Jokainen meistä tarvitsee läheisiä: Yhteisöllinen työote nuorten hyvinvoinnin tukena

Yhteiskunnassamme elää yhä vahva yksin pärjäämisen kulttuuri, vaikka tutkimus ja käytännön työ osoittavat, että yhteisöllisyys tukee hyvinvointia monin tavoin. Läheisillä ihmisillä on merkittävä rooli jokaisen elämässä. Erityisen tärkeäksi läheisten tuki muodostuu silloin, kun nuori kohtaa elämässään haasteita.

Vamos Rovaniemen Vertaistuella vahvemmaksi -hankkeessa on kuluneiden kolmen vuoden aikana tarkasteltu läheisten merkitystä 16–29-vuotiaiden nuorten, heidän läheistensä sekä ammattilaisten näkökulmasta. Työn tavoitteena on ollut tuoda näkyviin nuorten ja läheisten kokemuksia ja hyödyntää niitä nuorten palveluiden kehittämisessä entistä yhteisöllisempään suuntaan.

Nuoren haasteet koskettavat myös läheisiä

Kun nuori voi huonosti, usein se vaikuttaa voimakkaasti myös läheisten hyvinvointiin. Läheiseltä vaaditaan ymmärrystä ja joustavuutta. Kannustajan rooli voi olla vaativa ja viedä voimavaroja. Läheisestä voi tuntua siltä, että hän ei osaa auttaa, eikä hänellä välttämättä ole keinoja nuoren kanssa toimimiseen.

Nuori saattaa myös itse huolehtia läheisestään ja jättää omat haasteensa kertomatta, jotta ei kuormittaisi muita. Tällöin nuoren oma hyvinvointi voi jäädä taka-alalle. Häpeän tunteet, hylätyksi tulemisen pelko tai kokemus riittämättömyydestä voivat vaikeuttaa asioiden puheeksi ottamista.

Tukea nuoren ehdoilla

Ammattilaisilla on keskeinen rooli nuorten tukemisessa myös tässä kokonaisuudessa. Yhteistyössä nuoren kanssa voidaan kartoittaa hänen lähiyhteisönsä ja tuoda esiin läheisten merkitys nuoren arjessa keskustelujen kautta. Lähiyhteisö pyritään aktiivisesti pitämään mukana sekä puheissa että nuoren eri elämänvaiheissa, samalla korostaen jo olemassa olevia positiivisia asioita.

Painotamme nuoren ja hänen läheistensä kokemusten avoimen kuuntelemisen tärkeyttä sekä heidän välisensä vuorovaikutuksen vahvistamista. On tärkeää yhdessä arvioida, miten läheiset voivat olla tukena niissä asioissa, joissa nuori tarvitsee apua, kuitenkin aina nuoren toimintakykyä tukien. Yhteinen keskustelu ja erilaisten näkökulmien huomioiminen voivat helpottaa tilannetta ja vähentää nuoren pärjäämisestä kokemaa painetta.

”Läheisten tarkoitus ei ole kulkea matka puolestani tai edes koko matkaa vierellä. Kun he ovat jossakin lähellä, ulottuvillani, tunnen oloni turvalliseksi”, toteaa eräs Vertaistuella vahvemmaksi -hankkeessa mukana ollut nuori.

Mikäli nuorella ei ole selkeitä läheisiä, voidaan pyrkiä vahvistamaan jo olemassa olevia läheissuhteita tai edistää uusien rakentumista esimerkiksi vertaistuen avulla. Kunnioitamme myös aina nuoren halua olla ottamatta läheisiä mukaan palveluihin.

Kokonaisvaltaisella otteella saamme aikaan vaikuttavampia palveluita

Läheisten huomioiminen nuorten palveluissa lisää kokonaisvaltaista ymmärrystä nuoren tilanteesta. Samalla voimme vahvistaa nuoren ja läheisten hyvinvointia, itsetuntoa sekä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää häpeän kokemuksia, vahvistaa luottamussuhteita ja luoda mahdollisuuksia uusien läheisten löytymiselle. Voimme vaikuttaa nuoren elämänhallinnan vahvistumiseen ja herättää toivoa tulevaisuuteen.

Yksin pärjäämisen sijaan meidän tulisi suunnata toimintaamme määrätietoisesti kohti yhteisöllistä kulttuuria.

Parhaimmillaan nuorten palvelut tukevat sekä nuoren että hänen läheistensä kykyä selviytyä haasteista. Vuorovaikutuksen vahvistuminen ja läheisten aktiivinen rooli voivat vähentää palveluiden tarvetta ja turvata tuen jatkumisen myös palvelujakson päätyttyä. Myös palveluihin sitoutuminen vahvistuu, kun nuorella on läheisiä tukemassa omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa toteuttamista.

Kirjoittaja Minna Kestilä-Suopajärvi työskentelee Vamos Rovaniemen palveluyksikön johtajana.