Korttien aihealueet

Korttien aihealueet

Kortit on jaettu viiteen (5) aihealueeseen, joista jokaisella on oma värikoodinsa. Värikoodaus helpottaa korttien valintaa ja mahdollistaa niiden joustavan käytön eri tilanteissa ja tavoitteissa.

Yhteiskunta ja rauha (beige)

Tarkoitus:

• Lisätä nuorten ymmärrystä yhteiskuntarauhan ja
  demokratian merkityksestä.
• Vahvistaa käsitystä yhteisöllisyyden roolista
• yhteiskuntarauhan rakentumisessa.
• Tukea vastuullisia ja väkivallattomia toimintatapoja käsitellä konflikteja.

Suuntavia kysymyksiä:

• Jos sinun täytyisi selittää sana yhteiskunta sellaiselle, joka ei tunne sitä, mitä te sanoisitte?
• Mitä tai keitä mielestäsi kuuluu yhteiskuntaan?
• Mitä rauha merkitsee sinulle?
• Mitkä asiat voivat vaikuttaa rauhan kokemukseen?

Käsitteitä

• Yhteiskuntarauha = Tila, jossa yhteiskunnassa vallitsee sosiaalinen vakaus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus. Ihmiset voivat elää arkeaan ilman pelkoa väkivallasta, syrjinnästä tai yhteiskunnallisten konfliktien kärjistymisestä.
• Yhdenvertaisuus = Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet
• ja mahdollisuudet riippumatta esimerkiksi taustasta, sukupuolesta, iästä tai uskonnosta.
• Oikeudenmukaisuus = Kaikkia kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti, eikä ketään suosita tai syrjitä.
• Kuuluvuuden tunne = Kokemus, että on hyväksytty ja arvostettu osa ryhmää tai yhteisöä. Tämä tunne syntyy, kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, jakavat kokemuksiaan ja tukevat toisiaan.
• Sovittelu = Menettely, jossa erimielisyyksiä tai ristiriitoja käsitellään puolueettoman ohjaajan avulla niin, että osapuolet voivat yhdessä löytää ratkaisun ja parantaa vuorovaikutustaan.
• Ihmisoikeudet = Jokaiselle ihmiselle kuuluvia perusoikeuksia, jotka suojaavat vapautta, turvallisuutta ja ihmisarvoa.
• Inklusiivisuus = Tapa toimia siten, että jokainen voi olla mukana omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä. Siihen kuuluu erilaisuuden huomioiminen.
• Luottamus = Usko siihen, että toinen ihminen tai taho toimii reilusti, pitää kiinni lupauksistaan eikä aiheuta vahinkoa, myös silloin kun itse on haavoittuvassa asemassa.
• Väestösuhteet = Kuinka eri ihmisryhmät, kuten eri kulttuureista, ikäryhmistä tai taustoista tulevat elävät ja toimivat yhdessä yhteiskunnassa. Tämä kuvaa, miten he suhtautuvat toisiinsa ja miten heidän suhteensa kehittyvät.
• Demokratia = Hallintotapa, jossa ihmiset saavat osallistua päätöksentekoon esimerkiksi äänestämällä. Se perustuu oikeuteen vaikuttaa yhteisiin asioihin ja siihen, että kaikkien mielipiteet otetaan huomioon.
• Antirasismi = Toimintaa ja asenteita, jotka pyrkivät ehkäisemään rotuun tai etniseen taustaan perustuvaa syrjintää ja epätasa-arvoa. Tavoitteena on edistää tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta kaikkia ihmisiä kohtaan.
• Sananvapaus = Oikeus ilmaista ajatuksia ja mielipiteitä vapaasti ilman pelkoa rangaistuksista tai puhumisen estämisestä. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun ja tiedon jakamisen yhteiskunnassa. Siihen liittyy vastuu siitä, ettei sillä oikeuteta syrjintää, uhkailua tai väkivaltaa.
• Turvallisuus = Tila, jossa ihmiset voivat elää ilman pelkoa vahingoittumisesta tai uhkailusta. Se tarkoittaa myös, että perusasiat kuten koti, terveys ja toimeentulo on turvattu.
• Osallisuus = Tilanne, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisön tai yhteiskunnan toimintaan. Se tarkoittaa, että mielipiteet ja tarpeet otetaan huomioon, ja kaikilla on paikka kuulua joukkoon.
• Solidaarisuus = Halu ja valmius kantaa vastuuta toisista ihmisistä, seistä toistensa rinnalla ja toimia yhdessä, erityisesti silloin, kun joku tarvitsee tukea.
• Moniäänisyys = Tilanne, jossa erilaiset näkökulmat, kokemukset ja tulkinnat ovat näkyvästi ja tasavertaisesti mukana. Se korostaa sitä, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa ymmärtää ilmiöitä, vaan monenlaiset äänet täydentävät toisiaan.
• Vastuullisuus = Kykyä ja halua tunnistaa oman toiminnan vaikutukset itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan sekä toimia näiden vaikutusten edellyttämällä tavalla.
• Integraatio = Prosessi, jossa eri taustoista tulevat ihmiset osallistuvat yhteiskuntaan vastavuoroisesti sekä yksilöinä että yhteisöinä ja voivat samalla säilyttää oman kulttuurinsa ja identiteettinsä.
• Dialogi = Vuorovaikutusta, jossa pyritään yhdessä ymmärtämään käsiteltävää aihetta, ei voittamaan tai vakuuttamaan.

