Luonnos ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen laatusuosituksista

Luku 3. Suositukset kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn laadukkaaksi kansalliseksi tukemiseksi

Diakonissalaitos näkee tärkeänä, että asunnottomuuden ehkäisy nostetaan laatusuosituksissa voimakkaammin esiin. Asumisen turvaaminen on keskeinen tekijä sekä päihdehaittojen ehkäisyssä että toipumisen mahdollistamisessa.

Laatusuosituksissa nostetaan esiin rikosoikeusprosessin ja rangaistusten täytäntöönpanon näkökulma osana päihde- ja riippuvuushaittojen vähentämistä. Valtaosa vangeista Suomessa on päihderiippuvaisia, ja vapautuvista vangeista noin kolmasosa vapautuu kadulle. Diakonissalaitos pitää tärkeänä, että yhteistyötä eri toimijoiden välillä vahvistetaan, jotta myös vapautuvien vankien asuminen, palveluihin kiinnittyminen ja kuntoutuminen voidaan turvata.

Toimijoiden tulee vahvistaa lähestymistapaa, jossa päihderiippuvuudesta itsessään ei tulisi rankaista ja rikosoikeudellisten toimien tulisi tukea päihdehaittojen vähentämistä ja toipumista, ei vaikeuttaa niitä. On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa rikosoikeusprosessi voi tosiasiallisesti lisätä päihteistä aiheutuvia haittoja. Esimerkiksi alaikäisten kohdalla rikosmerkinnät voivat lisätä leimautumisen riskiä ja vaikuttaa kielteisesti koulutus- ja uramahdollisuuksiin elämän kannalta kriittisessä vaiheessa. Erityisen tärkeää on, että rikosprosessin ja rangaistuksen täytäntöönpanon aikana varmistetaan, että päihdehoitoa ja muuta tarvittavaa tukea on saatavilla, eikä hoito katkea prosessin eri vaiheissa. Hoidon jatkuvuus tulee turvata sekä rangaistuksen aikana että sen jälkeen.

Luku 4. Suositukset laadukkaaseen päihde- ja riippuvuustyön järjestämiseen

Luonnoksessa nostetaan esiin palveluiden saavutettavuus. Saavutettavuus edellyttää, että asiakasmaksut tai palveluun kulkeutumisesta aiheutuvat kustannukset, etäisyys tai aukioloajat eivät estä päihde- ja riippuvuuspalveluiden käyttöä.

Diakonissalaitos pitää näkökulmaa tärkeänä. Asiakasmaksuilla on merkittävä vaikutus asiakkaiden palvelujen käyttöön, ja maksujen kohtuullisuus on keskeinen tekijä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Kohtaamme palveluissamme paljon palveluja käyttäviä asiakkaita, joilla on samanaikaisia sekä sosiaalisia että terveydellisiä haasteita. Maksujen kertymä voi kytkeytyä suoraan hoitoon sitoutumiseen, kuntoutumiseen ja asumisen turvaan – ja tätä kautta heijastua myös hyvinvointialueen tuottaminen raskaampien palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut muodostavat merkittävän osan ylivelkaantuneiden henkilöiden maksulaiminlyönneistä ja velkomusasioista.

Erityisen tärkeää on, että maksut eivät muodostu esteeksi varhaisen tuen saamiselle, mikä pitkällä aikavälillä voi lisätä raskaampien palvelujen tarvetta ja kustannuksia. On huomioitava perusteltu kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen, jolloin asiakkaan maksukyky otetaan aidosti huomioon. Myös vaikutukset toimeentuloon sekä asiakasmaksujen kokonaisvaikutus asiakkaan talouteen tulee arvioida kokonaisuutena suhteessa muihin maksuihin ja etuuksiin. Erityisesti pienituloisten kotitalouksien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkökulma on huomioitava.

Päihteitä käyttävien ihmisten hoitopolkujen on oltava oikea-aikaisia ja katkeamattomia. Sote-palveluiden pirstaleisuus ja koordinaation puute vaikeuttavat hoitoon pääsyä ja siellä pysymistä. Tämä johtaa herkästi siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, erityisesti päihde- ja mielenterveyssairauksista kärsivät ihmiset, jäävät palveluiden ulkopuolelle, mikä on yhteiskunnalle taloudellisesti erittäin kallista inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Hoidon jatkuvuus vaarantuu erityisesti nivelvaiheissa, kuten siirryttäessä nuorten palveluista aikuisten palveluihin.

