Kaupunki kaikille
Kaupunki kaikille -kampanja herätteli pohtimaan, kuinka rakennamme turvallisempaa julkista tilaa.
”Usein jo ovella huomaa, että vartija tulee vastaan ja haluaa estää sisäänpääsyn. […] Minulle ei selitetty, miksi minut ohjataan ulos, enkä itsekään keksinyt asialle mitään syytä. Tätä tapahtuu usein.”
Millaista on kokea arkipäiväistynyttä uhkaa, jota toiset eivät huomaa?Entä millaiset tilat, kokemukset ja paikat tarjoavat suojaa, turvallisen olon ja mahdollisuuden oleskella pelkäämättä tai varomatta?
Suurin osa meistä liikkuu usein julkisessa tilassa – kuten puistoissa, kaduilla ja asemilla. Nämä tilat koetaan kuitenkin hyvin eri tavoin. Eri ihmisiä myös kohdellaan niissä eri tavalla. Diakonissalaitoksen Kaupunki kaikille -kampanja haluaa kiinnittää huomiota siihen, millainen on yhdenvertainen julkinen tila, kuinka turvallinen ja turvaton kokemus kaupunkitilassa syntyy, ja miten kukin meistä voi rakentaa tasa-arvoisempaa yhteistä tilaa.
Kampanjassa kaupunkitilaa ja sen turvallisuutta tai turvattomuutta tarkastellaan erityisesti siirtolaistaustaisten romaninaisten näkökulmasta. He kertovat ottamiensa valokuvien, tekemänsä taiteen ja kertomiensa kokemusten kautta esimerkiksi siitä, millaista etnistä profilointia he kohtaavat arjessaan tai kuinka he kokevat turvattomuutta julkisissa tiloissa.
Alla olevista linkeistä pääset muun muassa lukemaan romaninaisten kuvauksia unelmien julkisesta tilasta ja saat vinkkejä siihen, miten voimme jokainen rakentaa toisillemme parempaa kaupunkia, kaikkien kaupunkia. Kiitos, että olet mukana!
Lue lisää romanityöstämme ja tutustu Kaupunki kaikille -kampanjan materiaaleihin
Kymmenen vinkkiä turvallisempaan kaupunkitilaan
Jokainen meistä voi edistää julkisen tilan yhdenvertaisuutta. Kokosimme siirtolaistaustaisten romaninaisten kokemusten pohjalta muotoiltuja vinkkejä siitä, kuinka voimme rakentaa julkista tilaa, joka on yhdenvertaisempi ja kaikille turvallisempi.
Sitoudu turvallisemman tilan rakentamiseen
Pyrkimys turvallisemman tilan rakentamiseen tarkoittaa aktiivista toimintaa, joka edistää kaikkien mahdollisuutta olla vapaasti oma itsensä, ilmaista itseään ja kokea osallisuutta. Ehdota omalle yhteisöllesi turvallisemman tilan periaatteiden laatimista – tai tee itsellesi turvallisemman tilan ohjeet, joita noudatat julkisessa tilassa. Inspiraatiota voit hakea vaikkapa tästä:
Puutu epäasialliseen käytökseen
Käyttäydy julkisessa tilassa asiallisesti ja edellytä sitä myös muilta. Älä epäröi pyytää tai tarjota apua tilanteen niin vaatiessa. Mikäli todistat syrjintää sivusta, lähesty tilannetta aina rauhallisesti. Voit kertoa häirinnän kohteelle, että olet hänen tukenaan ja kysyä häneltä, tarvitseeko hän apuasi. Kutsu paikalle lisäapua matalalla kynnyksellä.
Katso silmiin ja hymyile
Voimme kaikki vaikuttaa julkisessa tilassa koettuun turvallisuuteen ja ilmapiiriin. Suomalaisessa yhteiskunnassa, varsinkin kaupunkitilassa, silmiin katsomista on ollut tapana vältellä. Entä jos kokeilisit katsoa silmiin ja hymyillä ihmisille, jotka sinulla on tapana ohittaa katse maahan painettuna? Keskinäinen kunnioitus ja yhdenvertaisuus edistyy niinkin yksinkertaisin keinoin. Samalla voisit pohtia, miksi katseen kääntäminen pois ja joidenkin ihmisten ignooraaminen tuntuu usein niin luontevalta.
Edistä julkisen tilan avoimuutta
Jokaisen yksittäisen ihmisen osallisuus parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Osallistuminen yhteisen hyvän rakentamiseen tapahtuu merkittävästi juuri julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. On jokaisen ihmisen oikeus saada oleskella niissä yhdenvertaisesti. Pidäthän omalta osaltasi huolen siitä, ettei ketään kohdella eriarvoisesti – ja siten estetä mahdollisuutta olla osa yhteisöä.