Polarisaatio ja syrjintä (tummansininen)

Tarkoitus:

• Auttaa tunnistamaan omia ja yhteiskunnassa esiintyviä uskomuksia, ennakkoluuloja ja haitallisia puhetapoja.
• Ymmärtää polarisaation ja me ja he-ajattelun vaikutuksia syrjintään ja eriarvoisuuteen.
• Hahmottaa eriarvoisuuden, rasismin ja jakautuneen ilmapiirin seurauksia yksilöille ja yhteisöille.
• Vahvistaa taitoja käsitellä ennakkoluuloja ja rasismia sekä ehkäistä vastakkainasettelua ja ääriajattelua.

Suuntavia kysymyksiä:

• Millaisissa tilanteissa olet huomannut, että ihmiset jakautuvat eri leireihin?
• Miksi keskustelu on haastavaa, jos mielipiteet ovat
  hyvin erilaisia?
• Miten syrjintä ilmenee arjessa, sekä näkyvinä että piilossa olevina tekoina?
• Millä eri perusteilla syrjintää tapahtuu?
• Millä tavoin omat ennakkokäsitykset voivat vaikuttaa toimintaasi erilaisissa ryhmissä?
• Millaisia seurauksia syrjinnällä ja vahvalla vastakkain asettelulla voi olla yksilölle tai yhteisölle?

