Hyppää sisältöön
  1. Etusivu
  2. Nuoret

Ääni nuorille -toimintamalli

Miten voit hyödyntää nuorten näkemyksiä ja kokemuksia omassa toiminnassasi? Ota huomioon nämä vinkit ja tee osallistuminen nuorille helpommaksi. Konkreettisia työpajarunkoja ja muita esimerkkejä löydät alempaa. Tarjoamme ratkaisuja, yhteistyötä ja yhteyden nuoriin.

Mallit on kehitetty yhdessä nuorten kanssa osana Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelmaa (2022-2024).

Monikulttuurinen ryhmä hymyileviä nuoria ja aikuisia seisoo teltan alla esittelemässä Ääni nuorille -toimintamallia, ympärillä värikkäitä julisteita ja lippuja.

Miksi on tärkeää kutsua nuoret mukaan?

Nuoret, joilla on kokemusta palvelujärjestelmästä tai sieltä putoamisesta, tarjoavat arvokasta tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.

Jos toimintaa tai palveluita halutaan kehittää vastaamaan tarpeisiin, on tärkeää kuulla erityisesti niitä ihmisiä, joita asia koskee.

Miten voit saada nuoret mukaan?

Tarjoamme toimivia ratkaisuja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tavoittamiseen ja osallisuuteen.

Meidän kauttamme voit esimerkiksi:

  • tilata asiantuntija kehittämään toimintatapojanne yhdessä.
  • saada vinkkejä nuorten osallisuuteen,
  • löytää nuoria kehittämään toimintaa, palveluita ja tuotteita kanssanne,
  • tilata asiantuntijan kehittämään toimintatapojanne yhdessä.

Ääni nuorille! -toimintamalli

Miten voit hyödyntää nuorten näkemyksiä ja kokemuksia omassa toiminnassasi? Ota huomioon nämä vinkit ja tee osallistuminen nuorille helpommaksi. Konkreettisia työpajarunkoja ja muita esimerkkejä löydät alempaa.

1. Anna nuorille tarpeeksi aikaa ja tilaa

Aito osallisuus vaatii aikaa. Suunnittele aikataulu väljäksi ja joustavaksi.
Järjestä tapaamiset niin, että nuorilla on tarpeeksi tilaa tuoda esille omia ajatuksiaan. Hyödynnä tässä fasilitoinnin eri keinoja, jotta kaikkien olisi helpompi osallistua.

Vältä järjestämästä toimintaa oma agenda edellä. Kuuntele nuoria ja tutustu heidän ajatuksiin ja ideoihin. Pyri löytämään asioita, joista nuoret innostuvat.

2. Järjestä toiminta nuorille tutuissa paikoissa ja panosta turvallisemman tilan rakentamiseen

Nuorilla on matalampi kynnys osallistua, jos tapaamiset järjestetään nuorelle tutussa ympäristössä. Turvallisemman tilan periaatteet tarjoavat hyvän pohjan luottamuksen rakentamiseen. Käy periaatteet yhdessä läpi ja varmista, että kaikki sitoutuvat niihin.

Myös vieraanvaraisuus, kuten kestitseminen, rakentaa pohjaa osallisuudelle. Tarjoa esimerkiksi kahvia tai jotain pientä syötävää.

3. Pidä asiat joustavina ja vapaaehtoisina

  • Kerro nuorille osallistumisen tai valmistautumisen eri vaihtoehdoista.
  • Etsi sellaisia tapoja, jotka tuntuvat nuorista sopivilta ja joihin nuoret ovat valmiita sitoutumaan.
  • Sanoita ääneen, että epäonnistuminen on sallittua. Se vähentää paineita ja tarjoaa tilaa luovuudelle. Tee selväksi, että toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Tee prosessi ja tavoitteet näkyviksi

  • Kerro nuorille, mikä tapaamisen tavoitteena on, ja mihin nuorten ajatuksia hyödynnetään.
  • Selkeä aikataulu ja prosessin eri vaiheiden avaaminen auttavat nuoria hahmottamaan kokonaisuuden.
  • Muista myös jälkikäteen kertoa nuorille siitä, millainen merkitys osallistumisella oli ja mihin se johti.

