Turvalliset kohtaamiset ja yhteisöt auttavat rikostaustaisia nuoria löytämään uuden suunnan

Nuorisorikollisuuden taustalla on usein kasautuneita elämänhaasteita ja riskitekijöitä. Ne voivat lisätä riskiä rikolliseen käyttäytymiseen. Rikollisesta elämäntavasta irrottautuminen ei kuitenkaan tapahdu yksin. Nuori tarvitsee siihen voimavaroja, tukea ja mahdollisuuden nähdä elämässään uusia suuntia. Kansainvälisesti on tutkittu paljon sitä, miten nuorten selviytymiskyky ja rikollisuudesta irrottautuminen liittyvät toisiinsa. Suomessa aihetta on kuitenkin tutkittu vielä melko vähän nuorten omien kokemusten näkökulmasta.

Nuoren selviytymiskyky vahvistuu, kun riskitekijöiden rinnalle rakentuu suojaavia tekijöitä. Suojaavat tekijät voivat olla nuoren omia vahvuuksia, kuten taitoa säädellä tunteita, tai ympäristön tarjoamaa tukea, kuten turvallisia ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Kun näitä tekijöitä vahvistetaan, voidaan tukea nuoren myönteistä kehitystä ja auttaa häntä irrottautumaan rikollisuudesta.

Diakonissalaitoksen toimeksiannosta tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä ”Rikostaustaisten nuorten resilienssi: oululaisen yhteisövaikuttavuusmallin palveluiden kehittäminen” Anni Hemmilä ja Fanni Uusi-Hallila tarkastelivat, millaiset voimavarat ja ympäristön tuki auttavat rikostaustaisia nuoria selviytymään ja rakentamaan rikoksetonta elämää.

Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten oululaista rikoksentekijöiden yhteisövaikuttavuusmallia voisi kehittää niin, että palvelut tukisivat paremmin nuorten mahdollisuuksia irrottautua rikoksista ja löytää uusi suunta elämälleen. Tavoitteena oli tuoda nuorten omat kokemukset näkyviin ja hyödyntää niitä palveluiden kehittämisessä.

Nuoren omat voimavarat vahvistuvat suhteissa toisiin

Nuorilla on erilaisia hyvinvointia tukevia keinoja, jotka auttavat heitä säätelemään tunteita, ratkaisemaan ongelmia ja hallitsemaan arkea. Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen voi vahvistaa kokemusta siitä, että omalla elämällä on suunta ja merkitys.

Nuoret kuvasivat tarvitsevansa tukea erityisesti itsehillinnän ja tunnetaitojen vahvistamiseen. Vaikka he tunnistivat erilaisia keinoja rauhoittaa itseään ja käsitellä vaikeita tilanteita, osa keinoista saattoi vaihdella tai olla haitallisia. Impulsiivisuus vaikeutti tunteiden säätelyä, vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua ja ihmissuhteita. Se saattoi myös tehdä muutoksiin sopeutumisesta ja palautteen vastaanottamisesta vaikeampaa. Tämä korostaa tuen tarvetta: nuori tarvitsee turvallisia tilanteita, joissa hän voi tunnistaa, säädellä ja sanoittaa tunteitaan.

”…mikä on varmaan tärkein aina niin, et on semmoisia hyviä ystäviä ja yli päänsä semmosia sosiaalisia suhteita, missä pystyy avoimesti purkamaan itteään.” – Nuori 3

Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys nuoren voimavarojen vahvistumisessa. Hyvät ihmissuhteet voivat lisätä kokemusta siitä, että elämä on merkityksellistä ja että nuori kuuluu johonkin. Nuoret pitivät erityisesti keskustelua tärkeänä tukena: se auttaa käsittelemään tunteita ja jäsentämään omaa tilannetta yhdessä toisen ihmisen kanssa. Yhteisöllinen tuki voi vahvistaa myös vuorovaikutustaitoja, myönteisiä toimintatapoja ja arjen rutiineja. Turvallinen ympäristö antaa nuorelle mahdollisuuden harjoitella uusia tapoja toimia ja kiinnittyä vähitellen arkea kannatteleviin rakenteisiin.

Rikostaustaisten nuorten sosiaalisiin suhteisiin voi liittyä myös haavoittuvuutta. Pelko tuomituksi tulemisesta ja kielteinen palaute voivat heikentää nuoren käsitystä itsestään sekä vaikeuttaa rikollisuudesta irrottautumista. Erityisen haitallista on, jos nuorelta puuttuvat turvalliset ja rikoksettomat ihmissuhteet. Haitalliset roolimallit, kielteiset ihmissuhdekokemukset sekä rikos- ja päihdemyönteiset verkostot vaikeuttavat luottamuksen ja myönteisten suhteiden rakentumista. Siksi jokainen nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia ihmisiä ja yhteisöjä, jotka tukevat uuden suunnan löytämistä.