Polarisaatio ja syrjintä: Käsitteitä

• Polarisaatio = Kun ihmiset tai ryhmät ajautuvat vastakkaisiin leireihin ja heidän mielipiteensä vahvistuvat niin, että keskustelu ja kompromissien tekeminen vaikeutuvat.
• Stereotypiat = Yksinkertaistettuja ja usein liioiteltuja käsityksiä ihmisryhmistä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa jokaisen kohdalla.
• Ennakkoluulot = Usein perusteeton ja tunnepohjainen kielteinen käsitys ihmisestä tai ryhmästä. Ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia ajatuksia ja asenteita.
• Stigma = Kielteinen leima, joka liitetään henkilöön tai ryhmään ja voi aiheuttaa syrjintää tai ulkopuolisuuden kokemusta.
• Eriarvoisuus = Tilanne, jossa ihmiset eivät saa samoja mahdollisuuksia, resursseja tai kohtelua esimerkiksi varallisuuden, taustan tai muiden tekijöiden vuoksi.
• Mustavalkoajattelu = Tapa nähdä asiat, ihmiset ja tilanteet vain ääripäiden kautta – joko täysin hyvinä tai täysin huonoina. Keskustelussa se usein ilmenee siten, että
  oma näkemys koetaan ainoaksi oikeaksi, eikä muille tulkinnoille anneta tilaa.
• Kuumat puheenaiheet = Ajankohtaisia aiheita, jotka herättävät paljon kiinnostusta, keskustelua ja tunteita.
• Segregaatio = Tarkoittaa eriytymistä tai erottelua, jossa ihmiset tai ryhmät päätyvät asumaan, opiskelemaan tai toimimaan erillään toisistaan.
• Rasismi = Ajattelutapa tai käytös, jossa henkilöä tai ryhmää pidetään alempiarvoisena syntyperän, ihonvärin tai kulttuurin perusteella. Tämä voi johtaa eriarvoiseen kohteluun, syrjintään ja ennakkoluuloihin.
• Rakenteellinen rasismi = Yhteiskunnan toimintatapoihin, käytäntöihin ja rakenteisiin sisältyvää eriarvoisuutta, joka asettaa ihmiset eri asemaan heidän taustansa perusteella.
• Dehumanisointi = Prosessi, jossa yksilöä tai ryhmää kuvataan tai kohdellaan vähemmän inhimillisenä, jolloin heidän ihmisarvoaan, tunteitaan tai yksilöllisyyttään vähennetään tai sivuutetaan.
• Vihapuhe = Ilmaisu, jolla halvennetaan, uhataan tai syrjitään ihmisiä esimerkiksi heidän etnisen taustansa, uskontonsa, sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa tai muun ominaisuutensa perusteella.
• Mikroaggressio = Pieniltä tai arkipäiväisiltä tuntuvia sanoja, eleitä tai tekoja, jotka kuitenkin viestivät ennakkoluuloa tai vähättelyä jotakin ihmisryhmää kohtaan.
• Uskomukset = Ajatuksia tai käsityksiä, joita ihminen pitää totuutena, vaikka niille ei aina ole tieteellistä näyttöä. Ne voivat liittyä esimerkiksi elämään, arvoihin, maailmankuvaan tai ihmisten käyttäytymiseen.
• Konfliktit = Tilanteita, joissa ihmisillä tai ryhmillä on erimielisyyksiä, ristiriitoja tai vastakkaisia tavoitteita, jotka voivat johtaa kiistoihin tai jopa väkivaltaan, ellei niitä ratkaista.
• Vähemmistöstressi = Tilanne, jossa ryhmään kuuluminen aiheuttaa painetta, huolta tai varuillaan olemista ympäristön asenteiden tai kohtelun vuoksi.
• Tokenismi = Tilanne, jossa henkilö tai ryhmään kuuluva henkilö nostetaan esiin edustamaan koko ryhmää, ilman todellista vaikutusvaltaa.
• Assimilaatio = Yksilö tai ryhmä omaksuu toisen kulttuurin tai yhteiskunnan tavat, kielen tai identiteetin, jolloin alkuperäiset piirteet vähentyvät tai katoavat.
• Yksimielisyysharha = Tilanne, jossa yksilö tai ryhmä uskoo kaikkien olevan samaa mieltä jostakin asiasta, vaikka todellisuudessa jotkut voivat olla eri mieltä, mutta eivät ilmaise sitä avoimesti. Tämä voi estää erilaiset näkökulmat ja johtaa huonoihin päätöksiin.

Väkivaltaiset asenteet ja radikalisaatio (tummanpunainen)

Tarkoitus:

• Ymmärtää väkivaltaisen radikalisoitumisen prosessia ja sen varhaisia merkkejä.
• Tunnistaa dehumanisoivaa ajattelua ja syrjiviä ideologioita, sekä niiden vaikutuksia toimintaan.
• Hahmottaa, miten uskomukset ja narratiivit voivat vääristää todellisuuskäsitystä, sekä oikeuttaa väkivaltaa.
• Ehkäistä ajautumista väkivaltaisiin verkkoyhteisöihin ja ääriliikkeisiin.
• Vahvistaa kriittistä ja vastuullista ajattelua

Suuntavia kysymyksiä:

• Millaisia ajatuksia tai tunteita väkivaltaistuneet asenteet sinussa herättävät?
• Miten väkivaltaistuneet asenteet /radikalisaatio näkyy arjessa tai mediassa, ja miten sen tunnistaa?
• Miksi jotkut ihmiset ajautuvat väkivaltaisiin yhteisöihin tai ääriliikkeisiin?
• Miten voimme vahvistaa oman kriittisen ajattelun ja vastuullisen toiminnan taitoja?