5. Mahdollista työskentely yhdessä muiden nuorten kanssa

Vertaisuus, nuorilta nuorille -periaate, voi madaltaa osallistumisen kynnystä. Kysy nuorilta itseltään, miten toiminta kannattaisi järjestää ja ehdota, jos joku nuorista voisi fasilitoida tai järjestää tapaamisen. Voit myös suunnitella tapaamiset yhdessä nuorten kanssa.

Vastuun antaminen nuorille on luottamuksen osoitus ja voi olla todella voimaannuttava kokemus, joka myös osaltaan sitouttaa nuoria prosessiin

6. Ole luotettava aikuinen ja kulje rinnalla

Nuorella on oltava tieto siitä, keneltä hän voi kysyä lisätietoja ja kuka tarjoaa hänelle tarvittaessa tukea. Luo nuorelle helppo ja matala kynnys yhteydenpitoon. Korosta, että tyhmiä kysymyksiä ei ole!

Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Siksi onkin tärkeää olla jokaiseen nuoreen yhteydessä henkilökohtaisesti. Kysy kuulumisia prosessin edetessä ja kerro, että autat nuorta mielelläsi (muista, ettet tee kuitenkaan nuoren puolesta!). Tue nuorta vaikeina hetkinä ja anna myös mahdollisuus keskeyttää projekti, mikäli hänestä tuntuu siltä.

7. Tarjoa mahdollisuus harjoitella ja oppia

Tee nuorille selväksi, että osallistuminen on mahdollista, vaikkei aiempaa kokemusta ole. Keskustelkaa siitä, millaisia taitoja nuorilla on ja mihin he kaipaisivat vahvistusta.

Pohdi, millä tavalla pystyt tarjoamaan mahdollisuuden oppimiseen ja harjoitteluun. Harjoitelkaa yhdessä!

8. Anna runsaasti kannustusta ja palautetta

Kysy nuorten tuntemuksista aktiivisesti ja anna palautetta. Palautteen avulla vahvistat nuorten kokemusta omasta pystyvyydestä.

Kerää myös palautetta nuorilta ja hyödynnä sitä toimintanne kehittämiseen.

Näin voit tehdä tilaa erilaisille nuorten äänille

Ota käyttöön valmiit mallit

Ääni nuorille! -toimintamallia voi hyödyntää monella eri tavalla.

Tutustu konkreettisiin esimerkkeihin ja vahvista nuorten ääntä näiden avulla.

Kutsu nuori mukaan

Meidän kauttamme löydät nuoria mukaan kehittämään tai puhumaan tilaisuuteesi. Me tuemme nuorta tehtävässä.

Nuorten osaamista ja kokemuksia voi hyödyntää usealla eri tavalla:

  • Puhuja- ja juontokeikat
  • Työpajat ja konsultointi
  • Sisällöntuotanto

Tilaa valmennus

Haluatko edistää nuorten osallisuutta omassa toiminnassasi? Tilaa meiltä asiantuntija sparraamaan ja valmentamaan.

Tehdään yhdessä tilaa erilaisille nuorten äänille!

Ota yhteyttä

Nuoria ihmisiä katselemassa värikästä graffitiseinää ulkona punatiilisen rakennuksen edustalla.

Keikkatyön malli osallisuuden edistäjänä

Nuorilla on näkökulmia ja kokemustietoa, joita voit hyödyntää organisaatiosi kehittämistyössä. Tarjoa nuorille lyhyitä, kertaluontoisia työtehtäviä ja ole mukana rakentamassa moninaisia polkuja työelämään. Huomioi nämä asiat tarjotessasi keikkatöitä.

Mihin asiaan haluaisit saada suoraan nuorilta tuoreita ajatuksia ja kokemuksiin perustuvia näkökulmia?

Tunnista osallisuuden mahdollisuudet organisaatiosi ja palveluidesi ideoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tulevaisuus on nuorten, joten mahdollista nuorille osallistuminen sen rakentamiseen.  

Mikä on tehtävän tarkoitus ja tavoite? Mitkä ovat konkreettiset työtehtävät? Milloin ja miten työtehtävä toteutetaan? Kenelle työtehtävä on tarkoitettu? Tarvitaanko tehtävässä erityisiä taitoja? Milloin työkeikka on? Kuinka kauan työkeikka kestää? 

