Yksinäisyys ei väisty itsestään: näin Mahtava!-hankkeessa tehdään tilaa osallisuudelle

Nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet, ja suoriutuminen erilaisissa arjen tilanteissa on monilla vaarantunut. Yksinäisyys, sosiaalinen epävarmuus ja jännittäminen ovat yleistyneet erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa.

Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja turvallisia, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voi kohdata muita nuoria. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Vamos Turun Mahtava!-hanke vastaa tähän tarpeeseen. Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa kehitetään pienryhmämallia valmentajien työkaluksi. Malli tarjoaa konkreettisen ja nuorilähtöisen keinon nuorten osallisuuden, sosiaalisten taitojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Turvallinen tila rakentaa luottamusta ja mahdollistaa muutoksen

Ennen pienryhmätapaamisten alkua nuoret vastaavat kyselyyn, jossa he voivat kertoa kuormitustekijöistään, tuen tarpeistaan sekä tekijöistä, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Näin varmistetaan, että ryhmän sisältö rakentuu aidosti nuorten omista tarpeista ja toiveista.

Kuusi kertaa kokoontuva pienryhmä tarjoaa nuorille mahdollisuuden vahvistaa itseluottamusta, harjoitella arkea helpottavia ja hyvinvointia tukevia taitoja sekä tulla vertaisten kesken nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.

Rinnalla kulkeva yksilöllinen tuki tekee osallistumisesta kevyempää ja vähentää suorituspaineita. Toiminta etenee lempeästi tekemisen kautta, ja tavoitteena on luoda mahdollisimman myönteinen kokemus ryhmään kuulumisesta.

Ryhmässä sitoudutaan kannustavaan ja hyväksyvään toimintakulttuuriin. Jokaisella on mahdollisuus osallistua omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Pienryhmän alussa sovitaan yhdessä pelisäännöistä ja käydään läpi turvallisemman tilan periaatteet, kuten kunnioitus, luottamuksellisuus, arvostelematon kohtaaminen ja oikeus edetä omaan tahtiin. Näiden avulla muodostuu turvallinen tila, jossa nuorten on mahdollista olla omana itsenään. Kun epäonnistumisen pelko ei rajoita toimintaa, voi nuori keskittyä muutokseen.

Käytännön harjoituksia ja arkeen kantavia oivalluksia

Pienryhmän tapaamiskerroilla aiheita käsitellään sekä tiedollisesti että toiminnallisesti. Ryhmissä hyödynnetään Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia sekä toiminnallisia ja luovia menetelmiä, kuten kirjoittamista, piirtämistä, käytännön harjoitteita ja pienryhmätehtäviä. Harjoitukset tarjoavat nuorille konkreettisia työkaluja tunnesäätelyyn, arjenhallintaan ja vuorovaikutukseen. Tieto ja tekeminen sidotaan nuorten omiin kokemuksiin, jotta syntyy oivalluksia, jotka kantavat arkeen.

Pienryhmätoiminnassa opitut taidot ja kokemukset vahvistavat nuoren pärjäävyyttä omassa elämässä.

Nuorten kokemusta kuulumisesta, vaikuttamisesta ja oman äänen kuulumisesta seurataan valmennuksen aikana osallisuusindikaattorin avulla. THL:n osallisuusindikaattori mittaa ihmisen omaa kokemusta siitä, kuuluuko hän yhteisöön, tuleeko hän kuulluksi ja voiko hän vaikuttaa omaan elämäänsä.

Saatujen palautteiden perusteella pienryhmän jokainen aktiivinen osallistuja koki ryhmän tärkeäksi ja merkitykselliseksi sekä oli valmis suosittelemaan sitä muille. Matalan kynnyksen, nuorten tarpeista nousevan tuen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä hyvinvointina, vahvistuneena osallisuutena, kevyempänä arkena ja vahvempana uskona tulevaisuuteen.

Osallisuusindikaattorin tuloksista nousi esiin se, että jo lyhyelläkin interventiolla voidaan saada tuloksia aikaan: Esimerkiksi muutama osallistuja arvioi pienryhmän alussa oman osallisuuden kokemuksensa erittäin heikolle tasolle, kun ryhmän viimeisellä tapaamisella sama arvio oli noussut kohtalaiseen tai jopa vahvempaan osallisuuden kokemukseen.

Kirjoittaja Nina Alakopsa suorittaa työharjoittelua Turun Vamoksessa.