Valitse kieli
English
Suomi
Svenska
Lahjoita
  1. Etusivu
  2. Keitä olemme
  3. Diakonissalaitoksen historia
  4. Sisarkoti

Sisarkoti

Sisarkoti oli yhteisö, jossa Diakonissalaitokseen tulleet naiset asuivat, saivat kasvatuksen diakonissoiksi ja jossa he olivat sisaria keskenään, sisarkodin tyttäriä. Kotijärjestelmä lakkautettiin vuonna 1959, mutta se päättyi vasta vuonna 2025.

Ammatiksi diakonissa
Sisarkoti oli sisarten yhteisö. Kuvan kaksi diakonissaa oli sen jäseniä. Heillä on yllään samanlaiset vaatteet, pitkä leninki, esiliina ja pitsikoristeinen päähine.
3.8.1898 johtaja, johtajatar ja sisaret onnittelivat Aurora Karamzinia tämän 90-vuotispäivänä. Ryhmäkuvaan asetuttiin onnittelukäynnin jälkeen.

Sisarkoti

Huolenpito

Kodilla oli ”äiti” eli johtajatar ja johtaja ”isäna”. Kodin tyttäriä olivat sisaret oppilaista vihittyihin diakonissohin. Sisaret sitoutuivat pysymään naimattomina ja työskentelemään laitoksessa niissä eri tehtävissä, joihin Diakonissalaitos heidät osoitti. Palkkaa he eivät saaneet ennen 1940-luvun loppua, vain pienen taskurahan. Diakonissalaitos puolestaan piti heistä huolen elämän loppuun saakka. Kihlautuminen tai avioliiton solmiminen tarkoitti Sisarkodin jättämistä. Vihkimyksen saanut diakonissa menetti diakonissa-nimikkeen.

Mustavalkoinen valokuva, jossa useita naisia istuu ja keinuu riippukeinussa metsäisessä ympäristössä.
Sisaria viettämässä vapaa-aikaa 1900-luvun alussa.
Mustavalkoinen kuva, jossa joukko diakonissoja tai sairaanhoitajia pukeutuneina perinteisiin univormuihinsa, kokoontuneena ulkona pöydän ympärille nauttimaan kahvitaukoa.
Kahvilla ulkona Sisarkodin pihassa 1910-luvulla.
Kaksi hymyilevää diakonissaa mustavalkoisessa valokuvassa, jotka seisovat ulkona puutarhassa ja pitävät kukkakimppuja käsissään.
Kaksi vastavihittyä diakonissaa 1950-luvulla Sisarkodin edessä.
Mustavalkoinen kuva 1950-luvun diakonissalaitoksen ruokasalista, jossa naisia ja tyttöjä tarjoilemassa ja istumassa pöytien ääressä.
Ruokailuhetiki Sisarkodin ruokasalissa 1950-luvulla.
Mustavalkoinen kuva, jossa ryhmä naisia istuu yhdessä ulkona ja ompelee tai tekee käsitöitä, kaikki pukeutuneina perinteisiin hoitajavaatteisiin ja päähineisiin.
Kesäinen ompeluhetki ulkona puutarhassa.
Neljä hymyilevää diakonissaa perinteisissä asuissaan ulkona, taustalla sininen taivas.
Gunnel Stenbäck oikealla oli sisar 90 vuotta, 1934–2024.
Mustavalkoinen kuva, jossa ryhmä naisia istuu vierekkäin huoneessa ja hymyilee tai nauraa.
Käsitöiden tekoa yhdessä 1950-luvulla.
Mustavalkoinen valokuva, jossa neljä nuorta naista seisoo ulkona puiden ja rakennuksen edessä 1960-luvulla, kaikki hymyilevät ja katsovat eri suuntiin.
Asukkaita 1960-luvun Sisarkodissa.

Yhteisö työssä ja vapaa-ajalla

Aikana, jolloin naisten elinpiiri ja liikkumatila oli rajoitettua, Sisarkoti tarjosi asukkailleen yhteisön. Ja mahdollisuuden työskennellä kodin ulkopuolella. Se tarjosi turvan, mutta sillä oli myös kasvattava merkitys – yhteiselämä toimi luonteen muovaajana. Kun palvelutyö vei sisaren muualle Suomeen, pidettiin kotiin yhteyttä, aluksi kirjeitse myöhemmin myös puheluin. Diakonissalaitoksen Sisarkoti toimi vuodet 1897–1959 Helsingin Kalliossa, sitä aikaisemmin vuodesta 1867 alkaen laitoksen lyhytaikaisemmissa toimitiloissa. Lue tästä lisää, kuinka Sisarkoti on muuttunut moderniksi toimistotilaksi.

Diakonissalaitoksella oli sisarilleen yhteisiä lomakoteja, niistä pisimpään Karjalohjalla sijaitseva Heponiemi. Alla olevassa kuvassa lomaillaan Heponiemessä. Majoituspaikka on mökeistä vanhin, Maisterin mökki.

Yhteisöllistä lomanviettoa
Mustavalkoinen kuva, jossa mökki ja edessä roikkuva riippumatto, taustalla istuu henkilö mökin portailla.
Sisaret ulkoilemassa 1940-luvun lopulla.

Sisarkotijärjestelmä lakkautettiin vuonna 1959

Toisen maailmansodan jälkeen lainsäädäntö ja asenteet muuttuivat voimakkaasti. Aika ajoi Sisarkodin ohi. Järjestelmä lakkautettiin, mutta laitoksen yhteyteen ja huolenpitoon saattoi jäädä edelleen erillisen sopimuksen perusteella. Jääneitä kutsuttiin A-sisariksi. Diakonissalaitos piti heistä vanhan lupauksen mukaisesti huolen elämän loppuun saakka. Viimeinen A-sisar diakonissa Rauha Venetmäki kuoli elokuussa 2025 ja hänen myötään päättyi Sisarkoti-järjestelmä.

Lue Sisarkodin päättymisestä
Diakonissalaitoksen diakonissojen hauta-alue, jossa kivistä muodostettu polku, pensaita ja keltainen kyltti, jossa lukee hauta-alueen perustamisesta vuodesta 1923 alkaen.

Sisaria muistaen

Diakonissalaitoksella on Helsingissä Malmin hautausmaalla Diakonissojen hauta-alue. Siellä ja Hietaniemen hautausmaalla viimeisen leposijan saaneita A-sisariaan laitos muistaa kesä- ja syyskukin sekä kynttilöin jouluna.