Suunnittele selkeät työtehtävät ja toimintatavat. Jos työtehtäviin kuuluu ajatusten ja kokemustiedon jakaminen, sanoita se mahdollisimman tarkasti auki. 

Kuinka paljon on varattu rahaa palkkioihin? Kuinka paljon on nuorelle maksettava palkkio ja sen sivukulut? Kenen budjetista palkkio maksetaan? Miten palkkio maksetaan?

Suunnittele sopimus- ja palkkionmaksukäytännöt valmiiksi. Palkkioiden määrittelyssä huomioi tehtävän vaativuus – oman kokemustiedon jakaminen on lähtökohtaisesti arvokasta.   

Miten löydät työkeikkaan työllistettävän nuoren?

Etsi ja valitse nuori tehtävään organisaatiosi palveluista ja toiminnoista, yhteistyökumppanin kautta tai WorkPilots- ja Treamer-sovellusten kaltaisten alustojen kautta.

Miten varmistetaan nuorelle riittävä tuki työtehtävää ennen, sen aikana ja sen jälkeen?Kuka nuorta tukee tehtävässä? Kuinka paljon nuoren tukeen varataan omaa työaikaa?

Onnistunutta työkokemusta varmistetaan nuoren tarpeisiin vastaavalla tuella. Varmista, että nuorella on riittävät tiedot työkeikasta ja hän saa siihen valmistautumiseen riittävästi tukea.

Miten ja keneltä nuori saa palautetta keikan jälkeen? Miten nuori suoriutui tehtävästä? Missä hän onnistui? Millaista osaamista huomasit hänen tekemisessään? Miten pyydät palautetta keikan tekijältä? 

Anna positiivista palautetta, kehu ja kannusta. Auta nuorta tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamista. Kerro, miten ja mihin nuoren tekemä työ vaikuttaa. 

Kokemustyöntekijän palkkaaminen

Kokemustyöntekijän palkkaaminen on erinomainen tapa lisätään osallisuutta. Mutta mitä olisi hyvä ottaa huomioon työyhteisössä, jotta aito osallisuus toteutuu? Huomioi nämä palkatessasi kokemustyöntekijän.

  • Mieti millaisesta kokemusosaamisesta olisi erityisesti hyötyä kyseisessä tiimissä tai palveluyksikössä. Minkälaisissa työtehtävissä ja millä tavalla kokemusosaamista tullaan hyödyntämään.
  • Työyhteisö on valmis ottamaan kokemusosaajan vastaan avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja.
  • Työn organisoitumisen kannalta on tärkeää miettiä kokemustyöntekijälle työpari valmiiksi ja varata tarpeeksi aikaa esihenkilötyöhön.
  • Erilaisten elämäntilanteiden ja kokemuksien ymmärtäminen pintaa syvemmällä tasolla auttaa työssä kokemustaustaisen henkilön kanssa. On tarpeellista lisätä omaa sekä työyhteisön ymmärrystä ja syventyä eri kokemusaiheisiin jo etukäteen.

  • Huolehdi, että osaat tunnistaa ja kartoittaa kokemusosaamista rekrytointivaiheessa. Selvitä yhdessä työnhakijan kanssa, kohtaavatko työnhakijan kokemusosaaminen ja työtehtävissä vaadittavat taidot.
  • Työnkuvan ja vaatimuksien selkeä kommunikointi on kokemusosaajaa rekrytoidessa erityisen tärkeää. Erityisesti jos henkilöllä ei ole työelämäkokemusta tai työelämästä on pitkä tauko.
  • Rekrytoinnin edetessä selkeä kommunikaatio seuraavista vaiheista on tärkeää.

Varaa riittävästi aikaa perehdytykseen. Tämä auttaa uutta kokemustyöntekijää pääsemään perehtymään itselle sopivassa tahdissa. On hyvä käydä kaikki itselle ilmiselvätkin asiat läpi.

Työelämässä on paljon hiljaista tietoa, jonka oppii vain olemalla osana työyhteisöä. Kaikissa työpaikoissa toimitaan myös hieman eri tavalla, joten työpaikan toimintatavat on hyvä käydä läpi.

