Aikajana alkaa 1867

1867-1900

Diakonissalaitos tarjoaa sairaanhoitoa ja humanitaarista apua kriittisessä tilanteessa. Laitoksessa aloitetaan sairaanhoitaja- ja diakonissakoulutus Suomessa. Suomalaisen diakonian alku muotoutuu; se on yhdistelmä hoivaa, sosiaalista huolenpitoa ja hengellistä palvelua.

• Diakonissalaitos perustetaan kulkutautisairaalaksi vuonna 1867 Aurora Karamzinin aloitteesta. Perustajana oli myös Suomen Lähetysseuran johtokunnan jäsenet. Johtajattareksi pyydettiin Pietarin diakonissalaitoksessa diakonissaksi vihitty Amanda Cajander. Hän avaa laitoksen yhteyteen pienen lastenkodin ja suojakodin maalta tulleille tytöille. Näin haluttiin ehkäistä tyttöjä joutumasta bordelleihin, joita kaupungissa oli useita. Diakonissalaitoksen suojiin otetut tytöt auttoivat sairaalassa ja heille opetettiin kaupunkitalouksissa tarvittavia taitoja. Monille heistä löytyikin palveluspaikka säätyläiskodeista.
• Johtajatar Amanda Cajander kuolee vuonna 1871.
• Ensimmäinen diakonissa vihitään vuonna 1873. Sisar Emma Wichmann toimii laitoksen johtajattarena 1874–1876. Hän muutti takaisin kotiseudulleen johtaakseen paikallista lastenkotia.
• Diakonissalaitos muuttaa Katajanokalle vuonna 1875 (aiemmin useissa tiloissa Kruununhaassa ja Kaartinkaupungissa). Liperin kirkkoherra Åkerblom kerää 40 mk diakoniatyön hyväksi sairaskäynneillään pitäjässä.  Tämä koetaan lupaukseksi diakoniatyön paremmasta tulevaisuudesta suhteessa kirkkoon ja papistoon.
• 1877–1878 kaksi sisarta, diakonissa Maria Nissinen ja koesisar Karoliina Pehrman, hevosambulanssin mukana Venäjän ja Turkin välisessä sodassa. Aurora Karamzin on toimintaa organisoivan yhdistyksen hallituksessa ja omalta osaltaan rahoittaa ambulanssia ja varustuksen hankintaa Ranskasta.
• Lähetetään ensimmäinen sisar seurakuntatyöhön. Diakonissa Cecilia Blomqvist aloittaa työn Raumalla 1879. Seuraavat seurakunnat, jotka saavat sisaren on Vaasa 1886 ja Uusikaupunki 1893.
• Johtajattareksi valitaan diakonissa Lina Snellman. Hän on tehtävässään 40 vuotta. Sisar Amandan kuoleman jälkeen laitoksen johtajattaren tehtäviä oli jaettu ja niitä oli hoidettu tilapäisesti.
• Diakonissalaitoksen tiloissa perustetaan vuonna 1883 Helsingin kaupunkilähetys (nykyisin HelsinkiMissio). Toimintaa ryhtyi johtamaan diakonissa Cecilia Blomqvist. Lähetysasemia perustetaan myöhemmin Turkuun, Tampereelle ja Porvooseen.
• Keisari Aleksanteri III, keisarinna Maria ja molemmat suuriruhtinaat vierailevat laitoksella vuonna 1885.
• Laitos saa ensimmäisen varsinaisen johtajan, C. O. Olsonin 1893. Uusissa säännöissä virallinen nimi Diakonisshuset i Helsingfors muutetaan muotoon Diakonissanstalten i Helsingfors.
• Laitos ryhtyy julkaisemaan lehteä Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 1894. Se lakkautettiin vuonna 2017.
• Helsingin kaupunki solmii laitoksen kanssa ostopalvelusopimuksen kotisairaanhoidosta 1896.
• Diakonissalaitoksen uusi rakennuskokonaisuus valmistuu Eläintarhaan. Nykyisin sijainti on Kallion kaupunginosassa. Kokonaisuus suunniteltiin laitoksen tarpeisiin ja siihen kuului sairaala, kirkko ja Sisarkoti. Sairaalarakennuksessa on nykyisin koteja ikäihmisille ja kehitysvammaisille. Sisarkoti on Diakonissalaitoksen päärakennus.
• Laitos ryhtyy vastaamaan valtion leprasairaalasta 1900. Se sijaitsi aluksi Sörnäisissä mutta siirrettiin pian Orivedelle. Toiminta päättyi 1950-luvun alussa.
  

