Identiteetti
Identiteetti vastaa kysymyksiin “kuka olen?”, “mihin kuulun?” ja “mikä tekee minusta minut?”. Nämä kysymykset saattavat mietityttää sateenkaarinuoria keskimääräistä enemmän, sillä yhteiskunnan tarjoamat “valmiit vastaukset” eivät aina vastaa heidän kokemustaan siitä, millainen ihmisen tulisi olla tai mitä on hyvä elämä.
Harjoitteet
Teemakokonaisuus herättelee pohtimaan, kuinka oma historia vaikuttaa nykyisyyteen ja kuinka identiteetti voi myös muuttua elämän aikana. Nostamme esiin tässä teemakokonaisuudessa seksuaalisuutta ja sukupuolta hankkeen kohderyhmän takia, vaikka identiteetti koostuu monesta muustakin asiasta.
Teemakokonaisuuden harjoitteiden yhteiskesto on 2 tuntia.
Harjoite 1: Draamasopimus (5 min)
Harjoitteen tarkoitus
Draamasopimuksessa sovitaan työskentelyn periaatteista ja käydään käytännön asioita läpi. Sopimuksen avulla kaikille osallistujille on selkeää, millä periaatteilla työskentely tapahtuu. Sovittuihin asioihin voi palata ongelmatilanteissa.
Harjoitteen kulku
Ohjaaja kertoo draamasopimuksen asiat ja kysyy ryhmäläisiltä, voidaanko niihin sitoutua. ”Aloitetaanko” -kysymykseen myöntävästi vastaamalla ryhmäläiset viestivät ohjaajalle, että hyväksyvät draamasopimuksen ja ovat valmiita työskentelemään sen periaatteiden mukaan.
Ohjaaja ohjeistaa
“Tänään aiheena on identiteetti, eli ihmisen käsitys omasta itsestään. Tähän kuuluvat myös seksuaalisuus ja sukupuoli. Seksuaalisuus ei tarkoita vain seksiä, vaan on paljon laajempi asia. Se on osa ihmisyyttä koko elämän ajan ja se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja näyttäytyy ihmisten elämässä eri tavoin. Seksuaalioikeudet lasketaan osaksi ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat meistä kaikille. Seksuaalioikeuksia ovat esimerkiksi oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus yksityisyyteen, oikeus tietoon sekä oikeus määrätä omasta kehosta ja seksuaalisuudesta.”
- Tarkoituksena on hahmottaa omaa taustaa ja mikä kaikki omassa elämässä on vaikuttanut identiteettiin aikaisemmin ja nyt.
- Teemme toiminnallisia harjoitteita, jolloin esimerkiksi noustaan seisomaan tai liikutaan tilassa. Harjoitteita tehdään itsekseen pohtien, koko ryhmän kesken ja pienryhmissä.
- Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta toivottavaa.
- Saatte itse päättää, minkä verran jaatte itsestänne muille tai miten syvällisesti pohditte aihetta.
- Ei tarvitse osata tai tietää mitään erityistä, tarkoituksena on tutkailla yhdessä aihetta.
- Jokaisella on oma tapansa tehdä asioita, kaikkien tavat ovat yhtä hyviä. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa tehdä asioita tässä ryhmässä. Aloitetaanko?
Harjoite 2: Lämmittelyharjoite 1/3 – Kehon taputtelu ja puistelu (3 min)
Harjoitteen tarkoitus
Lämmittelyn tarkoitus on valmistaa ryhmää tulevaa työskentelyä varten. Tässä kokonaisuudessa lämmittelyä käytetään kehon herättelyyn, yhdessä toimimiseen ja patsastyöskentelyyn valmistautumiseen. On mahdollista, että lämmittely sanana aiheuttaa joissakin ahdistusta, jolloin voi puhua esimerkiksi aiheeseen virittäytymisestä. On tärkeää, että lämmittelyyn käytetään riittävästi aikaa, koska se helpottaa ryhmän osallistumista draamaharjoitteiden tekemiseen.
