Julkaistu 17.11.2026
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle tulevaisuusselonteon 2. osasta
Asia: VNS 7/2026 vp.

Diakonissalaitos kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto tulevaisuusselonteon 2. osasta. Diakonissalaitos on osallistunut tulevaisuusselonteon valmisteluun järjestämällä tulevaisuustyöpajoja.
Diakonissalaitos on lähes 160-vuotias yleishyödyllinen säätiökonserni, joka auttaa ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa, kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Konserniin kuuluvat Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta ja yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit. Työssämme yhdistyvät ihmisten kohtaaminen, palvelujärjestelmän käytännön tuntemus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Diakonissalaitoksen kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa viidellä paikkakunnalla kuultiin 38 haavoittuvassa asemassa olevaa nuorta. Mukana oli mm. lastensuojelun palveluiden piirissä olevia, kehitysvammaisia, yksin alaikäisenä maahan muuttaneita sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia nuoria. Selonteossa on kuvattu hyvin tulevaisuustyöpajoissa nousseet keskeiset havainnot.
Alla keskeiset havainnot ja toimet.
1. Hyvinvoiva arki ja turvalliset elinympäristöt
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuususkolle on tärkeää, että yhteiskunnan tarjoamaan apuun voi luottaa. Diakonissalaitoksen tulevaisuustyöpajoissa korostui, että tulevaisuususko vahvistuu, kun nuoret voivat luottaa saavansa tarvitessaan tukea. Erityisesti koulutus, mielenterveyspalvelut, matalan kynnyksen palvelut sekä nuorille tarkoitetut yhteisöt nähtiin voimavaroina, jotka auttavat rakentamaan tulevaisuutta myös epävarmoissa elämäntilanteissa. Yhteisöt tarjoavat apua oman tulevaisuuden rakentamisessa, auttavat kuvittelemaan toivottua tulevaisuutta sekä tarjoavat paikkoja rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Diakonissalaitos pitää tärkeinä selonteon kirjauksia varhaisen ja matalan kynnyksen tuen vahvistamisesta. Erityisen tärkeää on varmistaa tuen jatkuvuus elämän nivelvaiheissa ja tilanteissa, joissa nuorella on samanaikaisesti useita tuen tarpeita. Varhainen ja kokonaisvaltainen tuki auttaa nuoria kiinnittymään tuen piiriin ja pitkällä aikavälillä rakentamaan polkuja kohti koulutusta ja työelämää.
Pitkäjänteisellä sekä rinnalla kulkevalla tuella voidaan rakentaa ja palauttaa nuoren luottamus palvelujärjestelmään sekä kannatella nuorta erilaisten nivelvaiheiden ylitse palvelujärjestelemässä. Samalla on tunnistettava, että selonteossa esitetyt toimet eivät välttämättä tavoita niitä nuoria, jotka ovat jo koulutuksen, työelämän tai palvelujen ulkopuolella. Tuen on tavoitettava nuori myös silloin, kun hänen omat voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen.
Yksi esimerkki kokonaisvaltaisesta ja vaikuttavasta tuesta on Diakonissalaitoksen nuortenpalvelu Vamos. Itlan vuonna 2021 julkaisemassa Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksessa Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät kaltaistettuja nuoria useammin opiskelemaan, ja toimeentulotuella olevien osuus pieneni heillä verrokkiryhmää enemmän (Merikukka ym., 2021).
Toiminta perustuu kiireettömään kohtaamisen ja nuoren tilanteesta lähtevän yksilöllisen tuen voimaan. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori saa oman työntekijän, ja tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuonna 2025 Vamoksen toimintaan osallistui 3791 nuorta. Heistä 2390 oli intensiivisessä yksilö- tai ryhmävalmennuksessa. Valmennukselliseen toimintaan osallistuneista nuorista 1274 päätti palvelussa, ja heistä työ- ja koulutuspoluille siirtyi 43 %.