1901-1932

Diakonissalaitos kehittyy 1900-luvun alussa monipuoliseksi sosiaalihuollon toimijaksi. Sairaaloiden ohella uusia työmuotoja oli lastensuojelussa, sairaaloissa ja parantoloissa. Diakonissojen lukumäärä kasvaa ja seurakuntiin voidaan lähettää enemmän sisaria.

• Otetaan vastuulle veneeristen eli sukupuolitautien sairaala Helsingin Kumpulassa. Toiminta päätettiin vuonna 1911.
• Avataan lasten erikoissairaala luutuberkuloosiin sairastuneille lapsille 1905. Sairaala oli toiminnassa noin 50 vuotta.
• Diakonissa Hia Björkenheim ostaa laitokselle Kotivalli-tilan Sipoosta. Se on tarkoitettu vähävaraisille naisille toipumiskodiksi heidän sairastuttuaan tuberkuloosiin. Kotivalli muutettiin virkistyskodiksi 1921, matkailijoiden lomakodiksi 1950-luvun lopulla ja lopulta myydään Betesda-säätiölle 1990-luvun alussa.
• Inarissa avataan Riutulan vanhusten ja lasten turvakoti sisar Naemi von Bonsdorffin johdolla 1907. Koti toimi vuoteen 1978 NNKY:n ylläpitämänä. Nykyisin nuorisokeskus Inari.
• Diakonissa Elin Wegelius ja rouva Constance Montgomery avaavat tuberkuloosista kärsiville lapsille lastenkodin Sörnäisissä vuonna 1910. Koti siirrettiin Pitäjänmäelle. Diakonissalaitoksen työmuoto siitä tulee vuonna 1914. Pitäjänmäellä on edelleen lastensuojelupalveluja.
• Diakonissalaitos ottaa vastuun kahdesta Tikkurilassa toimivasta lastenkodista. Ne siirrettiin Espooseen Pellaksen tilalle vuonna 1914. Lastenkotitoiminta on päättynyt alueella.
• Diakonissalaitos ottaa vastaan lahjoituksena Juho ja Hildi Ennolalta Heponiemen tilan Karjalohjalla vuonna 1912. Kodista tulee sisarten lomakoti vuonna 1929. Heponiemi toimi Hiljaisuuden keskuksena 1997–2018. Tila myytiin vuonna 2022.
• Heponiemessä aloitetaan nuorten tyttöjen Kotitalouskoulu vuonna 1916. Se oli tarkoitettu tytöille, joiden elämäpolku oli menossa mutkaiseksi.
• 12.-13.4.1918 sisällissodan rintamalinja kulkee Diakonissalaitoksen korttelin läpi. Helsingin vapauttamistaistelussa sairaalaan otetaan hoitoon saksalaisia, muutamia punakaartilaisia ja joitakin siviilejä. Taistelussa pääkaupungista laitoksen alue oli yksi saksalaisten asemapaikoista; taistelun tuoksinassa heille toimitettiin ruokaa ja lepoa. Kirkossa tarjottiin suojaa lähialueen naisille, lapsille ja vanhuksille. He pakenivat taisteluja. Sairaalassa oli saksalaisten keskussairaala marraskuuhun 1918 saakka. Silloin ensimmäisen maailmansodan hävinneen Saksan kansalliset joutuivat poistumaan maasta.
• Diakonissalaitoksella aloitetaan ehtoollisleipien valmistus vuonna 1926.
• Diakonissalaitos aloittaa lähetystyön. Sisar Lyyli Levänen matkustaa Ambomaalle (nyk. Namibia) ja Ester Juvelius Wieniin juutalaislähetystyöhön. Aiemmin Diakonissalaitos on osoittanut sisaria työhön muiden toimijoiden, kuten Suomen Lähetysseura ja NNKY, lähettämänä.
• Diakonissalaitokseen otetaan hoitoon kaksi kehitysvammaista poikaa Mauri ja Martti vuonna 1927. Tästä alkaa Diakonissalaitoksen kehitysvammatyö. Laitoksen lähistöltä hankitaan huvila toimintaa varten ja toimintayksikkö nimetään Rinne-Kodiksi. Hoidettavien lukumäärän lisäännyttyä, Rinnekodille ostetaan tila Espoon Lakistosta vuonna 1939. Nykyisin toiminta on osa Diakonissalaitoksen omistaman Rinnekodit Oy:n palveluvalikoimaa.
• Perustetaan Helsingin Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu vuonna 1932. Tähän saakka laitos oli kouluttanut osana muuta toimintaa. Koulun perustaminen johtui valtion määräyksestä; hoitajia kouluttavien sairaaloiden tuli perustaa koulu ja kouluille luotiin samanlainen opetussuunnitelma ja kokeet. Sairaanhoitajakoulun nimi muutettiin Diakonissakouluksi vuonna 1957 ja Helsingin Diakoniaopistoksi vuonna 1969. Nykyisin se on Suomen diakoniaopiston Helsingin kampus.