Kunnioita ihmisten ja elämäntilanteiden moninaisuutta
Jaamme julkisen tilan ihmisten kanssa, joiden taustat, kokemukset ja ajatukset ovat hyvin moninaisia. Oma tapamme olla ja kokea asiat on yksi monien joukossa; tätä rikkautta on tärkeää kunnioittaa. Joskus elämäntilanteet tekevät julkisesta tilasta hyvin erilaisen; esimerkiksi monet asunnottomat ovat yhteisen tilamme armoille, vailla “omaa” ja suojaisaa paikkaa. Arvosta heidän oikeuttaan olla turvassa.
Tarkastele ärsyyntymistäsi
Erilaisissa tilanteissa kaupunkitilassa ärsyyntymisen tunne voi nousta pintaan. Se voi liittyä yksittäisiin asioihin, kuten jonottamiseen tai vaikkapa toisen ihmisen äänenvoimakkuuteen. Pohdi, miksi sinua ärsyttää toisen ihmisen toiminta tai läsnäolo? Onko se kyseisen ihmisen syytä, voiko hän vaikuttaa asiaan? Olisko jotakin rakentavaa ja ystävällistä tapaa, jolla tilannetta voisi helpottaa?
Etsi tapoja kommunikoida toisin
Jos kohtaat esimerkiksi ihmisen, joka myy lehteä toimeentulonaan, voisitko reagoida sanomalla kohteliaasti “ei, kiitos”, mikäli et halua tehdä kauppoja? Moni haavoittuvassa asemassa oleva ihminen kohtaa julkisessa tilassa nurjia katseita tai ohittamista. Entä, jos toimisit vastoin tuota kulttuuria ja rakentaisit vuorovaikutuksella siltaa kanssaihmisiin? Millä tavalla tilanteet muuttuvat, jos menettelet niin?
Vinkki 8: Älä oleta
Älä tee oletuksia ihmisten ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä oleta asioita kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä. Pyri kohtaamaan muut ihmiset sellaisina kuin he ovat, ei sellaisina kuin sinä oletat heidän olevan.
Tutkiskele pelkojasi ja ennakkoluulojasi
Julkisessa tilassa saatamme joskus pelätä tai suhtautua ennakkoluuloisesti ihmisiin, joita emme tunne. Pysähdy miettimään, millaisissa tilanteissa ja ketä kartat julkisessa tilassa – onko esimerkiksi joitakin ihmisryhmiä, joihin suhtaudut torjuvasti? Joskus esimerkiksi etnisen profiloinnin, sukupuolittuneen väkivallan tai asunnottomuuden vuoksi ihmisiä kohdellaan kuin he olisivat uhka, vaikka he itse voivat kokea suurta turvattomuutta. Älä vahvista stereotypioita käytökselläsi.
Kunnioita toisten tilaa
Osoita toiminnallasi kunnioitusta toisen ihmisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä itsemääräämisoikeutta kohtaan. Älä kosketa ketään ilman lupaa. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita. Voit myös pyytää itsellesi tilaa tarvittaessa.
Kaupunki kaikille
Kysymyksiä ja vastauksia julkisesta tilasta
Kauppakeskukset ovat puolijulkisia tiloja, mikä tarkoittaa sitä, että niihin voi mennä kuka tahansa, mutta niiden yksityiset omistajat voivat itse määritellä käyttäytymissäännöt ja sopivan tavan oleskeluun sekä asettaa tilojen käytölle rajoituksia.
Julkista tilaa määrittelevät lait eivät siis päde puolijulkisissa tiloissa sellaisenaan. Lisäksi kauppakeskuksille on annettu oikeus valvoa järjestystä tiloissaan. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tehtäväksi on annettu huolehtia siitä, että tiloissa käyttäydytään sääntöjen mukaisesti.
Kauppakeskuksia sijaitsee usein merkittävissä avoimen tilan ja julkisen elämän keskuksissa. Näin ollen ne ovat keskeisessä roolissa kaupungeissa. Kauppakeskukset ovatkin suosittuja ajanviettopaikkoja – niissä oleskeluun liittyy paljon samoja elementtejä kuin julkisiin tiloihin, kuten toreihin tai puistoihin. Ero on, että oleskelu tapahtuu omistajan luvalla ja säännöillä. Toisinaan sääntöjen tulkinnasta voi myös olla epäselvyyttä, ja yhdenvertainen kohtelu voi riippua tulkitsijasta. Tärkeä kysymys on myös kaupallisuuden ja yhdenvertaisuuden suhde: ovatko asiakkaat ja muut oleskelijat yhdenvertaisia näissä tiloissa?