Harjoitteen kulku
Seisotaan ringissä tai siten, että jokaisella on vähän tilaa ympärillään. Ohjaaja ohjeistaa harjoitteen läpi sanallisesti samaan aikaan, kun kaikki tekevät yhdessä. Taputtelu ja puistelu etenee nopeasti.
Ohjaaja ohjeistaa
“Ensin hierotaan kämmeniä nopeasti yhteen ja sitten aloitetaan taputtelemaan omaa kehoa läpi: ensin toinen käsivarsi ja sitten toinen, sitten rintakehää, niskaa ja päätä. Sitten vatsaa ja selkää ja toinen jalka alas asti ja sitten vielä toinen jalka. Sitten, ihan kuin oltaisiin kieritty lumessa, niin puistellaan lumet pois kehosta. Ensin toinen käsivarsi ja sitten toinen, sitten rintakehää, niskaa ja päätä. Sitten vatsaa ja selkää ja toinen jalka alas asti ja sitten vielä toinen jalka.”
Harjoite 3: Lämmittelyharjoite 2/3 – Raajaravistelut (2 min)
Harjoitteen tarkoitus
Edelleen lämmitellään ja herätellään kehoa päivän työskentelyä varten.
Harjoitteen kulku
Seisotaan ringissä tai siten, että jokaisella on hieman tilaa ympärillään. Ohjaaja ohjeistaa ja näyttää ensin itsekseen mallia osallistujille. Sitten tehdään yhdessä. Ravisteluiden tempo on nopea, kaikki vaiheet tehdään peräkkäin ja ohjaaja saattaa hengästyä puhuessaan ja laskiessaan samalla.
Ohjaaja ohjeistaa
- “Meillä on kaksi kättä ja kaksi jalkaa, ravistetaan niitä yksi kerrallaan, ensin kädet ja sitten jalat
- Ensin ravistetaan yhtä kättä neljä kertaa ”yks, kaks, kol, nel”
- Sitten toista kättä ”yks, kaks, kol, nel”
- Sitten yhtä jalkaa ”yks, kaks, kol, nel”
- Ja sitten toista jalkaa ”yks, kaks, kol, nel”
- Sitten kaikkia raajoja ravistetaan kolme kertaa, sitten kaksi ja lopuksi yhden kerran
- Ravistellessa lasketaan koko ajan yhteen ääneen”
Sitten tehdään yhdessä alusta asti.
Harjoite 4: Lämmittelyharjoite 3/3 – Pikapatsaat (5 min)
Harjoitteen tarkoitus
Tämä harjoite lämmittää ryhmää myöhempää patsastyöskentelyä varten. Harjoitteen nimen mukaisesti patsaat tehdään pikaisesti ilman suunnittelua, minkä tarkoituksena on saada osallistujat heittäytymään fyysiseen tekemiseen sen sijaan, että kaikki pitäisi suunnitella valmiiksi etukäteen.
Harjoitteen kulku
- Kävellään tilassa sikin sokin.
- Ohjaaja sanoo esimerkiksi ”kolme kyynärpäätä”, jolloin osallistujat yhdistävät kolme kyynärpäätä, eli muodostavat kolmen hengen ryhmät. Jos ei tule tasaryhmiä, voi jossain porukassa olla kaksi tai neljä kyynärpäätä.
- Sitten ohjaaja kertoo, mistä aiheesta tehdään pikapatsas. Ryhmien on tarkoitus tehdä itsestään patsas (eli muodostaa yhdessä pienryhmän kanssa pysähtynyt kuva) siten, että sitä ei jäädä suunnittelemaan, vaan tehdään vain nopeasti sen mukaan, mitä ensimmäisenä tulee mieleen.
- Ensimmäisen kierroksen patsas on iso I-kirjain.
- Kun patsaat ovat valmiit, ohjaaja ohjeistaa patsaina olevia katsomaan muiden ryhmien ratkaisuja.
