Vapaaehtoistoiminta on enemmän kuin auttamista

Vapaaehtoistoiminnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein siihen, kuinka moni osallistuu ja mitä vapaaehtoiset tekevät. Osallistumisen määrän rinnalla on tärkeää tarkastella myös sitä, millaisia merkityksiä vapaaehtoistoiminnalla on ihmisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

Vapaaehtoistoiminta on auttamisen lisäksi kansalaistoimintaa, joka vahvistaa ihmisten osallisuutta ja yhteisöihin kuulumista. Siksi sen merkitys ulottuu yksittäisiä tekoja laajemmalle koko yhteiskunnan luottamukseen ja yhteisöllisyyteen.

Osallisuus syntyy siitä, että voi vaikuttaa

Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin. Väite voi kuulostaa itsestään selvältä, ja sitä se oikeastaan myös on. Kokemus yhteisöllisyydestä on yksi hyvinvoinnin perusta. Yhteyden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun ihminen kokee yksinäisyyttä tai jää yhteisöjen ulkopuolelle.

Osallisuus rakentuu osallistumisesta, mutta myös kokemuksesta, että oma ääni ja näkemykset tulevat kuulluiksi ja että pienelläkin panoksella on merkitystä. Mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vahvistaa kokemusta siitä, että on oman elämänsä aktiivinen toimija.

Diakonissalaitoksen toiminnassa tämä näkyy esimerkiksi D-asemilla. Toiminnassa mukana olevat eivät ole toiminnan kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhteisötoimintaa. Osallistujan ja vapaaehtoisen välinen raja usein hälvenee, kun ihminen löytää itselleen luontevan tavan osallistua ja ottaa vastuuta yhteisestä toiminnasta.

Samaa ajattelua toteuttavat esimerkiksi vertais- ja mentoritoiminta sekä monet muut kansalaistoiminnan muodot. Osallistumisen tapoja on monia, ja olennaista on, että ihminen voi tulla mukaan omista lähtökohdistaan ja voimavaroistaan.

Jokaisella on oikeus tehdä hyvää

Auttaminen nousee vapaaehtoistyötä koskevissa tutkimuksissa vuodesta toiseen tärkeäksi osallistumisen motiiviksi. Auttamisesta puhuttaessa huomio kohdistuu kuitenkin helposti siihen, kuka auttaa ja kuka tarvitsee apua.

Diakonissalaitoksen toiminnassa meille on tärkeää vastavuoroisen hyvän tekemisen mahdollistaminen erityisesti ihmisille, jotka mielletään yhteiskunnassa helposti avun tai palvelujen kohteiksi.

Oikeus tehdä hyvää ei saa olla vain hyvin elämässä pärjäävien etuoikeus. Jokaisella ihmisellä on tarve kokea omat tekonsa merkityksellisiksi toisille sekä mahdollisuus antaa omastaan omien voimavarojensa mukaan.

Käytännössä kyse voi olla kahvin keittämisestä koko yhteisölle, uuden toimintaidean esille tuomisesta, vertaisena toimimisesta tai mistä tahansa yhteiseksi hyväksi tehdystä teosta. Olennaista ei ole teon suuruus. Merkityksellistä on kokemus siitä, että minulla on annettavaa ja panoksellani on väliä.

Tällaisessa toiminnassa auttajan ja autettavan roolit eivät ole pysyviä. Sama ihminen voi tarvita elämässään muiden tukea ja samalla olla toisille tärkeä, jakaa omaa osaamistaan tai tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. Tämä vastavuoroisuus on tärkeä osa osallisuutta ja ihmisarvoista kohtaamista.

Yhteisöllisyyteen kannattaa investoida

Ihmiset haluavat osallistua, auttaa ja kuulua yhteisöön. Siksi tarvitaan paikkoja ja toimintaa, joissa yhdessä tekeminen on mahdollista ja joihin voi tulla mukaan erilaisista lähtökohdista.

Kun yhteiskunnassa etsitään ratkaisuja yksinäisyyteen sekä keinoja vahvistaa hyvinvointia ja osallisuutta, palvelujen rinnalle tarvitaan kohtaamisia, yhteisöjä ja mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä toisten kanssa.

Yhteisöissä ihmiset rakentavat ihmissuhteita, oppivat toimimaan yhdessä ja saavat mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä. Samalla voi vahvistua kokemus kuulumisesta johonkin itseä suurempaan.

Siksi vapaaehtoistoimintaa on hyvä tarkastella laajasti osana kansalaistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen arvo syntyy sekä muiden hyväksi tehdystä työstä että siitä, että ihmiset löytävät paikkansa yhteisössä, pääsevät vaikuttamaan ja voivat kokea olevansa merkityksellisiä toisille.

Yhteisöllisyyteen panostaminen vahvistaa yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman moni voi kokea kuuluvansa joukkoon, osallistua omista lähtökohdistaan ja tehdä hyvää toisille.

Kirjoittajista Satu Aalto työskentelee Diakonissalaitoksen Kokeilevat mallit ja kansalaistoiminta -kokonaisuuden palvelualuejohtajana ja Saija Karjala palveluyksikön johtajana.