Sairaala
Diakonissalaitos perustettiin 8-paikkaiseksi kulkutautisairaalaksi vuonna 1867. Sittemmin tästä pienestä maamme ensimmäisestä yksityissairaalasta kasvoi ja kehittyi korkeatasoinen hoito- ja tutkimussairaala. Sairaalan toiminta on päättynyt.
Diakonissalaitoksen sairaala oli aluksi kulkutautisairaala (lavantauti) ja tarkoitettu vain naisille. Kun 1860-luvun nälkävuosien aiheuttama kulkutautiepidemia laantui ja potilaiksi oli tulossa myös miehiä, otettiin potilaiksi myös miehiä. Sairaala saavutti nopeasti arvostetun aseman aluksi pääkaupungin ja sitten eteläisen Suomen terveydenhuollossa.
Laitoksen ensimmäisenä johtajattarena työskenteli Amanda Cajander (1827–1871), joka oli vihitty diakonissaksi Pietarin diakonissalaitoksessa. Sieltä hän toi mukanaan Helsinkiin modernin sairaanhoidon opit: potilaiden ystävällisen kohtelun, estetiikan osana hoitoprosessia sekä hygienian. Sairaalan ensimmäisen ylilääkärin tehtävää hoiti arvostettu professori ja yksityislääkäri Otto E. A. Hjelt (1823–1913).
Sairaala toiminnan ytimessä 130 vuotta
Sairaala oli Diakonissalaitoksen perustoimintaa 1900-luvun lopulle. Sen rinnalle perustettiin vuonna 1970 lääkäriasema, josta kasvoi 2000-luvulle tultaessa Diakonissalaitoksen lääkäriasemaketju Diacor Oy. Se oli pääkaupunkiseudun suurimpia työterveyshuollon palveluntuottajia.
Laitoksen toiminnan uudelleen asemointi ja verotukseen liittyvät kysymykset johtivat siihen, että sairaalatoiminta ja terveydenhoidon palvelut siirrettiin tytäryhtiö Diacorille. Sairaalan palveluja supistettiin. Vuonna 2009 sairaalatoiminta siirrettiin Diacor Ruoholahden toimipisteeseen. Diacor myytiin Terveystalot Oy:lle vuonna 2016 ja kauppa vahvistettiin seuraavana vuonna.
Moderni sairaala
Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema sairaalarakennus valmistui osaksi Diakonissalaitoksen rakennuskokonaisuutta Helsingin Kallioon vuonna 1897. Sairaala oli Suomen modernein.
Uudessa 82-paikkaisessa sairaalassa oli uraauurtavasti jako osastoihin sairauden mukaan; sisätaudit, naistentaudit ja kirurgia. Kerrosten välillä kulki hissi, oli keskuslämmitys ja sähkövalo. Tiloihin oli tehty myös varaus röntgenlaitetta varten. Varaus laitteelle tehtiin rakennuksen suunnitteluvaiheessa vain muutama kuukausi röntgensäteiden löytämisen jälkeen.
Röntgenlaite otettiin sairaalassa käyttöön vuonna 1905, toisena Suomessa. Luutuberkuloosiin ja lastenkirurgiaan erikoistunut erillinen Lastensairaala toimi erillisessä rakennuksessa vuosina 1906–1959.
Sairaalan potilasmäärä moninkertaistui 1920-luvulle tultaessa ja oli kasvusuuntaista useita vuosikymmeniä. Sairaalarakennusta laajennettiin ja nykyaikaistettiin ensimmäisen kerran 1930-luvun alussa (korotettiin yhdessä kerroksella) ja uudelleen 1950-,1960- ja 1970-luvuilla.
Toisen maailmansodan jälkeen sairaanhoidossa tapahtui suuria muutoksia. Uusia tutkimus-, ja hoitomenetelmiä otettiin käyttöön, lääkäreiden lukumäärä moninkertaistui ja sairaalan ylläpitokustannukset nousivat. Lisäksi vahvoiksi kilpailijoiksi valmistuivat Meilahden sairaala ja Tampereen keskussairaala. Ylläpitokustannusten jakajaksi tiloihinsa Diakonissalaitos otti 1960-luvun alussa Helsingin maalaiskunnan (Vantaa vuodesta 1974), jonka paikallissairaala sijoitettiin entiseen Lastensairaalaan. Tämän sairaalan toimintaa laajennettiin myöhemmin myös muutamaan muuhun Alppikadun rakennukseen. Paikallissairaala toimi Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa siihen asti kun Vantaan oma Peijas-Rekolan sairaala valmistui 1990-luvun alussa.