Palvelut voivat vahvistaa nuoren tukea ja turvallisia suhteita

Opinnäytetyön tulokset korostavat, että nuoren selviytymiskyky ei vahvistu vain hänen omien ominaisuuksiensa varassa. Yhtä tärkeää on se, millaisia mahdollisuuksia, tukea ja turvallisia suhteita ympäristö tarjoaa. Rikostaustaisia nuoria kohtaavassa työssä on tärkeää tunnistaa tekijöitä, jotka vahvistavat nuoren voimavaroja, osallisuutta ja kiinnittymistä turvallisiin yhteisöihin. Palveluissa tämä tarkoittaa erityisesti sosiaalisen tuen vahvistamista.

”Olisi enemmän näitä niin sanottuja kolmansia paikkoja eli kun jos eka paikka on koti ja toka paikka on työpaikka tai vastaava niin kolmas paikka olisi joku niitten ulkopuolinen, jossa tavata ihmisiä niin semmoisia voisi olla enemmän.” – Nuori 2

Sosiaalisista suhteista saatava tuki ja kokemus osallisuudesta ovat tärkeitä sekä nuoren selviytymiskyvylle että rikollisuudesta irrottautumiselle. Nuoret tarvitsevat helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja ja yhteisöllistä toimintaa, jossa he voivat rakentaa rikoksettomia ihmissuhteita ja löytää paikkansa turvallisissa yhteisöissä.

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohdalla osallistumisen esteitä on tärkeää madaltaa. Myös vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijuus voivat auttaa kehittämään palveluita niin, että ne vastaavat paremmin nuorten tarpeisiin.

Tuki ei kuitenkaan saisi jäädä yksittäisten palveluiden varaan. Sen tulisi rakentua yhteistyölle, jossa tieto kulkee, vastuut ovat selkeitä ja eri toimijoilla on yhteinen ymmärrys nuoren tilanteesta. Nuoren palvelupolun tulisi edetä saatetusti niin, ettei tuki katkea siirtymävaiheissa. Yhteisövaikuttavuusmallin yhteistyötä

Rikosseuraamuslaitoksen kanssa olisi tärkeää vahvistaa, jotta tuki voisi alkaa jo vankeuden varhaisessa vaiheessa ja jatkua vapautumisen jälkeen. Nuorten vastauksissa korostui myös se, että palveluissa merkityksellistä ei ole vain tuen saatavuus vaan myös tapa, jolla nuori kohdataan.

”Semmonen, että huomaa, että sillä edes jollain tavalla edes kiinnostaa. Että ei oo semmonen, että se tekee sitä sen takia sitä työtä, et se saa palkkaa. Kyllä sen nyt silleen huomaa ihmisestä.” – Nuori 5

Nuorten vastauksissa korostui tarve yksilölliselle ja helposti saavutettavalle tuelle. Kohtaamisen tulisi olla sensitiivistä, tuomitsematonta ja nuoren tilanteeseen pysähtyvää. Luottamus palveluihin syntyy usein juuri tällaisissa kohtaamisissa. Siksi ammattilaisten kyky kohdata nuori aidosti ja rakentaa turvallista vuorovaikutusta on rikostaustaisten nuorten kanssa tehtävässä työssä keskeistä. Palveluiden kehittämisessä on tärkeää vahvistaa käytäntöjä, jotka lisäävät nuoren kokemusta kuulluksi tulemisesta, luottamusta ja selviytymiskykyä.

Diakonissalaitos vahvistamassa osallisuutta ja rakentamassa turvallisia yhteisöjä

Diakonissalaitos tukee rikostaustaisia ja haavoittuvassa asemassa olevia nuoria arjessa tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, vahvistamalla osallisuutta ja rakentamalla yhteyttä turvallisiin yhteisöihin. Nuortenpalvelu Vamos, nuorten päihdetyö Katutaso sekä rikoksilla oireileville ja rikollisille vaikutteille altistuneille nuorille suunnattu UNIT-työ ja Muutosvoimaa moninaisuudesta -hanke auttavat nuoria löytämään uusia suuntia, vahvistamaan luottamusta ja kiinnittymään yhteiskuntaan nuoren omista lähtökohdista käsin sekä Oulussa että muualla Suomessa.

Diakonissalaitoksen työssä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteyttä nuorten ja yhteiskunnan välillä. Kun nuori tulee kohdatuksi, kokee kuuluvansa yhteisöön ja saa oikea-aikaista tukea, hänen hyvinvointinsa vahvistuu ja edellytykset turvallisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle paranevat.