Diakonissalaitoksen tulevaisuustyöpajoissa nuorten tulevaisuususkoa horjuttivat erityisesti epävarmuus toimeentulosta, hyvinvointipalvelujen saatavuudesta ja omista mahdollisuuksista selviytyä arjessa. Nuorten kokemukset osoittavat, että tulevaisuususkoa ei voida vahvistaa tarkastelematta myös yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia heidän elämäänsä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin, joiden voimavarat kuluvat jo arjesta selviytymiseen ja joiden mahdollisuudet hakea apua tai vaikuttaa omaan tilanteeseensa ovat rajalliset. Tulevaisuususkon vahvistaminen edellyttää palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden turvaamista sekä sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamista, jotka lisäävät nuorten epävarmuutta ja ulkopuolisuutta.
2. Sujuvat siirtymät koulutuksesta työelämään
Tulevaisuustyöpajoissa koulutus nostettiin esiin yhtenä asiana, joka vahvisti nuorten omaa tulevaisuustoimijuutta. Nuoret toivat esiin, että koulutus vahvistaa nuorten kykyjä tulevaisuusajatteluun, eli lisäsi heidän mahdollisuuksiaan kuvitella toivottuja tulevaisuuksia. Lisäksi koulutuksen nähtiin vahvistavan taitoja, jotka vahvistivat nuorten toimijuutta yhteiskunnassa ja esimerkiksi työllistymisen.
Selonteossa tunnistetaan, että ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen tukea tulee vahvistaa arjessa ja kouluympäristössä. Kaikille opiskelijoille ei riitä oppilaitoksen tarjoama tuki tai sitä ei pystytä kohdentamaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti näitä nuoria tukemalla koulutustasoa saadaan nostettua ja sitä kautta työuria pidennettyä, millä on merkittävä vaikutus työllisyysasteeseen ja kansantalouteen laajemminkin. Nuoria voidaan tukea muun muassa kytkemällä kuntoutus- ja valmennuspolut tiiviimmin osaksi opintopolkua ja tarjoamalla kohdennettua tukea, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen myös erilaisissa elämäntilanteissa. Jokaiselle nuorelle tulee turvata vähintään toisen asteen koulutus.
Diakonissalaitoksen tulevaisuustyöpajoissa työ ja toimeentulo puhuttivat nuoria paljon ja epävarma työllisyystilanne vaikutti nuorten kokemukseen siitä, kuinka he voivat vaikuttaa tulevaisuuteen.
Monet nuorista olivat huolissaan siitä, kuinka vaikeaa työllistyminen on tulevaisuudessa. Työ nähtiin myös paikkana, jossa voi rakentaa tulevaisuutta ja työn ulkopuolelle jääminen saattoi heikentää osallisuuden kokemusta.
Selonteossa todetaan, että nuorten pääsyä työelämään tulee helpottaa madaltamalla ensimmäisen työkokemuksen kynnyksiä ja purkamalla rakenteellisia esteitä. Diakonissalaitoksen näkökulmasta tavoitetta tulee edistää myös varmistamalla, että työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
Pienikin työkeikka voi olla merkittävä askel kohti työelämää ja vahvistaa samalla toimeentuloa, toimijuutta ja osallisuutta. Esimerkiksi nuorelle osa-aika- tai keikkatyö voi tarjota työkokemusta ja avata uusia työmahdollisuuksia. Diakonissalaitoksen työkeikkoihin osallistuneista 58 % kokee, että pienet, kertaluonteiset työkokemukset ovat auttaneet työllistymään muille työnantajille.
Erityisesti osa- ja täsmätyökykyisille sekä nuorille suojaosa on tarjonnut mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan sekä vahvistaa toimijuuttaan. Suojaosa on toiminut kannustimena tehdä työtä myös pienemmissä määrin tai se on voinut mahdollistaa asteittaisen palaamisen työelämään ilman, että pienimuotoinen työnteko johtaisi merkittävään etuuksien menetykseen tai kuormittavaan byrokraattiseen selvittelyyn. Suojaosat tulisikin palauttaa tasolle, joka tekee työnteosta aidosti kannattavaa. Yleistuen rinnalla erityisesti toimeentulotuen ansiotulovähennyksellä on ratkaiseva rooli työnteon kannustavuuden ja taloudellisen perusturvan vahvistamisessa.