Kauppakeskukset ovat puolijulkisia tiloja, mikä tarkoittaa sitä, että niihin saa mennä kuka tahansa, mutta ne ovat yksityisessä omistuksessa. Tilojen omistajat saavat asettaa rajoituksia tilojen käytölle, joten kauppakeskuksessa oleskelu tapahtuu omistajan luvalla ja säännöillä. Puolijulkisessa tilassa järjestyksestä huolehtivat yleensä vartijat, jotka saavat ohjeistuksensa tilan omistajilta. (Ks. seuraava kysymys vartijan oikeuksista.)
Kaupallisen tilan, esimerkiksi kauppakeskuksen, omistajat saattavat toisinaan kokea ongelmaksi henkilöt, jotka eivät kuluta mitään. Joskus sääntöjen tulkinnasta voi myös olla epäselvyyttä, ja yhdenvertainen kohtelu voi riippua tulkitsijasta.
- Poliisilla on oikeus poistaa henkilö paikalta tai tyhjentää alue yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tällöin kyse on koti- tai julkisrauhan tai toisen omaisuuden suojelemisesta. Muutoin tämä tulee kyseeseen vain, mikäli henkilö aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
- Vartijalla on oikeus poistaa paikalta tai estää pääsy alueelle vain, jos on kyse uhkaavasta käyttäytymisestä, tai on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella alueella niiden ehtojen perusteella, jotka toimeksiantaja on asettanut. Yksityiset liiketilat, esimerkiksi kauppakeskukset, voivat kieltää esimerkiksi kerjäämisen hallinnoimissaan tiloissa, mutta eivät tietyn henkilön oleskelua alueella.
Tämä on tulkinnanvaraista. Esimerkiksi pelkkä päihtymystila ei oikeuta tilasta poistamiseen, vaan lain mukaan henkilön tulee aiheuttaa “huomattavaa häiriötä”.
Lain tulkitseminen on hankalaa, sillä se, mikä on joillekin normaalia käytöstä, voi joidenkin mielestä olla häiritsevää. Myös eri kulttuurien ja alakulttuurien parissa käytösnormit voivat olla erilaisia, ja omasta toiminnasta poikkeavaa käytöstä saattaa joskus olla vaikea ymmärtää.
Julkisessa tilassa suuntaviivat ovat selkeämpiä, mutta puolijulkisen tilan säännöt ja siellä epäsopivana pidetty käytös saattavat olla monitulkintisempia ja epämääräisempiä: välillä on vaikea arvata, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Rajanveto herättää myös kysymyksen siitä, onko yhteisissä tiloissa tilaa erilaisille tavoille oleskella ja hyödyntää tiloja.
Etninen profilointi vaikuttaa voimakkaasti sitä kohtaavien perusturvallisuuteen, yhteiskunnalliseen luottamukseen ja siihen, voiko ihminen kokea kuuluvansa yhteiskuntaan tasa-arvoisena yksilönä.
Epäoikeudenmukaiseksi koettu kontrolli voi vähentää eri vähemmistöryhmien kokemaa luottamusta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan ja halua osallistua siihen. Toiseuttaminen lisää myös vähemmistöstressiä ja vähentää konkreettisia toimintamahdollisuuksia eri yhteiskunnallisissa yhteyksissä.
Ei välttämättä. Etniseen profilointiin syyllistyminen ei edellytä aikomusta syrjiä, vaan se voi olla seurausta rodullistavista käytännöistä ja tottumuksista. Sekä profilointia edellyttävän ohjeistuksen antaminen että sen mukaan toimiminen on laitonta.
Etnisen profiloinnin kohteeksi joutuvalla on aina oikeus kysyä perustetta toimenpiteelle ja sille, miksi valikoitui sen kohteeksi. Myös toimenpiteen tekijän tietoja ja kanteluosoitetta saa kysyä.
Kantelu on suositeltavaa tehdä, jotta tilanne voidaan arvioida ja siihen puuttua.
Suomessa on viisi virallista mekanismia, joiden kautta etnisestä profiloinnista voi valittaa:
- Kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle
- Hakemus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan
- Rikosilmoitus poliisille
- Hallintokantelu oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle
- Hallintokantelu poliisille
Pysäytetyt-hankkeen sivulta löydät tarkempia ohjeita siihen, kuinka kantelu tehdään ja kenelle se tulee missäkin tapauksessa osoittaa.