Perehdytyksessä on hyvä tuoda esille konkreettiset odotukset ja työtehtävät on käytävä läpi selkeästi.

Luottamuksen rakentamiseen panostaminen puolin ja toisin on tärkeää. Kokemustyöntekijän täytyy pystyä luottamaan esihenkilöön ja tiimiin ja samoin muiden työntekijöiden täytyy luottaa kokemustyöntekijän osaamiseen.

  • Etenkin työn alkuvaiheessa riittävä aika kokemustyöntekijän tukemiselle on tärkeää. Kokemustyöntekijällä on hyvä olla työpari ja tiimin tuki helposti saatavilla.
  • Tuen rakenteet niin kokemusosaajalle kuin heitä tukeville työntekijöille ovat tärkeitä. On ideaalia, että tiimissä tai työyhteisössä olisi enemmän kuin yksi kokemusosaaja jotka voisivat tukea toisiaan työssä vertaisuuden keinoin. Yhteiset vertaistapaamiset ovat tärkeä jakamisen paikka ja yhteisöllisyyden luoja, niin kokemustyöntekijöille kuin esihenkilöillekin. Vertaisuus voi organisoitua kokemustyöntekijöiden kesken vapaamuotoisesti tai olla ohjattua ja noudattaa jotakin rakennetta tai struktuuria tarpeen mukaisesti. Työnohjaus on suositeltavaa erityisen haastavissa tehtävissä tueksi kaikille työntekijöille. 
  • Jokaisen kokemustyöntekijän tilanne on erilainen. Työn sujuvuuden kannalta on tärkeää löytää yhdessä työntekijälle yksilölliset ja joustavat ratkaisut. Nämä voivat olla esimerkiksi sopivien työtapojen- ja ympäristön löytämistä tai muita kohtuullisia modifikaatioita.
  • Yhdenvertaisuudesta työyhteisössä on tärkeää huolehtia. Asiantuntija- ja kokemustietoa on pidettävä yhtä tärkeinä ja toisiaan täydentävinä, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua.

Näin järjestät osallistavia vaikuttamistyöpajoja nuorille

Lähtökohta erilaisissa vaikuttamis- ja kehittämistyöpajoissa on mahdollistaa yhdessä oppimista, tutkimista ja tekemistä.

Saavutettavuus huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa

Turvallisemman tilan periaatteet

  • Turvallisemman tilan periaatteet käydään alussa läpi mahdollisimman konkreettisella tavalla, esimerkkejä käyttäen. Korostetaan sitä, että meitä kaikkia tarvitaan turvallisemman tilan luomiseen.
  • Ryhmän tarpeista puhutaan yhdessä ja on hyvä kysyä, haluaako osallistujat jakaa itsestään ja esimerkiksi omasta hyvinvoinnistaan jotain, mitä muiden olisi hyvä tietää ja huomioida.

Vaihtoehtoiset tavat osallistua

  • Työpajaa järjestäessä on tärkeä ottaa huomioon monenlaiset osallistumisen muodot ja tavat. Työpajan alussa on tärkeä sanoittaa, että kaikki tavat osallistua ovat yhtä hyviä. Etätyöpajoissa esimerkiksi voi osallistua chattiin kirjoittamalla ja pitää kameran pois päältä, jos niin haluaa. Läsnä toteutettavissa työpajoissa sanoitetaan mahdollisuus ottaa taukoja omien tarpeiden perusteella.
  • Monipuoliset tavat osallistua pitävät työpajaan osallistumisen kynnyksen mahdollisimman matalana. Kynnystä madaltaa myös se, kun sanoitetaan ennakkoon, että saa osallistua omana itsenä eikä tarvitse tuntea työpajan aihetta laajasti ennakkoon.

Monipuoliset työskentelyn tavat

  • On hyvä huomioida suunnitteluvaiheessa toimintatapojen monipuolisuus, jotta kaikki saavat riittävän tilan jakaa ajatuksiaan ja näkemyksiään.
  • Toiminta pareittain tai pienryhmissä, itsenäiset pohdinnat, sekä riittävän yksinkertaiset työkalut ja menetelmät mahdollistavat osallistumista monenlaisille osallistujille.
  • Ryhmän yhteishenkeen, tutustumiseen ja lämmittelyyn kannattaa panostaa, vaikka aika olisikin lyhyt.
  • Ryhmäyttämisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa auttavat myös pienryhmän, joissa osallistujat pääsevät vuorovaikuttamaan suoremmin keskenään.