Kuvia lastensairaalasta
Aikajanalta
Runsaan 130 vuoden aikana sairaala toimi monena. Alun perin se oli kulkutautisairaala, vuonna 1918 myös saksalainen sotilassairaala, vuosina 1939–1944 Sotasairaala ja 1960-luvulla ”minkkiturkkisairaala”. Viimeiseen nimitykseen vaikuttivat yksityissairaalan hintataso ja lukuisat nimekkäät potilaat.
Helsingin Diakonissalaitosta voidaan pitää nykyaikaisen sairaanhoidon uranuurtajana maassamme.
- Diakonissalaitos ja sen sairaala toimivat Katajanokalla. Ensimmäinen leikkaus suoritetaan vuonna 1872. Se oli maamme ensimmäinen munasarjaleikkaus.
- Leikkaussali varustetaan vuonna 1886, aiemmin operoitiin potilashuoneessa.
- Vuonna 1895 liiallinen yksityisten lääkäreiden lukumäärä vaikeuttaa toimintaa. Lääkärit saavat vastaanottaa yksityispotilaitaan laitoksen tiloissa, mikä vaikeuttaa laitoksen opetustoimintaa. Sopimukset irtisanotaan.
- Ajanmukainen sairaala valmistuu vuonna 1897. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat myös kirkko ja Sisarkoti.
- Lääkehuoltoon palkattiin priviisori vuonna 1901, vuonna 1909 sopimus lääkejakelusta tehdään Wilhelmsin apteekin kanssa. 1951 oikeudet siirtyvät Yliopiston apteekille. Se toimii Alppikadun korttelissa vuoteen 2016.
- Lasten ortopedinen sairaala avataan vuonna 1906.
- Sairaala tarjoaa tilat saksalaiselle sotilassairaalalle huhtikuusta marraskuuhun 1918.
- Ylilääkäri Erik von Willebrandt diagnostisoi perinnöllisen verenvuototaudin vuonna 1926.
- Sairaalaan perustetaan ylihoitajan virka vuonna 1928. Viran ensimmäinen haltija sisar Elina Hämäläinen. Aiemmin tehtävää hoiti laitoksen johtajatar.
- Vuosina 1941–1944 osittain sotilassairaala (1.sota S) sekä omassa toimipaikassa että Malmilla ja Tapanilassa tilapäissairaaloissa. Alppikadun kortteliin valmistuneessa väestönsuojassa toimii Kalliosairaalaa. Suurin osa henkilökuntaa komennetaan puolustusvoimien palvelukseen. Henkilökuntapula vaikeuttaa työtä.
- Vuonna 1953 vuosikymmenten poikkeuslupien jälkeen sisarille (hoitajille) tulee voimaan 8-tunnin työpäivä. Tämän johdosta joudutaan sulkemaan 20 potilaspaikkaa.
- Lastensairaalan toiminta päättyy. Tiloissa avataan Helsingin maalaiskunnan (Vantaa 1974 alkaen) paikallissairaala. Se oli Alppikadun korttelissa siihen asti kun Peijas-Rekolan sairaala avattiin 1990-luvun alussa.
- Avataan psykitarinen osasto IX vuonna 1961 (-1982).
- Sairaalan yhteyteen rakennetaan potilashotelli Aurora vuonna 1970. Hotelli muutetaan pian matkailijahotelliksi.
- 1970-luvun alussa yksityissairaala on muuttumassa eri puolilta maata saapuvien potilaiden tutkimussairaalaksi. Kehitetään sellaisia avohoidon toimintamuotoja, joita yhteiskunta ei pysty lainkaan tai riittävästi tarjoamaan.
- Lääkäriasemalla aloitetaan työterveyshuolto vuonna 1973.
- Ultrascan Oy aloittaa ensimmäisenä yksityisenä laitoksena ultraäänitutkimukset röntgenosaston yhteydessä vuonna 1977. Yritys oli Diakonissalaitoksen ja röntgenlääkäreiden yhteinen.