Palveluiden saavutettavuutta voidaan lisätä jalkautuvan työn avulla, mikä olisi tärkeää tunnistaa laatusuosituksissa. Rinnalla kulkeva tuki varmistaa, että ihmiset eivät putoa nivelvaiheissa. Tällöin vältetään myös mahdollinen turha palveluiden käyttö, joka johtuu tahattomasta putoamisesta palveluiden piiristä. Diakonissalaitos ehdottaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle päihdepalveluiden asiakkaille määrättäisiin vastuutyöntekijä. Ikärajausta perustelee se, että päihteet ovat merkittävä tapaturmaisten kuolemien syy nuorten keskuudessa. Vastuutyöntekijän tehtävänä olisi varmistaa hoidon jatkuvuus sekä tarjota rinnalla kulkevaa arjen tukea, mikä tukee palveluihin kiinnittymistä ja edistää toipumista.
Yhteenvetona Diakonissalaitos näkee tärkeänä, että päihdepalveluissa varmistetaan katkeamaton ja matalan kynnyksen päihdehoidon hoitopolku, joka sisältää liikkuvan työn resurssien turvaamisen sekä nopean vieroitushoitoon, laitoskuntoutukseen ja avopäihdehoitoon pääsyn, yhdistettynä yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Hoitopolun jatkumoa vahvistetaan rinnalla kulkevalla tuella sekä turvallisilla yhteisöillä, jotka tukevat kuntoutumista ja arkeen kiinnittymistä.

Luku 5.4 Kiireelliset avun ja tuen tarpeet

Luvussa on hyvin huomioitu, että päivystys ja hoito varmistetaan päihteitä käyttäneille.
Kiireellisessä hoidossa keskeinen haaste liittyy kuitenkin tilanteisiin, joissa asiakkaan vointi ei ole välittömästi vakava. Tällöin on tärkeää varmistaa hoidon jatkumo. Henkilöä ei tulisi kotiuttaa päivystyksestä tilanteessa, jossa vieroitusoireet ovat mahdollisesti vasta tuloillaan. Hoitopolun tulisi olla katkeamaton myös kiireellisestä päivystyshoidosta vieroitukseen.

Suosituksissa mainitaan selviämishoitoasemat yhtenä ratkaisuna akuuttien tilanteiden hoitoon. On kuitenkin huomioitava, että selviämishoitoasemia ei ole kaikilla alueilla, eikä niistä pääse aina suoraan vieroitushoitoon. Tämä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta.

Diakonissalaitos pitää erittäin tärkeänä poliisin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien yhteistyön vahvistamista, kuten luonnoksessa on esitetty.

Luku 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen

Kaikki huumeita käyttävät henkilöt eivät ole täysi-ikäisiä, eikä alaikäisten kohdalla ole perusteltua, että ainoa tarjottu vaihtoehto olisi täysi raitistuminen. Alaikäisille pitäisi olla oikeus saada tietoa myös haittojen vähentämisestä, jos se on tarkoituksenmukaisempaa. Päihteiden käytön ei myöskään pitäisi olla syy jättää alaikäistä hoitamatta, vaan tukitoimien tulisi jatkua siitä huolimatta.

Muut huomiot laatusuosituksista

Diakonissalaitos kiittää mahdollisuudesta lausua ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatusuosituksista. Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiökonserni, joka rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Lähes 160-vuotias säätiö tarjoaa yhdessä omistamansa yhteiskunnallisen yrityksen Rinnekotien kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Toiminnasta saadulla tuotolla tuemme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia yleishyödyllisen työmme kautta. Olemme tehneet päihdetyötä matalalla kynnyksellä miltei 40 vuotta. Diakonissalaitoksen nuorten päihdetyö Katutaso toimii Myyrmäen toimipisteellä ja jalkautuu sekä Vantaalla, Espoossa että Helsingissä. Toiminta on tarkoitettu alle 25-vuotiaille päihteidenkäyttäjille.

Pidämme erittäin hyvänä, että päihde- ja riippuvuustyön laatusuositukset on koottu yhteen kokonaisuudeksi. On tärkeää, että päihde- ja riippuvuusasioita tarkastellaan nimenomaan laadun näkökulmasta, mikä tukee työn systemaattista kehittämistä ja vaikuttavuutta.
Toimijoiden välisen yhteistyön keskeisenä tavoitteena tulee olla asiakkaan katkeamattoman palvelu- ja hoitopolun varmistaminen. Tämän toteutumiseksi olisi tärkeää, että kaikki toimijat tarkastelevat aktiivisesti omaa toimintaansa yhteistyön näkökulmasta ja tunnistavat mahdollisia yhteistyön esteitä sekä kohtia, joissa palveluketjut katkeavat. Näin voidaan paremmin tunnistaa tilanteet, joissa asiakkaat putoavat palvelujen ja hoidon ulkopuolelle.

Liitteestä 2 haluamme nostaa erikseen huomiomme siitä, että päihdehuoltolakia ei ole mainittu keskeisten lakien joukossa. Käsityksemme mukaan päihdehuoltolakia ei ole kumottu, joten se tulisi sisällyttää lopulliseen versioon. Päihdehuoltolaissa on säädetty 3 §:ssä mahdollisuudesta pakkohoitaa päihderiippuvaista ihmistä. Pykälä antaa mahdollisuuden ottaa ihminen viideksi vuorokaudeksi pakkohoitoon henkensä pelastamiseksi. Diakonissalaitos katsoo, että tällainen olemassa oleva mahdollisuus on hyvä säilyttää.