- Sitten kuvat puretaan ja kävellään taas tilassa.
- Ohjaaja sanoo taas jonkin määrän jotakin kehonosaa, joita yhdistämällä muodostuvat seuraavat ryhmät (esim. 4 varvasta, 2 polvea, 3 selkää jne.)
- Seuraavat patsaat ovat iso A-kirjain, vene, kottikärryt ja häät.
- Häät on vika patsas, joka muodostetaan koko ryhmän kesken yhdessä ryhmässä, eli ryhmän muodostamisessa käytetään jotakin kehonosaa sen verran kuin koko ryhmässä on osallistujia (esim. 10 sormea).
Huomioitavia asioita
Ohjaaja ei itse osallistu patsaiden tekemiseen, vaan ohjeistaa osallistujia ja pitää harjoitteen tempon melko nopeana, etteivät ryhmäläiset ala liikaa suunnitella patsaitaan. Tempon nopeana pitämiseen auttaa esimerkiksi se, että kun osallistujat ovat jakautuneet pienryhmiin ja ohjaaja on kertonut patsaan aiheen, hän alkaa melkein saman tien laskea rauhallisesti kymmenestä alaspäin. Kun ohjaaja pääsee laskemisessa nollaan, patsaiden pitää olla valmiita.
Harjoite 5: Kartta (15 min)
Harjoitteen tarkoitus
Karttaharjoitteen ensimmäisessä osassa tehdään näkyväksi sitä, että kasvuympäristö ja kulttuuri vaikuttavat ihmisen identiteettiin. Toinen osa keskittyy omaan lapsuuteen ja nuoruuteen ja toimii johdantona seuraavaan kirjoitusharjoitteeseen.
Harjoitteen kulku
- Tilan lattiaan kuvitellaan iso maailmankartta.
- Ohjaaja kävelee karttaa läpi ja nimeää mantereita, jotta osallistujat hahmottavat, miten päin kartta on lattialla.
- Ohjaaja ohjeistaa: “Mene siihen kohtaan karttaa, jossa arvelet, että seksuaali- ja/tai sukupuoli-identiteettiä ilmaistaan eri tavalla kuin mihin olet tottunut.”
- Osallistujien on tarkoitus liikkua kartalle seisomaan valitsemaansa paikkaan.
- Käydään kierros, jossa osallistujat saavat halutessaan kertoa, missä ovat ja minkä he ajattelevat siellä olevan eri tavalla. Vastausten ei tarvitse perustua tietoon, tarkoituksena on herätellä ajatuksia aiheesta. Ollaan kuitenkin tietoisia siitä, että osallistujat voivat tulla eri taustoista, joten puhutaan aiheista sensitiivisesti.
- Seuraavaksi ohjaaja kysyy osallistujilta: “Missä olet viettänyt lapsuutta tai nuoruutta?”
- Osallistujat vastaavat tähän kysymykseen liikkumalla kartalla valitsemaansa paikkaan. Jos kaikki asettuvat lähekkäin, voidaan karttaa zoomata lähemmäs, jotta saadaan enemmän tilaa esimerkiksi eri paikkakuntien välille.
- Käydään kierros, jossa jokainen saa halutessaan jakaa, missä paikassa seisoo.
Huomioitavia asioita
Jos osallistujien on vaikeaa keksiä ensimmäisessä osassa, mihin mennä, voi ohjaaja esittää apukysymyksiä: Onko jossain maassa tai kulttuurissa erilainen tapa meikkaamisen, pukeutumisen tai korujen suhteen kuin meillä. Entä miten jakaantuvat kotityöt, työt tai muut roolit sukupuolien välillä?