- Diakonissalaitos liittyy osakkaaksi Mediscan-yhtiöön vuonna 1978. Se tuottaa Suomeen ensimmäisen pään kuvauksissa käytettävän tietokonetomografiayksikön.
- Hankitaan osake-enemmistö Lauttasaaren Tutkimuskeskus Oy:ssä vuonna 1980. Se harjoittaa laajamittaista lääkäriasematoimintaa pääkaupunkiseudulla. ”Pyrkimyksenä kehittää yhtiön ja Diakonissalaitoksen välille tiivis yhteistyö, joka vahvistaisi yksityisen terveydenhoidon edellytyksiä. Diakonissalaitoksen terveydenhoito rakentunut voimakkaasti sairaalan varaan. Voimakas avoterveydenhoito yhdistettynä perinteiseen sairaalatyöhön muodostavat kokonaisuuden, jonka varaan on hyvä rakentaa”. Samana vuonna hankitaan pohjoismaiden ensimmäinen Octoson-ultraäänilaite. Laboratorio on maamme monipuolisin.
- Perustetaan silmälaboratorio vuonna 1982.
- Perustetaan terveyden- ja stressin tutkimus- ja hoitoyksikkö, urheilulääketieteen osasto ja geriatrian poliklinikka vuonna 1984.
- Avataan lääkäriasema Kanariansaarilla vuonna 1986 (–1991).
- Terveydenhuollon kokonaisuuteen liitetään sairaala Sanerva Oy vuonna 1986. Neurologis-psykiatrisesti suuntautunut sairaala on perustettu 1928. Sairaaltoiminta lopetetaan 1991.
- Perustetaan Sydänkeskus vuonna 1988 kun sydämen ohitusleikkaukset aloitetaan.
- Lauttasaaren tutkimuskeskus Oy:n nimeksi Diacor terveyspalvelut Oy vuonna 1988. Diakonissalaitoksen työterveyspalvelut liitetään osaksi sen palveluja.
- Aloitetaan diakoninen ohitusleikkaustoiminta vuonna 1989: tarjotaan ilmainen leikkaus kolmelle potilaalle Pohjois-Karjalasta.
- Diacor Terveyspalvelut Oy perustaa Aleksanterinkadulle vuonna 1991 Greenlife-lääkäriaseman. Siellä kohtaavat perinteinen lääketiede ja täydentävät hoitomuodot (akupunktio, hieronnat, homeopatia, hypnoosi, reiki-, rosen-, vyöhyketerapiat, taide- ja väriterapia yms.
- Musiikkilääketieteen yksikkö perustetaan 1995. Se erikoistui muusikoiden ja esittävien taiteilijoiden lääketieteellisten ongelmien diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
- Suomen ensimmäinen tähystysteitse tapahtunut sydämen ohitusleikkaus vuonna 1996. Diakonissalaitoksen sairaala oli kehityksen kärjessä.
- Diakonissalaitoksen sairaala ja laboratorio liitetään Diacor Terveyspalvelut Oy:n ja uudessa toimintaorganisaatiossa sille keskitetään terveyspalvelut. Sairaalan nimi muuttuu Diacor Sairaalaksi. Se keskittyy päiväkirurgiaan. Potilaspaikkoja oli 60, niistä puolet sisätautiosastolla.
- Diacorin sairaalatoiminta muuttaa Ruoholahteen vuonna 2009. Diacor sairaala tarjoaa päiväkirurgisia palveluita, ortopediaa ja gynekologista leikkaushoitoa.
- Diacorin ensimmäinen yrityskuvakampanja: ”Diacorin tarinaa kannattaa kertoa” vuonna 2012. Vision mukaan Diacor haluaa olla terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä. Yritys järjestää ensimmäisen yrityskuvakampanjan. Diacorilla on yhteensä 13 lääkäriasemaa sekä Ruoholahdessa sijaitsevat sairaala ja erillinen fysioterapiayksikkö.
- Diacor julkaisee vuonna 2016 DiacorPlus-sovelluksen. Se oli Suomen ensimmäinen lääkäriasema puhelimessa.
- Diacor myydään Terveystalot Oy:lle 2016. kauppa vahvistetaan vuonna 2017.