3. Aito osallisuus ja nuorten vaikutusvalta päätöksenteossa
Selonteossa tunnistetaan, että nuoria tulee kuulla osana yhteiskunnallista päätöksentekoa. Diakonissalaitos pitää tärkeänä, että selonteon valmistelussa on kuultu erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon tulee vahvistaa. Nuorten kuulemista ei tule rakentaa vain vakiintuneiden edustuksellisten rakenteiden varaan.
Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen, mutta heidän kokemuksensa siitä, kuinka mahdollista tulevaisuuteen vaikuttaminen on, vaihtelevat. Nuoret tunnistavat arkipäiväisiä vaikuttamisen tapoja, mutta laajempi yhteiskunnallinen vaikuttaminen näyttäytyy heille usein vaikeasti saavutettavana muun muassa siksi, että heitä ei oteta tosissaan nuoren ikänsä vuoksi. Kaikki nuoret eivät koe vaikuttamista perinteisissä kanavissa saavutettavina. On tärkeää kuunnella nuoria heidän omilla ehdoillaan, esimerkiksi jalkautumalla toimintoihin tai palveluihin, joissa he ovat, ja huomioida moninaisuus nuorten parissa, jotta useampi nuori voi kokea olevansa tulevaisuusosallinen. Tulevaisuustyöpajoissa nuorten näkemyksissä tulevaisuuteen vaikuttaminen ei rajoittunut perinteisiin osallistumiskanaviin, vaan monet tunnistivat arjen valinnat, yhteisöissä toimimisen ja muiden tukemisen tärkeiksi tavoiksi rakentaa toivottavaa tulevaisuutta.
Selonteossa kuvataan halua vahvistaa niiden nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, joille edustukselliset väylät eivät ole aina saavutettavia tai mieluisia. Diakonissalaitoksella vahvistetaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten demokratiataitoja mm. vaikuttamistyöpajojen muodossa. Keskeistä työskentelyssä on saavutettavan tiedon jakaminen, matalan kynnyksen mahdollisuudet osallistua itselle sopivalla tavalla, sekä monipuoliset työskentelyn tavat, jossa kaikkien osallistujien näkemykset tulevat esiin. Toimintaan osallistuneiden nuorten palautteen perusteella menetelmillä on onnistuneesti laskettu nuorten kynnystä osallistua vaikuttamistoimintaan sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi kokemus siitä, että omaan tulevaisuuteen pystyy vaikuttamaan, on vahvistunut.
Diakonissalaitoksen osallistavan tulevaisuustyön avulla nuoret pääsevät osaksi tulevaisuusvallasta. Tulevaisuustyöskentelyssä rakennetaan toivottavia tulevaisuuskuvia ja mietitään esteitä niiden toteutumiselle. Tulevaisuustieto viedään vuosittain valtionhallinnon ennakoinnin ja päätöksenteon tueksi.
Diakonissalaitos pitää erityisen tärkeänä selonteossa tunnistettua periaatetta, että nuorten osallistumisen vaikutukset päätöksentekoon tulee dokumentoida ja tehdä näkyväksi. Näin vältetään se, että osallistumisesta tulisi näennäistä, ja kokemus kuulluksi tulemisesta sekä vaikuttamisen merkityksestä heikkenee.
