Ylisukupolvisuus ja resilienssi: Tietoisuus omista ajatusmalleista voi katkaista haitallisia ketjuja

Monet meille tutut ajattelutavat eivät synny tietoisista valinnoista. Ne omaksutaan osana kasvuympäristöä, ja ne tuntuvat itsestään selviltä tavoilta olla ja toimia. Usein nämä viestit ovat hienovaraisia, mutta niiden vaikutus voi olla pitkäkestoinen: Lause kuten “ei niihin kannata luottaa” voi muovata käsitystä yhteiskunnasta vielä aikuisenakin. Toisaalta ajatus “onhan tästä ennenkin yksin selvitty” voidaan mieltää vahvuudeksi, mutta pinttynyt ajatusmalli saattaa samalla estää ihmistä turvautumasta apuun silloin, kun sitä oikeasti tarvittaisiin.

Miten ylisukupolvisuus näkyy?

Ylisukupolvisuus voi välittää eteenpäin turvaa ja toimintakykyä vahvistavia tekijöitä, mutta myös haitallisia malleja, kuten epäluottamusta tai pelkoa. Nämä usein tiedostamattomat mallit vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää yhteiskuntaa.

Ylisukupolvisuus näkyy esimerkiksi siinä, miten suhtaudumme tunteisiin, pyydämmekö apua, luotammeko muihin tai millaisena näemme oman arvomme. Tunnistamalla omia ajattelu- ja tunnemallejamme sekä uskomuksia, voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme ja mitä viemme eteenpäin tuleville sukupolville.

Resilienssi eli muutosjoustavuus mahdollistaa suunnan muutoksen

Vaikka haitalliset toimintamallit voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, myös vahvuudet välittyvät eteenpäin. Resilienssi, eli kyky sopeutua, palautua ja kasvaa, mahdollistaa omien toimintatapojen muuttamisen.

Resilienssi voi näkyä esimerkiksi siinä, että opittu epäluottamus toisiin ihmisiin voi vähitellen muuttua uskallukseksi rakentaa yhteyttä ja luottamusta. Resilienssiin kuuluu myös itsereflektio, eli taito tarkastella omaa ajattelua ja toimintaa objektiivisesti.

• Resilienssiä voi vahvistaa esimerkiksi pysähtymällä tarkastelemaan omaa toimintaa, ajattelua ja reaktioita.
• Lisäksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn harjoittaminen auttaa tilanteiden hallinnassa; jo pelkkä tunteiden nimeäminen voi tuoda rauhallisuutta ja selkeyttä.
• Resilienssi kasvaa, kun opimme tarkastelemaan asioita monipuolisesti ja vähennämme mustavalkoista ajattelua. Yhteys muihin ihmisiin ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat olennaisia, sillä yksilön ei tarvitse selviytyä yksin.

Toimijuuden tunnetta voidaan vahvistaa pienilläkin toimilla, jotka edistävät vaikutusmahdollisuuksia omassa elämässä. On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja voimavarat, sillä resilienssi perustuu paitsi selviytymiseen myös tunnistettujen voimavarojen hyödyntämiseen.

Tietoisuus katkaisee ketjuja

Se, mitä siirrämme eteenpäin, riippuu myös siitä, miten tietoisia olemme omista ajatuksistamme ja reaktioistamme. Kun pysähdymme pohtimaan ajattelutapojemme ja reagoimistemme taustaa, voimme löytää tilaa aidoille valinnoille.

Kun opimme kuvailemaan kokemuksiamme ja tuomaan esiin toimintamalleja, jotka eivät enää palvele meitä, voimme muuttaa ajatteluamme ja toimintaamme. Samalla voimme siirtää eteenpäin luottamusta, yhteyttä ja kykyä kohdata monimutkainen maailma.

Teksti pohjautuu yhteiseen työskentelyyn ja keskusteluihin IBY ry:n (Inspired By Youth) Bilal Husseinin ja Adam Elhamroun kanssa. Hussein ja Elhamrou ovat mukana myös Diakonissalaitoksen Radikaalisti sovussa nuorille -hankkeen toiminnassa.