Draama ja teatterin tekeminen
Draama on osallistava ja toiminnallinen työskentelytapa, jonka avulla ryhmä voi tutkia elämän ilmiöitä, identiteettiä ja kokemuksia turvallisesti ja monesta näkökulmasta. Sen vahvuus on tekemisen ilo, itseohjautuva osallistuminen ja mahdollisuus kohdata myös vaikeita teemoja etäännytetysti, jokaisen omista lähtökohdista käsin.

Draamassa tehdään toiminnallisia harjoitteita ryhmän kanssa. Sen avulla on tarkoitus tutkia ryhmässä jotain tiettyä elämän ilmiötä tai osallistujien omaa elämää. Työskentelyssä ei pyritä yhteen totuuteen, vaan tutkitaan ja löydetään erilaisia näkökulmia yhdessä.
Draama on erinomainen työskentelytapa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kanssa, koska jokainen osallistuja voi säädellä omaa osallistumistaan itse. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan jokainen voi tehdä harjoitteet omalla tyylillään. Toiminnallinen tekeminen mahdollistaa osallistumisen toimintakyvystä riippumatta, koska pääpaino ei ole puheessa.
Innostavinta draaman ja teatterin käytössä on tekemisen ilo, osallistujissa heräävät tunteet, ajatukset ja oivallukset, sekä se, kuinka osallistujat löytävät itsestään eri puolia, jotka tulevat näkyviin toiminnallisen tekemisen kautta. Jotta harjoitteet toimivat, ne on ohjattava turvallisesti. Turvallisuutta lisäävät muun muassa alussa tehtävä draamasopimus, jossa työskentelytavoista sovitaan yhdessä ryhmän kanssa, sekä ryhmän lämmittely, joka valmistaa osallistujat varsinaiseen draamatyöskentelyyn.
Sense of Belonging -hankkeessa draamaa käytettiin mm. identiteetin, normien ja vähemmistöstressin käsittelyyn. Esimerkiksi vähemmistöstressiä tutkittiin kuvitteellisen hahmon Pyryn kautta (ks. Teemakokonaisuudet: Vähemmistöstressi). Etäännyttäminen draaman keinoin edesauttaa vaikean aiheen ja siihen liittyvien tunteiden turvallista kohtaamista, kun huomio ei kohdistu suoraan itseen.
Miksi kauhu ja queer?
Kauhu ja queer liittyvät molemmat läheisesti normin ulkopuolella olemiseen. Genrenä kauhu sallii moniselitteisyyden, epävarmuuden ja erilaisuuden, oli kyse sitten kehoista, identiteetistä tai elämänkokemuksista. Kauhun keinoin vaikeita tunteita, kuten ulkopuolisuuden kokemuksia, voi ulkoistaa ja käsitellä itsestä etäännyttäen.