Esimerkkejä ohjaajalle avuksi:
- Maltalla, Intiassa ja Kanadassa käytetään juridisesti kolmatta sukupuolta naisen ja miehen lisäksi, myös Saksassa on divers-sukupuolimerkintä
- Venäjällä lainsäädäntö rajoittaa vahvasti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, lapsia ns. ”suojellaan” seksuaalivähemmistöjä koskevalta sisällöltä, myös naisen ja miehen roolit ovat vanhoillisemmat kuin Suomessa
- Thaimaan kathoy-kulttuuri (myös länsimaisittain käytetty termi ladyboy): yhdistelmä sukupuoli-identiteettiä, esittävää taidetta ja sosiaalista integraatiota. Nimi ”kathoey” (lyhyesti katoi) viittaa thaimaalaisiin naisiksi pukeutuviin miehiin tai naisiksi sukupuolensa korjanneisiin henkilöihin. Näkyvä osa thaimaalaista kulttuuria.
Harjoitteen toisessa osiossa ei oleteta, että kaikki osallistujat ovat esimerkiksi syntyneet Suomessa. Mutta jos kaikki ryhmittyvät kartalla samaan paikkaan tai lähekkäin, voi sitä zoomata isommaksi siitä kohdasta. Toisessa kysymyksessä on tarkoituksena valita paikka, jossa on viettänyt aikaa lapsena tai nuorena, jotta se johdattelee seuraavaan kirjoitustehtävään. Jos osallistuja on kasvanut useammassa paikassa, hän voi itse valita, mitä käyttää tässä tehtävässä tai voi halutessaan liikkua useamman paikan välillä.
Harjoite 6: Missä olet viettänyt lapsuutta tai nuoruutta? (15 min)
Harjoitteen tarkoitus
Tässä tehtävässä on tarkoitus miettiä omaa menneisyyttä ja sitä, miten se on vaikuttanut oman identiteetin kehittymiseen.
Harjoitteen kulku
Kirjoitustehtävä tehdään itsekseen. Ohjaaja ohjeistaa tehtävän ja jakaa myös kirjallisen ohjeen osallistujille, jotta kysymyksiä ei tarvitse muistaa ulkoa. Ohjeistuksessa on hyvä sanoa ääneen, että tekstiä ei tulla jakamaan muille sellaisenaan.
Kirjallinen ohje
Missä olet viettänyt lapsuutta/nuoruutta?
Kirjoita omaan vihkoon tai paperille. Voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä:
- Minkälaisella paikkakunnalla vietit lapsuutta/nuoruutta?
- Minkälaisia ihmisiä siellä asui?
- Millaisia ihmissuhteita sinulla oli?
- Minkälainen lähipiirisi on ollut (Esim. Kuuluiko lähipiiriisi heteroita tai sateenkaarevia ihmisiä?)
- Minkälaisia rooleja tunnistat? (Esim. Olivatko “naiset olleet keittiössä ja miehet autotallissa”?)
- Mistä asioista on ollut lupa puhua ja mistä ei?
- Onko seksuaalisuudesta tai sukupouolesta ylipäänsä puhuttu kotona, koulussa, kavereiden kanssa tai muualla?
Tekstiä ei sellaisenaan tarvitse jakaa muille.
Valmistelut/tarvikkeet
Voit tulostaa osallistujille kirjallisen ohjeen tehtävän kirjoittamiseen tämän sivun alalaidasta.
Harjoite 7: Pienryhmissä keskustelua ja patsaan tekeminen (20 min)
Harjoitteen tarkoitus
Pienryhmissä tapahtuvan keskustelun ja sitä seuraavan patsastyöskentelyn avulla jatketaan ja syvennetään äskeisen kirjoitustehtävän teemojen käsittelyä.
Harjoitteen kulku
- Jakaudutaan kolmeen pienryhmään ja ryhmät asettuvat tilaan siten, että saavat rauhassa keskustella äskeisestä kirjoitusharjoitteesta. Jokainen saa päättää, minkä verran jakaa itsestään. Keskustelulle annetaan aikaa 10-15 min. Ohjaaja voi tarvittaessa auttaa ryhmiä keskustelussa.