Väkivaltaiset asenteet ja radikalisaatio: Käsitteitä

• Yhteiskuntavastaiset asenteet = Asenteita, käyttäytymistä tai toimintaa, jotka ovat vastoin viranomaisia, päättäjiä tai vallitsevan yhteiskunnan normeja, arvoja, sääntöjä sekä yleisiä toimintaperiaatteita.
• Väkivaltaistuneet asenteet = Asenteita jotka sisältävät vihaa, ulossulkemista ja hierarkioiden rakentamista ihmisten välille. Sisältää hyväksynnän väkivallan käytölle vihan kohteena olevaa kohtaan.
• Radikalisoituminen = Muutos, jonka aikana yksilön arvot, asenteet ja maailmankuva kärjistyvät, ja käsitykset oikeasta ja väärästä muuttuvat.
• Väkivaltainen ekstremismi = Väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan uskomusjärjestelmällä.
• Misogynia = Negatiivinen asenne tai vihamielisyys naisia kohtaan, joka voi näkyä esimerkiksi vähättelynä, syrjintänä tai halventavana käytöksenä.
• Kansallismielisyys = Ajattelutapa, jossa korostetaan oman maan, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä. Siihen voi sisältyä halu vaalia yhteisiä perinteitä ja yhteenkuuluvuutta.
• Ideologia = Järjestelmä uskomuksia ja arvoja, joka ohjaa ihmisen tai ryhmän toimintaa ja päätöksiä.
• Akselerationismi = Ajattelutapa, jonka mukaan yhteiskunnallisia ristiriitoja, kriisejä tai konflikteja tulisi tietoisesti kiihdyttää (akseleroida), jotta nykyinen järjestelmä
  romahtaisi ja tilalle syntyisi uusi usein radikaalisti erilainen yhteiskuntajärjestys.
• Narratiivi = Tarina tai kerronnallinen rakenne, joka jäsentää tapahtumat loogiseksi kokonaisuudeksi, ja auttaa jäsentämään kokemuksia sekä antaa niille merkityksen.
• Salaliittoteoria = Uskomus, jonka mukaan jonkin ilmiön, tapahtuman tai kehityskulun taustalla olisi salassa toimiva ryhmä tai suunnitelma, jonka tarkoitus nähdään usein pahantahtoisena.
• Propaganda = Tietoisesti suunniteltua viestintää, jonka tavoitteena on vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, asenteisiin tai käyttäytymiseen usein yksipuolisesti tai manipuloiden.
• Demonisointi = Henkilö tai ryhmä esitetään tahallaan hyvin pahana, vaarallisena tai uhkana muille. Tällöin ihmisryhmää tai ihmistä liioitellaan negatiivisessa valossa, jotta muut suhtautuisivat häneen vihamielisesti tai pelolla.
• Ääriajattelu = Äärimmäisen jyrkkiä mielipiteitä tai näkemyksiä, jotka poikkeavat yleisesti hyväksytyistä normeista. Termi on ongelmallinen, koska se voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja sillä voidaan helposti leimata kaikki valtavirrasta poikkeavat mielipiteet vaarallisiksi, vaikka ne eivät sitä olisi. Jokainen saa ajatella vapaasti, mutta äärimmäisten näkökantojen esiintuominen voi loukata/vahingoittaa.
• Terrorismi = Väkivallan käyttö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja jonka tarkoitus on herättää pelkoa ja kauhua.
• Yksittäinen toimija, lone actor = Henkilö, joka suunnittelee ja toteuttaa väkivaltaisen teon yksin, ilman suoraa ohjausta tai tukea ryhmältä tai järjestöltä.
• Väkivaltaiset verkkoyhteisöt = Verkossa toimivia, usein hajautettuja ryhmiä tai verkostoja, joissa väkivaltaa ihannoidaan, normalisoidaan tai yllytetään tekemään, ja joissa jäseniä – erityisesti lapsia ja nuoria – voidaan manipuloida, painostaa tai kiristää vahingoittamaan itseään tai muita.
• Indoktrinaatio = Vaikuttamista, jossa henkilölle opetetaan tiettyjä ajatuksia tai uskomuksia vain yhdestä näkökulmasta, eikä häntä rohkaista kysymään, epäilemään tai ajattelemaan itse. Tavoitteena on, että asiat hyväksytään sellaisinaan.
• Incel = Henkilö tai verkossa toimiva alakulttuuri, jossa omaa kokemusta yksinäisyydestä tai parisuhteettomuudesta selitetään yksinkertaistavilla ja usein vihamielisillä käsityksillä muista ihmisistä, erityisesti naisista ja yhteiskunnasta.
• Grooming = Prosessi, jossa pyritään rakentamaan luottamussuhde henkilöön saadakseen hänet haavoittuvaan asemaan ja vaikuttaakseen hänen käyttäytymiseensä vahingoittavalla tavalla.

