Kansalaisyhteiskunta tarvitsee suojakilven

Kansalaisjärjestöjen rahoitus on joutunut leikkauslistoille paitsi Suomessa myös Euroopan unionissa. Päättäjät Euroopan Parlamentissa eivät halua rahoittaa kriittisiä ääniä, jotka kohdistuvat Unionin politiikkaan. Euroskeptismi ja populismi vaativat, että järjestöiltä rahat ja pulinat pois.

Asiantuntija kuva, jossa hymyilevä nainen seisoo tummansinistä taustaa vasten pukeutuneena valkoiseen paitaan ja tummaan turkoosi–violetin kuvioituun bleiseriin.

Tutkin väitöstäni varten kansalaisjärjestöjen muuttuvaa roolia Euroopassa ja viestintää järjestöfuusioissa. Opintovapaallani vierailin Brysselissä Euroopan kansalaisyhteiskunnan viikolla sekä pistäydyin Eurodiaconiassa. Miltä sosiaali- ja diakonia-alan tulevaisuus näyttää Euroopan näkökulmasta?

Suomessa järjestöt toimivat aikoinaan hyvin viisaasti, kun ne perustivat joko hotellin (NNKY ja NMKY), sairaalan (Diakonissalaitos) tai kirjankustantamon (Lähetysseura) tuottamaan varoja varsinaiseen työhön. Nykyään julkishallinto ostaa kolmannelta sektorilta ostopalveluina sosiaalialan erityisosaamista tai rahoittaa hanke- ja muin avustuksin järjestöjen työtä. Osansa pottiin on antanut myös Euroopan unioni. Tuki on kuitenkin vähenemässä.

Brysselissä Kansalaisyhteiskunnan viikolla (Civil Society Week) komissio painotti demokratian suojelemisen tärkeyttä. Komissio haluaa lisätä dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se puhuu suojakilvestä, jolla demokratiaa puolustetaan.

Demokratiaa uhkaa paitsi erilainen hybridivaikuttaminen mutta myös muuttuneet asenteet. Ihmisoikeuksien puolustamiseksi on laadittu konkreettisia lainsäädäntöhankkeita, mutta ne näyttävät hiipuvan matkalla kuten esimerkiksi yritysvastuulain muuttaminen suosituksiksi keskisuurten yritysten osalta. Vastatuulessa on myös esitys järjestöjen mahdollisuuksista liikkua ja toimia EU:ssa yli rajojen samoin kuin yritykset ja palvelut.

Ristiriidan näkee myös Eurodiaconian pääsihteeri Heather Roy. Vaikuttamistyö-sanaa ei saa enää käyttää vaan puhutaan kumppanuuksista. Järjestön on mielipiteiden sijaan esiteltävä tutkimusta, dataa ja tuloksellisuutta työssä. Ongelmana on, että tosiasiassa rakennemuutos ja sen vaikutukset näkyvät paljon pitemmällä ajanjaksolla kuin lyhyellä vaalikauden mitalla tai hankerahoittajan antaman ajan puitteissa.

Kolme naista seisoo toimistoympäristössä hymyillen Eurodiaconia-rollupin vieressä. — Yritysten kanssa on löydettävä yhteistyötapoja, joista molemmat hyötyvät. Keskiössä on työ ihmisarvon puolesta, arvioivat Diakonissalaitoksen yritysyhteistyön asiantuntija Iiris Kivimäki, Eurodiaconian pääsihteeri Heather Roy ja kumppanuuksien asiantuntija Glenis Balangue-Dalkiran Brysselissä Eurodiaconian toimistossa.

Roy pohti myös, onko kansalaisyhteiskunta menettänyt teränsä ja ehkä pehmentynyt niin, että esimerkiksi aktivismi tai sen profeetallinen ääni on kadonnut.

Eurodiaconia on järjestöverkostona vakiinnuttanut toimintansa Brysselissä. Suomesta on mukana jo kahdeksan toimijaa, viimeisimpänä siihen liittyi Diak. Se tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveysalan verkostojen ja katolisten vastaavan järjestön Caritaksen kanssa. Eurodiaconia toimii myös järjestöjen kumppanuuksien ja hyvien käytäntöjen jakamista varten. Sosiaaliset innovaatiot ja niiden jakaminen ovat tärkeä osa työtä.

Eurodiaconia tarjoaa jäsenilleen verkostoja rahoituksen hakemiseksi. Se pitää myös heikoimman puolta poliittisissa keskusteluissa. Heather Roy arvioi, että yhteistyö yritysten kanssa on vielä hyvin alkuvaiheessa ja alikehittynyt.

Yritysten rahaa ei liiku kovinkaan paljon Euroopan tasolla. Kansalliset järjestöt tekivät hyvää työtä yritysten kanssa, mutta Euroopan tasolla järjestöille on vaikeaa yrityselämän eettisyys. Ei niinkään yritysten vastuullisuusasiat, vaan yritysten eetos, johon liittyy esimerkiksi kapitalismi ja tuloksen tekeminen pääomasijoittajille.

Saksassa on tehty kristillisen taustan omaavien yritysten kanssa yhteistyötä. Vammaisjärjestöillä on kumppanuuksia saavutettavuutta tuottavien yritysten kanssa.

Tämä voi olla kuitenkin muuttumassa. Eurodiaconian suunnitelmissa on EU-tasolla hanke, jossa työnantajat ja järjestöt voisivat tehdä yhteistyötä työllistymisen parantamiseksi. Sisua tarvitaan, jotta kumppanuudet säilyvät ja kumpikin hyötyisi niistä. Työsarkaa on dialogissa yritysten ja järjestöjen välillä myös toisten tarpeiden kuulemisessa.

Diakonissalaitoksella on tähän annettavaa, koska Vamoksissa olemme tehneet useita hankkeita yhdessä yritysten kanssa:

Tällä hetkellä EU:n rahoitusta saavat tekoälyinnovaatiot sosiaali- ja terveysalalla kuten esimerkiksi robotiikka, mutta myös resilienssin, valmiuden kasvattaminen. Pandemia opetti sen, että järjestöillä on kosketus ihmisryhmiin, jotka jäävät muuten kaiken avun ulkopuolelle.

Kansalaisyhteiskunta tarvitsee jonkinlaista suojakilpeä demokratian lisäksi niin, että se voi toimia hyvässä muutoksessa vaikeinakin taloudellisina aikoina kohti uusia innovaatioita – myös uudessa yhteistyössä yritysten kanssa.

Kirjoittaja Iiris Kivimäki toimii Diakonissalaitoksen yritysvarainhankinnan ja -yhteistyön asiantuntijana.