutta on rakennettu ja arvioitu pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Vamoksessa vaikuttavuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että nuori pääsee eteenpäin omalla polullaan kohti opintoja, työtä tai vakaampaa arkea, ja että tämä muutos voidaan myös osoittaa.

Palveluissamme nuoret kuvaavat usein kokemusta siitä, että heidät kohdataan kiireettä ja yksilöllisesti: he saavat työntekijän, jolla on aikaa ja joka kuuntelee. Tämä kiireetön kohtaaminen on usein se ensimmäinen askel polulla kohti muutosta.

Merkittävä osa Diakonissalaitoksen osallisuutta vahvistavasta työstä tehdään matalan kynnyksen periaatteella, rinnalla kulkien, avoimessa ryhmätoiminnassa ja kohtaamispaikoissa. Nyt kehitämme entistä määrätietoisemmin tapoja, joilla tuoda esiin toiminnan vaikutuksia myös matalan kynnyksen kohtaavassa toiminnassa.

Vaikuttavuuden arviointia tehdään ihmisiä varten

Vaikuttavuuden arviointia tehdään aina ennen kaikkea asiakkaita ja osallistujia varten, jotta voimme kehittää työtämme ja tarjota entistä parempia ja vaikuttavampia kohtaamisia ja palveluja. Samalla rahoittajat edellyttävät yhä useammin näyttöä toiminnan vaikutuksista, ja kiristyvässä rahoitustilanteessa tämän tiedon merkitys korostuu.

Diakonissalaitoksella vaikuttavuustietoa hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen ja tiedolla johtamisen tukena.

Osallisuuden vahvistumista mitataan osallisuusindikaattorilla

Osallisuus ja sen vahvistaminen on Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan ytimessä. Useissa hankkeissa on havaittu, että jo pieni muutos osallisuuden kokemuksessa voi olla ratkaiseva askel eteenpäin ihmiselle, joka on kokenut yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta.

Osallisuuden kokemuksen mittaamisessa käytetään Diakonissalaitoksella yhteisenä mittarina THL:n kehittämää osallisuusindikaattoria.

Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan osallisuuden kokemuksen eri ulottuvuuksia, kuten kuuluvuuden tunnetta tai tekemisten merkityksellisyyttä. Tavoitteena on lisätä ja yhtenäistää mittarin käyttöä, jotta saamme jatkossa kattavamman kuvan toimintamme osallisuutta vahvistavia vaikutuksia.

Osallisuusindikaattoria käytetään Diakonissalaitoksella kahdella tavalla:

Indikaattorin avulla selvitetään kohderyhmien lähtötilannetta eli osallisuuden kokemusta toiminnan alussa.
Lisäksi osallisuusindikaattoria käytetään yhtenä mittarina toiminnan vaikutusten arvioinnissa.

Osallisuusindikaattori on käytössä myös Diakonissalaitoksen koordinoimassa Näkymättömät-ohjelmassa. Ohjelmaan kuuluvissa 15 osahankkeessa indikaattorin avulla on jo saatu arvokasta tietoa siitä, miten osallisuuden kokemus vahvistuu eri kohderyhmien parissa. Osallisuusindikaattorin avulla voidaan myös tarkastella, onko hankkeissa tavoitettu oikeaa kohderyhmää. Esimerkiksi Ulkokehän miehet -hankkeessa tuetaan syvää ulkopuolisuutta kokevia miehiä ja Verkkoon kadonneet -hankkeessa tehdään verkkotyötä komeroituneiden parissa. Yhteisellä mittarilla on saatu näkyviin näiden kohderyhmien kokemaa erittäin heikkoa osallisuutta ja sitä, että hankkeilla on onnistuttu vastaamaan todella tärkeään tarpeeseen.

Kehitämme arjen työhön sopivia tapoja kerätä tietoa

Meille on tärkeää pystyä kertomaan, millaista muutosta työmme synnyttää. Moninaiset toimintamuodot ja erilaiset kohderyhmät tuovat mittaamiseen omat vivahteensa: ikääntyneiden kohtaamisissa korostuvat toisenlaiset kysymykset kuin vaikkapa maahan muuttaneiden nuorten kanssa.

Silti jokaisessa hankkeessa opitaan sellaista, joka auttaa myös muita – hiljalleen rakentuu yhteinen ymmärrys siitä, mikä toimii ja miksi.

Toiminnoissa, joissa polku on selkeä ja se kuljetaan yhdessä alusta loppuun, vaikutusten arviointi on usein suoraviivaisempaa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, jossa osallistujat ovat mukana vaihtelevasti, on mittarin käyttäminen puolestaan hieman haastavampaa. Tästä huolimatta hankkeissa on löydetty toimivia ja arkeen sopivia ratkaisuja.

Osallisuusindikaattori on meille yksi tärkeä väline, mutta se ei yksin pysty kuvaamaan kaikkea sitä hyvää, mikä tapahtuu, kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi. Siksi täydennämme mittaria erilaisilla laadullisilla menetelmillä ja muilla mittareilla, jotka auttavat kertomaan koko tarinan: muutoksesta, joka ei aina ole numero, vaan tunne, teko tai oivallus.

Tavoitteenamme on, että pystymme jatkossa kertomaan vaikuttavuudestamme entistä elävämmin. Ei vain siitä, mitä mittaamme, vaan myös siitä, mikä on ihmisarvotyössä mittaamattoman arvokasta.

Tuuli Shinyella työskentelee Diakonissalaitoksen hanketyön asiantuntijana ja Annica Moore Diakonissalaitoksen Kehittäminen ja hankkeet -alueen johtajana.