Vaikuttavuusperusteisuus
Diakonissalaitoksen vaikuttavat palvelut tukevat ihmisiä, jotka jäävät liian usein yhteiskunnan katveeseen. Rakennamme yhdessä asiakkaiden, ammattilaisten ja kumppaneiden kanssa ratkaisuja, jotka vahvistavat hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta. Työmme perustuu tutkittuun tietoon, inhimilliseen kohtaamiseen ja rohkeuteen uudistaa – jotta jokaisella olisi mahdollisuus hyvään ja merkitykselliseen elämään. Haluamme vahvistaa vaikuttavuuden roolia sekä palveluiden järjestämisessä että niiden hankkimisessa.
Kumppaneille
SIB-rahoitusmalli on uudenlainen tapa tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita
Toiminta vahvistaa hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Se kasvattaa samalla verotuloja. Rahoitusmallissa julkinen sektori määrittelee haluamansa lopputuloksen. Se ei määrittele tapaa tuottaa se. Julkinen sektori maksaa vain, jos lopputulokseen päästään todistetusti.
Vamos toimii päätoteuttajakumppanina Lapset ja nuoret SIB-hankkeessa kolmella paikkakunnalla.
Vaikuttavien tekojen ja kumppanuuksien puolesta: Coimpact
Coimpact on Diakonissalaitoksen ja S-Pankin fasilitoima vaikuttaviin tekoihin ja yhteiskunnalliseen muutokseen keskittyvä asiantuntijayhteisö. Jaamme tietoa ja osaamista sekä käynnistämme konkreettisia alueellisia aloitteita viheliäisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kutsumme mukaan Coimpact-yhteisöön vaikuttavuusperusteisesta kehittämisestä kiinnostuneita ja innostuneita organisaatioita jakamaan omaa osaamistaan yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi
Vaikuttavia hankintoja
Mikä on SIB?
SIB-rahoitusmalli on uudenlainen tapa tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Toiminta vahvistaa hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Se kasvattaa samalla verotuloja.
SIB-rahoitusmallissa julkinen sektori määrittelee haluamansa lopputuloksen. Se ei määrittele tapaa tuottaa se. Julkinen sektori maksaa vain, jos lopputulokseen päästään todistetusti.
SIB-rahoitusmallissa (Social Impact Bond) kerätään yksityisiltä sijoittajilta varoja S-Pankin Lapset ja nuoret -rahastoon. Se rahoittaa hyvinvointia edistäviä hankkeita. Kun tavoitteet saavutetaan, kunta tai hyvinvointialue säästää kustannuksissa ja palauttaa osan säästöistä SIB-rahastoon.
Vaikuttavuusperusteiset toimintamallit Vamoksessa
Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelu toimii päätoteuttajakumppanina Lapset ja nuoret SIB-hankkeessa kolmella paikkakunnalla.
Lapset SIB Helsinki
Toiminnassa tuetaan perheitä, joiden 3–6-vuotiaalla lapsella on arkea haittaavia haasteita keskittymisessä, käyttäytymisessä, sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämässä. Lapsen huoltajalla puolestaan on koulutustarpeita tai hän on poissa työelämästä.
Tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja vähentää tarvetta raskaille viimesijaisille tukipalveluille. Vamos toimii interventiossa toisena päätoteuttajakumppanina. Keinovalikoimassa on perheenjäsenille suunnatun yksilö- ja ryhmämuotoisen valmennuksen lisäksi tarpeen mukaan hankittavat lisäpalvelut.
Nuoret SIB Jyväskylä
Toiminnassa tuetaan jyväskyläläisiä putoamisvaarassa olevia koulutuskuntayhtymä Gradian 2. asteen opiskelijoita. Tavoitteena on, että 70 prosenttia nuorista saa päättötodistuksen ja työllistyy valmistumisen jälkeen. Interventio ulottuu vuoteen 2029 saakka.
Vamos toimii interventiossa päätoteuttajakumppanina. Keinovalikoimassa on yksilö- ja ryhmämuotoisen valmennuksen lisäksi tarpeen mukaan hankittavat lisäpalvelut.
Nuoret SIB Tampere
Toiminnassa tuetaan vuonna 2020 loppuvuodesta huostaanotettuna olleita tamperelaisia nuoria, jotka ovat syntyneet vuosina 2003–2005. Tavoitteena on, että toimintaan mukaan lähteneistä nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee. Interventio ulottuu vuoteen 2030 saakka.
Vamos toimii interventiossa päätoteuttajakumppanina. Keinovalikoimassa on yksilö- ja ryhmämuotoisen valmennuksen lisäksi tarpeen mukaan hankittavat lisäpalvelut.
Kysymyksiä ja vastauksia vaikuttavuusperusteisista rahoitusmalleista
Niukkenevien resurssien Suomessa Diakonissalaitos haluaa muuttaa palvelujen hankinnan ja järjestämisen logiikan suoriteperusteisuudesta vaikuttavuusperusteisuuteen. Vaikka meillä on sekä dataa että tutkimustietoa käytettävissämme enemmän kuin koskaan, näkyy se palveluiden järjestämisessä ja hankkimisessa sekä niiden vaikuttavuuden arvioinnissa vielä vähän. Olemme tottuneet sekä tuottamaan että hankkimaan suoritteita, kuten käyntikertoja ja asiakaspaikkoja, tulosten ja vaikutusten sijaan.
Laajemmassa kuvassa kyse on meidän yhteisten resurssien vastuullisesta käytöstä – mihin varoja käytetään ja millaisia konkreettisia muutoksia niillä saadaan aikaan ihmisten elämässä.