- Ohjaaja kiertää ryhmissä tsekkaamassa, ovatko kaikki ehtineet jakaa omasta kirjoituksestaan ja ohjeistaa samalla seuraavan vaiheen yhdelle ryhmälle kerrallaan.
Ohjaaja ohjeistaa:
- Keskustelun pohjalta pienryhmä suunnittelee itsestään patsaan. Eli tarkoituksena on, että pienryhmä päättää, mitä haluaa jakaa keskustelustaan muulle ryhmälle ja tekee siitä patsaan.
- Samalla tavalla kuin aiemmin tehdyissä pikapatsaissa jokaisella on jokin asento. Kaikkien pienryhmän jäsenten asennoista muodostuu pysähtynyt kuva.
- Patsaan voi tehdä yhdestä asiasta, josta pienryhmä on keskustellut tai siinä voidaan yhdistää useampi asia.
- Kuvan tekijät voivat miettiä, mitä tai ketä he esittävät kuvassa, mikä tilanne siinä on meneillään ja miten se tulee asennoista ja ilmeistä esiin.
- Patsaan tekemiseen annetaan aikaa noin 10 minuuttia.
- Ohjaajan on hyvä ohjeistaa, että pienryhmät myös kokeilevat harjoitteluvaiheessa patsaan asentoja suunnittelun lisäksi.
- Patsaan suunnittelun ja harjoittelun jälkeen pienryhmät voivat siirtyä tauolle.
Huomioitavia asioita
Pienryhmiin jakautuminen tapahtuu vapaalla tyylillä. Sopiva pienryhmien määrä on kolme, jotta patsaita ei tule liikaa. On hyvä, jos tiloja on käytössä useampi, niin pienryhmät saavat enemmän keskustelurauhaa.
Tauko
10 minuutin tauko.
Harjoite 8: Patsaiden katsominen (20 min)
Harjoitteen tarkoitus
Pienryhmät jakavat muille ryhmäläisille keskustelustaan patsaan muodossa. Patsaiden katsominen ja niiden pohtiminen yhdessä syventävät teeman käsittelyä.
Harjoitteen kulku
- Katsotaan patsaat ja keskustellaan niistä yksi pienryhmä kerrallaan.
- Ohjaaja kysyy ensimmäiseltä ryhmältä, mihin he haluavat muun ryhmän käyvän istumaan ja katsomaan. Järjestetään tila sen mukaan. Ennen ensimmäistä patsasta ohjaaja kertoo, mitä tehdään.
“Te olette pienryhmissä valmistaneet patsaan kirjoitustehtävän ja siitä käydyn keskustelun pohjalta. Nyt katsomme patsaat yksi kerrallaan. Kun yksi ryhmä rakentaa patsaansa katsottavaksi, muut ryhmät ovat silmät kiinni tai kääntävät katseensa muualle. Kun patsas on valmis, voitte avata silmät ja katsoa sitä. Patsaan tekijät pysyvät asennoissa ja minä tulen kysymään katsojilta asioita patsaasta.
Katsottavana oleminen on jännittävää, joten on tärkeää, että olemme maailman paras yleisö. Se tarkoittaa sitä, että katsomme patsaita lempeästi emmekä arvostellen ja olemme aktiivisesti mukana työskentelyssä.”
- Kun pienryhmä on muodostanut patsaan, osallistujat pääsevät katsomaan patsasta ja ohjaaja kyselee katsojilta kysymyksiä.
“Nyt voitte avata silmät ja katsoa patsasta. Minä tulen kysymään katsojilta kysymyksiä patsaasta. Vastauksissa voi tulla esiin täysin erilaisia asioita, mitä patsaan tehnyt ryhmä on suunnitellut, mutta katsottaessa patsaan tekijät eivät vielä kommentoi vastauksia.”
- Jos patsaassa olevat väsyvät olemaan asennoissaan, he voivat välillä päästää asennon pois ja ottaa sen sitten uudestaan, esimerkiksi lepuuttaa käsiään, jos ne ovat ylhäällä.