Kantelun tekemiseen et tarvitse juristia tai lakiasiantuntemusta. Kaikki valitusväylät ovat sekä Suomen kansalaisten että ulkomaalaisten käytettävissä. Tällä hetkellä etnistä profilointia kohtaavat tekevät näitä valituksia tai kanteluja varsin harvoin. Onkin tärkeää, että tietoa menettelytavoista levitetään, ja että ihmiset voivat saada apua asioiden eteenpäin viemiseen.
Tilanteeseen puuttuminen on aina tärkeää. Turvallisen julkisen tilan rakentaminen on kaikkien tehtävä eikä se saa jäädä syrjinnän kohteeksi joutuvien ihmisten harteille.
Jos todistat syrjintää sivusta, lähesty tilannetta aina rauhallisesti. Voit kertoa häirinnän kohteelle, että olet hänen tukenaan ja kysyä häneltä, tarvitseeko hän apuasi tai toivooko hän esimerkiksi, että tilanne videoidaan todistusaineistoksi.
Ole tarvittaessa yhteydessä poliisiin, joka voi tarvittaessa poistaa häirintään tai ahdisteluun syyllistyneen henkilön tapahtumapaikalta. Jos vartijat tai järjestyksenvalvojat syyllistyvät rikkeisiin, ota siinäkin tapauksessa yhteyttä poliisiin. Myös poliisin harjoittamasta etnisestä profiloinnista tai syrjinnästä voi valittaa. (Ks. edellinen kysymys.)
Kerjääminen on Suomessa laillista. Myös myyntityö on sallittua. Kiellettyä on niiden yhteydessä kova metelöinti, uhkaava ja pelottava käyttäytyminen tai roskaaminen. Mikäli kerjäämisen tai myyntityön yhteydessä joutuu häirityksi, haukutuksi tai pois ajetuksi, kyseessä on syrjintä, josta kannattaa mahdollisuuksien mukaan kannella.
Kerjääminen on sallittua yleisillä paikoilla (eli julkisessa tilassa), jos se ei häiritse yleistä järjestystä tai aiheuta vaaraa. Kerjäämisen sinänsä ei voida katsoa aiheuttavan häiriötä yleiselle järjestykselle, eikä sitä ole järjestyslaissa kielletty.
Yksityiset liiketilat voivat kuitenkin laatia toimialueen haltijan oikeudella erilaisia oleskelun ehtoja, mukaan lukien kieltää kerjäämisen hallinnoimissaan tiloissa, mutta ei sinänsä tietyn henkilön oleskelua alueella.
Aika ajoin kuulee väitteitä, että kerjääminen olisi organisoitua rikollista toimintaa, johon liittyisi muun muassa pakkotyötä tai ihmiskauppaa. Diakonissalaitoksen havaintojen mukaan tällaisesta ei Itä-Euroopan romanien kohdalla ole millään tavalla systemaattisesti tai suuremmassa mittakaavassa kysymys.
Itä-Euroopan romanit ovat tavallisia perheellisiä ihmisiä Itä-Euroopan maista. Tyypillisesti perheet lähettävät yhden aikuisen hankkimaan toimeentuloa ja etsimään työmahdollisuuksia vauraammassa Euroopan maassa. Lapset jätetään luotetun sukulaisen hoidettavaksi. Ajatuksena on, että ulkomailla tuloja hankkiva lähettää rahaa perheelleen kotimaahan.
Kerjäävälle ihmiselle voi halutessaan antaa rahaa tai tarjota ruokaa ilman pelkoa siitä, että raha menee väärään tarkoitukseen tai rikollisen toiminnan tukemiseen.
Turvallisuus on erittäin kokonaisvaltainen asia. Se tarkoittaa paitsi fyysistä turvallisuutta ja tunnetta siitä, ettei tarvitse pelätä joutuvansa väkivallan kohteeksi, myös vapautta olla oma itsensä, ilmaista itseään, asettaa omat rajansa ja olla osallinen kaikesta toiminnasta.
Turvallisessa tilassa kaikenlainen häirintä on ehdottomasti kiellettyä. Häirintää on mikä tahansa toiminta tai käytös, joka syrjii tai alistaa toisia, luo vihamielistä ja epämiellyttävää ilmapiiriä tai uhkaa jotakuta ihmistä tai ihmisryhmää.
Kaupunki kaikille -kampanja toteutettiin osana Intersect Voices in Europe – Combating Discrimination against Roma Women -hanketta. Suomessa, Romaniassa ja Italiassa toteutettavan projektin tavoitteena oli tunnistaa ja torjua romaninaisten ja -tyttöjen kokemaa syrjintää parantamalla ymmärrystä moniperusteisen ja intersektionaalisen syrjinnän laaja-alaisista vaikutuksista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Projektin tavoitteena on myös tukea syrjinnän uhrien voimaantumista.