Selkeä yleiskieli

  • On tärkeää miettiä, miten työpajasta kerrotaan ymmärrettävästi ja kiinnostavasti nuorille. Vältä alakohtaista, erityistä sanastoa. Kirjoita ja puhu selkeää yleiskieltä.
  • Tutustu myös selkokielen periaatteisiin, harjoittele sitä ja käytä tarvittaessa.

Ohjaajan rooli

  • Työpajan ohjaaja on ensisijaisesti mahdollistaja, yhdistäjä ja kannustaja. Ohjaaja
    johdattelee työpajan aiheen ja tiedon äärelle pienin askelin, huolehtii työpajan
    ilmapiiristä ja auttaa nuoria toimimaan yhdessä.
  • Ohjaajan on tärkeä pohtia omaa suhdettaan työpajan aiheeseen, esimerkiksi
    vaikuttamiseen, ja olla tietoinen siitä, miten omat arvot ja kokemukset vaikuttavat
    aiheiden käsittelyyn nuorten kanssa.
  • Ohjaaja toteuttaa konkreettisia tekoja valta-asetelman purkamiseksi nuorten ja
    ohjaajan välillä.
    • Puhutaan mahdollisimman paljon me-muodossa. Tämä luo yhteyttä ryhmän ja ohjaajan välille.
    • Luottamus vahvistuu, kun ohjaaja on mukana ihmisenä eikä vain roolissaan ohjaajana. Ohjaaja kannustaa osallistujia omalla esimerkillään mutta jakaa itsestään harkintaa käyttäen. Ohjaajan omat tarinat tai halu olla esillä ei saa viedä tilaa nuorilta.
  • Ohjaaja huomioi ja tekee tilaa myös hiljaisemmille osallistujille. Selkeät toimintatavat, kysyminen ja ohjaajan aktiivinen ote osallistamiseen varmistavat, että kaikilla on mahdollisuus päästä ääneen.

Työpajan valmistelu

  • Tarkoitus, tavoite, tarve ja idea
    • Kun työpajaa suunnitellaan, on hyvä lähteä kysymyksistä mitä, kenelle, miksi ja missä? Kohderyhmän perusteella on helppo lähteä suunnittelemaan työpajaa kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi.
    • Työpajan tarkoitus ja tavoite on tärkeä sanoittaa. Halutaanko esimerkiksi lisätä tietoisuutta työpajan aiheesta, ideoida toimintaa vai tehdä esimerkiksi konkreettista vaikuttamista? Onko tavoitteena edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja palvelujen kehittämisessä vaiko kenties nuorten oman kokemusosaamisen vahvistaa?

Työpajan suunnitelma

  • Suunnittelun perustana on tavoite: millaisilla toimintatavoilla ja menetelmillä päästään tavoitteeseen
    • Työpajassa käytettävät menetelmät ja työkalut valitaan niin, että ne mahdollistavat osallistumista, kannustavat jakamaan ajatuksia ja oppimaan sekä innostavat toimimaan yhdessä.
  • Työpajat noudattavat tavallisesti samankaltaista kaavaa aiheesta riippumatta:
    • Aloitusvaiheessa toivotetaan tervetulleeksi, kaikki pääsevät ääneen esittäytyessä, esitellään tuleva ohjelma ja käydään läpi turvallisemman tilan periaatteet.
    • Lämmittelyvaiheessa tutustuminen jatkuu, aletaan virittäytyä aiheeseen ja rakennetaan pohjaa seuraavalle vaiheelle. Tässä tärkeää on toiminnalliset ja hauskat sisällöt.
    • Työskentelyvaiheessa syvennytään työpajan teemaan ohjatusti, toiminnallisesti ja monipuolisin menetelmin. Jaetaan myös saavutettavaa tietoa ja osallisuutta varmistetaan pienryhmin. Mahdollistetaan vertaisoppiminen.
    • Yhteenvetovaiheessa kootaan työpajan sisältö yhteen ja käydään läpi, mitä on yhdessä opittu ja tehty.