- Ohjaaja kysyy yleisöltä (yhdestä kuvasta ei kysytä kaikkia kysymyksiä, vaan ohjaaja valitsee muutaman, mitkä tuntuvat olennaisilta. Ohjaaja voi myös keksiä lisää tarkentavia kysymyksiä näiden lisäksi):
“Mitä näette tässä kuvassa? Mitä tässä kuvassa tapahtuu? Mitä patsaan henkilöt esittävät? Mitä henkilöt tekevät? Miltä heistä tuntuu? Millaisia ilmeitä heillä on? Mikä on henkilöiden välinen suhde? Mitä henkilöt haluavat tai eivät halua? Kenellä on valta? Missä paikassa tämä kuva tapahtuu? Ovatko kaikki kuvan henkilöt samassa paikassa?” Jne.
- Kun yleisö on vastannut kysymyksiin, ohjaaja pyytää patsaassa olevia purkamaan asennot ja muu ryhmä antaa heille raikuvat aplodit.
- Tämän jälkeen ohjaaja antaa puheenvuoron patsaan tekijöille ja pyytää heitä kertomaan patsaastaan ja pienryhmäkeskustelusta.
- Lopuksi annetaan vielä loppuaplodit patsaan tehneelle ryhmälle.
- Patsaan katsominen toistetaan samanlaisena jokaisen pienryhmän kanssa, mutta ohjaaja voi vaihdella patsaasta kysyttäviä kysymyksiä.
Huomioitavia asioita
Patsaiden välissä ryhmää eli katsojia voi liikuttaa eri paikkoihin tai kääntää eri suuntiin sen mukaan, missä patsaan tekijät haluavat olla. On tärkeää, että jokaisen ryhmän patsaan katsomiselle ja läpikäynnille on tarpeeksi aikaa.
Kun ohjaaja antaa puheenvuoron patsaan tehneelle pienryhmälle patsaan katsomisen jälkeen, hän voi myös kysyä, miltä tuntui tehdä patsasta. Tämän kysymyksen voi säästää myös koko kerran loppupurkuun.
Sovellus
Ohjaaja voi käyttää patsaiden katsomisessa forumteatterin keinoja, kuten ajatusäänien kuuntelemista tai kuvan liikkeelle laittamista.
Harjoite 9: Identiteettisanat (15 min)
Harjoitteen tarkoitus
Tavoitteena on pohtia ja hahmottaa omaa identiteettiä ja löytää sitä kuvaavia sanoja.
Harjoitteen kulku
Jokaiselle osallistujalle jaetaan tehtävä paperilla.
Paperilla on lista sanoja, jotka voidaan käydä yhdessä läpi tai sitten jokainen käy niitä itsekseen läpi. Osallistujia on hyvä rohkaista tarvittaessa kysymään, mitä jokin sana tarkoittaa.
Kun sanat on luettu läpi valitulla tavalla, jokainen työskentelee itsenäisesti seuraavan vaiheen, jossa osallistujat merkkaavat sanojen eteen sopivia symboleja:
- X = Tätä olen
- O= Tätä olen luullut olevani
- Δ =Tätä olen ehkä
- ♥ =Erityisesti tämän kautta haluan tulla nähdyksi
Valmistelut/tarvikkeet
Harjoite 10: Yhteinen lopetus (15 min)
Harjoitteen tarkoitus
Yhteinen lopetus tuo turvallisen ja selkeän päätöksen yhteiselle työskentelylle.
Harjoitteen kulku
- Asetutaan rinkiin istumaan.
- Käydään kierros, jossa jokainen saa halutessaan vastata kysymykseen, “Miltä työskentely tuntui”. “Miltä esimerkiksi tuntui tehdä patsaita tai pohtia omaa nuoruuttaan?”
- Kun kierros on käyty läpi, noustaan ylös ja ravistellaan keho läpi vapaalla tyylillä tai samalla tavalla kuin lämmittelyn raajaravisteluissa.
Palaa oppaan aloitussivulle