Digitaalinen maailma ja verkkoyhteisöt (vaaleansininen)

Tarkoitus:

• Ymmärtää digitaalisen maailman roolia ja vaikutuksia nuorten ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan.
• Vahvistaa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua, erityisesti manipulatiivisen tai harhaanjohtavan sisällön tunnistamista.
• Tukea vastuullista verkkokäyttäytymistä ja tietoisuutta sisällön kulutuksesta.
• Tunnistaa algoritmien, pelillistämisen ja verkkoyhteisöjen vaikutuksia mielipiteiden ja
  uskomusten muodostumiseen.
• Auttaa purkamaan vastakkainasettelua ja edistämään monipuolista, kriittistä tiedonkäsittelykykyä

Suuntavia kysymyksiä:

• Miten sosiaalinen media vaikuttaa siihen, mitä pidetään tärkeänä, totena tai arvokkaana?
• Millaisissa tilanteissa sosiaalisen median sisältö voi ohjata ajattelua?
• Miten manipulatiivisen sisällön tunnistaa, ja miten sen voi erottaa luotettavasta tiedosta?

Digitaalinen maailma ja verkkoyhteisöt: Käsitteitä

• Medialukutaito = Kyky arvioida ja tulkita kriittisesti tietoa kuten viestejä, kuvia ja sisältöjä sekä ymmärtää, miten media vaikuttaa mielipiteisiin ja käyttäytymiseen.
• Misinformaatio = Virheellinen tai epätosi tieto, jota levitetään ilman tahallista aikomusta huijata tai vahingoittaa.
• Disinformaatio = Tietoisesti vääristelty tai valheellinen tieto, jota levitetään tarkoituksellisesti harhaanjohtamisen tai vahingon aiheuttamisen vuoksi.
• Vahvistusharha = Taipumus etsiä ja uskoa helpommin tietoa, joka tukee omia mielipiteitä tai uskomuksia, samalla kun ristiriidassa oleva tieto sivuutetaan tai sitä
  vähätellään.
• Filter bubble = Tilanne, jossa algoritmit verkossa näyttävät ihmiselle pääasiassa sisältöä, joka vahvistaa hänen omia mielipiteitään, ja erilaiset näkökulmat jäävät piiloon.
• Echo chamber = Verkkoyhteisö tai ympäristö, jossa ihmiset kohtaavat vain samanmielisten kanssa ja vahvistavat toistensa näkemyksiä.
• Netiketti = Säännöt ja tavat, joita noudatetaan verkossa ja sosiaalisessa mediassa, jotta keskustelu pysyy asiallisena ja toisia kunnioittavana.
• Influensserit = Henkilöt, jotka vaikuttavat muiden mielipiteisiin, käyttäytymiseen, kulutustottumuksiin, arvoihin ja identiteettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa jakamalla sisältöä ja omia kokemuksiaan. Heillä on usein suuri yleisö, joka seuraa heidän näkemyksiään ja suosituksiaan.
• Pelillistäminen = Oppimis- tai työskentelytapa, jossa peleistä tuttuja elementtejä, kuten pisteitä, tasoja tai palkintoja, käytetään motivoimaan ja sitouttamaan ihmisiä.