Taloustilanteen kiristyessä julkisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen tarvitaan kipeästi uusia ennaltaehkäisevän työn vaihtoehtoja. Vaikuttavuusperusteisten hankintakriteerien ja vaikuttavuusinvestointien avulla, voidaan rakentaa kustannusvaikuttavia toimintamalleja mm. sote- ja työllisyyspalveluihin sekä tuoda uusia resursseja palveluiden järjestämiseen.
- Palveluntuottaja: Diakonissalaitos tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja.
- Sijoittaja: Diakonissalaitos on sijoittanut S-Pankin hallinnoimaan vaikuttavuusperusteiseen Kestävä työelämä -rahastoon.
- Investoija: Diakonissalaitoksella on oma vaikuttavuusperusteinen rahoitusmalli, jonka avulla investoidaan itse toteuttamiin vaikuttavuusperusteisiin hankkeisiin.
- Kehittäjä: teemme kehittämistyötä yleishyödyllisen Coimpact -verkoston kautta.
Vaikuttavuusinvestoiminen on yksi tapa edistää vaikuttavuusperusteisuutta. Vaikuttavuusinvestoinnit ovat uudenlainen väylä rahoittaa hyvinvointia ennakoivasti, ja sitä kautta tuottaa yhteiskunnallista hyötyä ilman, että velkaannumme lisää.
Vaikuttavuusinvestoinnissa sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluita ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa ainoastaan tavoitteiden mukaisista tuloksista ja sijoittajat saavat maltillista tuottoa vain, kun tavoitteet saavutetaan. Julkinen sektori hankkii työtuntien tai asiakaspaikkojen sijaan muutosta. Muutos tarkoittaa esimerkiksi nuoren työllistymistä ja kouluttautumista tai perheen lastensuojelun tarpeen vähenemistä. Yhteiskunnalle vaikuttavat toimintamallit tuottavat paitsi hyvinvointia, niin myös todennettavia kustannusvaikutuksia.
Vaikuttavuusperusteisuus muuttaa ajatteluamme palveluiden hankinnasta ja järjestämisestä, mutta kaiken alla sykkii edelleen inhimillinen sydän. Mitä enemmän keskitymme mitattaviin ja todennettaviin vaikutuksiin, sitä enemmän siitä hyötyvät koko yhteiskunta ja etenkin kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet.
Palveluntuottajia vaikuttavuusperusteinen toimintamalli haastaa kehittämään erityisesti tiedolla johtamista. Esimerkiksi Vamoksessa erilaiset elinolo- ja hyvinvointimittarit ovat tärkeä työkalu, joiden avulla valmennusta räätälöidään vastaamaan nuorten tarpeita ja tavoitteita. Keskittyminen vaikuttavuuteen myös kirittää jatkuvasti kehittämään ja arvioimaan toimintaa ja asiakkaillemme tämä näkyy parempina palveluina.
Diakonissalaitos on rohkea uudistaja. Säätiö on mukana S-Pankin hallinnoimassa Kestävä työelämä -rahastossa, jonka tavoitteena on koulutuksen, työllisyyden ja työurien pidentämisen vaikuttavuusperusteisten ohjelmien rahoittamiseksi. Yhteiskunnan haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaisia toiminta- ja rahoitusmalleja.
Rahaston tavoite on linjassa Diakonissalaitoksen säätiön strategisten tavoitteiden kanssa. Säätiö haluaa olla mukana rahastossa kolmesta syystä:
- Palveluiden järjestäminen: Julkisen sektorin ei tarvitse tuottaa kaikkea yksin – yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen tarvitaan kaikkia toimijoita – niin julkista, yksityistä kuin järjestöjäkin,
- Palveluiden rahoitus: Julkiset varat riittävät tällä hetkellä vain lakisääteisten palveluiden järjestämiseen, jotka ovat pääosin korjaavia ja kalliita. Rahaa käänteen tekemiseen ei juurikaan ole. Rahasto auttaa ennakoivien, ehkäisevien ja vaikuttavien palveluiden rahoituksessa ja riskin ottamisessa.
- Palveluiden hankinta ja vaikuttavuus: Kun tilaaja maksaa vain vaikuttavuudesta, palvelujärjestelmä muuttuu vähitellen vaikuttavammaksi. Näin myös asiakkaat saavat juuri heille tarpeenmukaisia palveluita.
Diakonissalaitoksen perustehtävä on yleishyödyllisenä säätiönä tehdä työtä sen puolesta, että jokaisella on ihmisarvoinen elämä. Vaikuttavuusperusteisen ajattelun edistäminen ei tarkoita, että raha ohjaisi toimintaamme. Haluamme, että kohdennettu raha käytetään mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikuttavuusinvestointi on yksi keino kohdentaa lisää resursseja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Vaikuttavuusperusteinen toiminta tukee Diakonissalaitoksen perustehtävää ja on linjassa Diakonissalaitoksen muun toiminnan kanssa. Vaikuttavuussijoitusrahaston avulla tuotettujen palveluiden kohderyhmänä voivat olla esimerkiksi syrjäytymisriskissä olevat nuoret ja aikuiset.
Liiketoiminnan tuottamat voitot kanavoidaan säätiön tehtävän mukaisesti työhön haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi.
Toimimalla samanaikaisesti vaikuttavuusrahastossa palveluntuottajana ja sijoittajana, Diakonissalaitos ottaa kaksinkertaisen riskin interventioiden onnistumisesta. Palveluntuottajana otamme riskin, koska toiminta on tulosperusteista. Sijoittajana kannamme riskin, sillä saamme sijoituksellemme tuottoa vasta, jos vaikuttavuutta syntyy. Toisaalta onnistuminen palveluntuottajana parantaa myös sijoituksen tuottoa.