4. Tulevaisuuskyvykäs ja pitkäjänteinen päätöksenteko
Selonteossa nostetaan esiin EU:n ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden strategia, joka korostaa tulevaisuusorientoitunutta päätöksentekoa, jossa pitkän aikavälin seuraukset arvioidaan järjestelmällisesti, ja päätöksentekijät kantavat vastuuta myös niistä vaikutuksista, jotka realisoituvat vasta heidän toimikautensa jälkeen. Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edellyttää kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta, jossa nuoret nähdään yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä, ja heidän äänensä huomioidaan tulevaisuuteen vaikuttavassa päätöksenteossa.
Diakonissalaitos pitää tätä näkemystä erityisen tärkeänä. Nuorten osallisuutta ei pidä rajata vain niin sanottuihin nuoria koskeviin asioihin. Nyt tehtävät päätökset määrittävät yhteiskuntaa, jossa nuoret elävät ja tulevat elämään. Yhteiskunnallisista teemoista ei ole erotettavissa vain nuorten asioita.
Diakonissalaitoksen kehittämä osallistavan tulevaisuustyön malli tuo yhteen erilaisia kokemuksia ja näkökulmia, jotka auttavat näkemään lyhyen aikavälin ristiriitojen yli ja rakentamaan oikeudenmukaisempia, inhimillisiä tulevaisuuskuvia. Diakonissalaitos näkee tulevaisuustyöskentelyn tärkeänä ylisukupolvisen osallisuuden ja vuoropuhelun menetelmänä.
Menetelmiä voidaan hyödyntää nuorten lisäksi eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa, myös niiden, joiden ääni jää helposti perinteisten vaikuttamiskanavien ulkopuolelle. Osallistava tulevaisuustyö tarjoaa esteettömämmän mahdollisuuden tarkastella yhdessä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa ja millaisia päätöksiä toivottavan tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää. Tulevaisuusajattelu on taito, joka vaatii harjoittelua ja aivan tietynlaisia menetelmiä.
Diakonissalaitos pitää tärkeänä, että selonteossa on nostettu sille miten tulevaisuuskyvykäs ja pitkäjänteinen päätöksenteko edellyttää ennakoinnin, vaikutusten arvioinnin ja tulevaisuusajattelun systemaattista integroimista politiikkaprosesseihin. Näin luodaan edellytykset kestävälle kehitykselle, nuorten osallisuudelle ja yhteiskunnan uudistumiskyvylle pitkällä aikavälillä. EU:n ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden strategiassa tulevaisuuslukutaito nähdään konkreettisena työkaluna pitkäjänteiseen ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon.
Nuorten tulevaisuususkoa muovaa jännite toivottavan ja todennäköisenä näyttäytyvän tulevaisuuden välillä. Tulevaisuuslukutaito antaa nuorille valmiuksia tunnistaa, millaisia tulevaisuuskuvia he ovat omaksuneet, kenen intressejä ne palvelevat. Ehdotettu toimien suunta, jossa huomioidaan opetussuunnitelmaa kehitettäessä tulevaisuuslukutaidon merkitys osana oppiaineita ja vahvistetaan opettajien ja nuorisotyöntekijöiden tulevaisuusajattelun ja -lukutaidon osaamista on erittäin tärkeä. Vuosittainen valtakunnallinen tulevaisuusviikko on erinomainen ehdotus. Selonteon toisessa osassa voitaisiin vielä vahvemmin hahmottaa nykyhetken toimien ja tarpeiden lisäksi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja sitä, millaiset tämän päivän ratkaisut vievät kohti nuorten kannalta toivottavaa tulevaisuutta. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta huomioivaan tulevaisuustyöskentelyyn on kehitetty Diakonissalaitoksen tulevaisuustyön menetelmä, joka on vapaasti kaikkien käytössä.
Tarvitsemme myös alueellisia toimintamalleja, joissa julkiset toimijat, järjestöt ja tutkimustoimijat yhdistävät nuorten kokemuksia, käytännön havaintoja ja tutkimustietoa yhteisiksi toimintasuosituksiksi ja ratkaisuiksi. Tavoitteena on, että yhteinen tieto johtaa päätöksiin ja näkyy konkreettisina muutoksina nuorten arjessa.