• Deepfake = Teknologian avulla muokattu kuva, video tai ääni, joka näyttää tai kuulostaa aidolta, mutta on todellisuudessa keinotekoisesti luotu ja voi johtaa harhaan.
• Sosiaaliporno = Kuvaa tilannetta, jossa vaikeista asioista ja vakavista ilmiöistä, kuten köyhyydestä tai väkivallasta, tehdään tarinoita tai viihdettä herättämään tunteita ja huomiota. Tämä voi johtaa siihen, että alkuperäiset ongelmat jäävät ymmärtämättä.
• Manosfääri = Internetin ja sosiaalisen median yhteisöt ja verkostot, joissa miehisyydestä ja sukupuolesta keskustellaan usein kärjistetysti ja joissa esiintyy usein naisia syrjivää ja halveksivaa puhetta.
• Sensuuri = Tilanne, jossa jonkun puhetta, kirjoituksia tai muita viestejä rajoitetaan tai poistetaan, jotta tietyt asiat eivät pääse julkisuuteen. Voi tapahtua myös alustoilla, yhteisöissä tai algoritmien kautta. Tämä estää ihmisiä kertomasta vapaasti mielipiteitään tai jakamasta tietoa.
• Valemedia = Tiedonlähteitä tai kanavia, jotka levittävät tarkoituksellisesti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, usein vaikuttaakseen ihmisten mielipiteisiin tai käyttäytymiseen.
• Trollaus = Toimintaa, jossa joku tahallaan herättää keskusteluissa riitaa tai sekaannusta provosoimalla tai kirjoittamalla ärsyttäviä viestejä, usein saadakseen reaktioita muilta.
• Maalittaminen = Tilanne, jossa yksittäinen henkilö tai ryhmä asetetaan julkisen painostuksen tai häirinnän kohteeksi ohjaamalla muiden huomio ja toiminta häntä vastaan.
• Doksaus = Toisen ihmisen henkilöllisyyden tai yksityisten tietojen keräämistä ja julkaisemista, etenkin rangaistukseksi tai kostoksi.
• Dark web = Internetin osa, joka ei näy tavallisissa hakukoneissa ja johon pääsee vain erityisillä ohjelmilla; sitä käytetään sekä laillisiin että laittomiin tarkoituksiin ja se tarjoaa anonyymin alustan tiedon jakamiseen.

Tunteet ja toiminta (vaaleanpunainen)

Tarkoitus:

• Vahvistaa nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
• Tukee omien arvojen, motiivien ja päätösten eettistä pohdintaa.
• Syventää itsetuntemusta ja ymmärrystä toisista, sekä kehittää taitoja käsitellä vaikeita tunteita ja tilanteita.
• Vahvistaa keinoja selviytyä arjen haasteista ja muutoksista.
• Vahvistaa eettistä ajattelua, itsesäätelytaitoja ja dialogitaitoja sosiaalisen resilienssin
  kehittämiseksi.

Suuntavia kysymyksiä:

• Mitkä asiat voivat auttaa vaikean tai haastavan tilanteen äärellä pysähtymään ennen reagointia?
• Millainen rooli tunteilla on suhteessa toimintaan?
• Miksi resilienssiä on tärkeä vahvistaa?

Tunteet ja toiminta: Käsitteitä

• Kriittinen ajattelu = Kyky arvioida ja pohtia tietoa sekä tiedon lähteitä itsenäisesti, tunnistaa erilaisia näkökulmia sekä erottaa luotettava tieto epäluotettavasta.
• Aatemaailma = Kokoelma ajatuksia, uskomuksia ja arvoja, joiden mukaan ihminen ymmärtää maailmaa ja päättää, mikä on oikeaa tai tärkeää. Se vaikuttaa siihen miten henkilö näkee itsensä, muut ihmiset ja miten hän toimii.
• Moraalistressi = Tunne tai psyykkinen paine, joka syntyy, kun tekee tai näkee jotain, minkä henkilö tuntee olevan väärin, tai kun ei pysty toimimaan omien arvojensa ja
  käsityksen mukaan.
• Moraalinen reflektio = Kyky pohtia omia arvoja, tekoja ja päätöksiä eettisestä näkökulmasta eli miettiä, sekä arvioida, miten ne vaikuttavat itseensä ja muihin.
• Identiteetti = Se, millaisena ihminen näkee itsensä. Se muodostuu esimerkiksi arvoista, kokemuksista, taustasta ja siitä, mihin ryhmiin tai yhteisöihin hän kokee kuuluvansa.
• Vuorovaikutustaidot = Kyky kommunikoida, kuunnella ja ymmärtää muita sekä toimia yhdessä rakentavasti eri tilanteissa. Nämä taidot auttavat luomaan hyviä ihmissuhteita ja ratkaisemaan ristiriitoja.
• Itsetuntemus = Kyky tunnistaa ja ymmärtää omia tunteita, ajatuksia, motiiveja ja käyttäytymistä sekä niiden vaikutusta omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen.
• Resilienssi = Kyky selviytyä, sopeutua ja palautua vaikeista tilanteista, stressistä tai vastoinkäymisistä kehittämällä ja hyödyntämällä myönteisiä keinoja.
• Tunnetaidot = Kyvykkyys havainnoida ja jäsentää omia ja toisten sisäisiä reaktioita sekä säädellä omaa vuorovaikutusta ja toimintaansa.
• Arvot = Uskomuksia ja periaatteita, jotka kertovat, mikä on tärkeää ja ohjaavat sitä, miten toimimme, kohtelemme toisiamme ja teemme päätöksiä. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioittaminen.
• Motivaatio = Sisäinen tai ulkoinen tekijä, joka saa ihmisen toimimaan, suuntaamaan käyttäytymistään ja ponnistelemaan kohti tavoitetta.
• Myötätunto = Kyky huomata toisen vaikea tilanne ja halua lievittää hänen kärsimystään. Siihen kuuluu sekä empaattinen ymmärrys että toimintaan suuntautuva välittäminen.
• Asenne = Yksilön suhtautumistapa johonkin asiaan tai henkilöön, mikä ohjaa hänen ajatteluaan ja käyttäytymistään.
• Vireystila = Kuvaa henkilön sen hetkisen toimintakyvyn ja valppauden tasoa. Vaikuttaa siihen, kuinka henkilö ajattelee, kuuntelee ja reagoi.
• Mielipide = Henkilökohtainen näkemys tai arvio jostakin asiasta, joka ei välttämättä perustu faktoihin vaan omiin kokemuksiin, tunteisiin tai arvoihin.
• Toivo = Kokemus siitä, että vaikeuksista huolimatta asiat voivat muuttua parempaan suuntaan. Se liittyy myönteiseen odotukseen ja kykyyn nähdä mahdollisuuksia epävarmuuden tai haasteiden keskellä.
• Tulevaisuuden usko = Luottamus siihen, että elämässä ja maailmassa on myönteisiä mahdollisuuksia ja, että omilla valinnoilla ja teoilla voi vaikuttaa siihen.
• Merkityksellisyys = Kokemus siitä, että omalla olemassaololla, toiminnalla tai tekemisillä on arvoa ja tarkoitusta. Se liittyy tunteeseen, että on osa jotakin, ja että omalla panoksella on myönteinen vaikutus itselle tai muille.
• Tulkinta = Tapa ymmärtää, selittää tai antaa merkitys tilanteille, ilmiöille tai ihmisten teoille. Se perustuu usein omiin oletuksiin, kokemuksiin ja näkökulmiin. Se vaikuttaa siihen, miten reagoimme.