1933-1969

Sairaalarakennus modernisoidaan ja Alppikadun kortteliin rakennetaan Uusi sisarkoti koulun tarpeisiin. Kehitysvammaisten huoltoa varten ostetaan suuri maatila Espoosta. Sota-aika vaikuttaa vahvasti toimintaan, myös sodan jälkeen.

• Diakonissalaitoksen Rinne-Koti muuttaa Espooseen Skogbyn Lakistoon vuonna 1939. Helsinkiin jäi vastaanottokoti 1960-luvun alkuun saakka.
• Talvisota syttyy 30.11.1939. Alppikadun korttelista on evakuoitu asukkaita ja potilaita Lakistoon, Heponiemeen ja Kotivalliin. Merkittävä osa laitoksen sairaalan henkilökuntaa komennettiin puolustusvoimien palvelukseen. Sotavuosien jälkeen Diakonissalaitoksen toimintaan kohdistui muutospaineita.
• Rinne-Kodista muodostetaan Diakonissalaitoksen tytärsäätiö vuonna 1957. Takaisin osaksi Diakonissalaitosta se liitetään vuonna 2020.
• Helsingin Diakonissalaitoksen Sairaanhoitajakoulun nimi muutetaan Helsingin Diakonissalaitoksen Diakonissakouluksi vuonna 1957. Samana vuonna aloitettiin 9 kuukauden pituinen apuhoitajakurssi.
• Sisarkotijärjestelmä lakkautetaan vuonna 1959. Järjestelmä oli molemminpuolinen huolenpito: diakonissa piti huolen heikoimmassa asemassa olevista ja Diakonissalaitos sisaresta. Lopullisesti järjestelmä päättyi vuonna 2025 kun viimeinen ns. A-sisar kuoli. Lue lisää Sisarkodista tästä linkistä.
• Espooseen Pellaksen tilalle valmistuu uusi rakennus sairaalan psykiatrista osastoa varten vuonna 1961 (-1982).
• Pellaksessa avataan uusi lastenkodin yksikkö Mäntyrinne vuonna 1964. Se noudatti uusia toimintaperiaatteita. Lapset asuvat pienemmissä yksiköissä kodinomaisesti. Mäntyrinne oli toiminnassa 2000-luvulle saakka. Rakennus on purettu.
• Diakonissalaitos viettää 100-vuotisjuhlaa vuonna 1967. Juhlavuonna julkaistiin kattava historiateos.
• Vuonna 1967 ostetaan Karjalohjalta Tammiston tila. Pellon ja rantaviivan lisäksi tilaan kuului 3 ha suuruinen arboretum. Kansleri, professori Gunnar Komppa oli istuttanut siihen järjestelmällisesti satoja erilaisia puita ja pensaita. Tila myytiin 1990-luvulla.
• Apuhoitajakurssi muutetaan Apuhoitajakouluksi vuonna 1967. Se ja Helsingin Diakonissalaitoksen Diakonissakoulu yhdistettiin vuonna 1969. Uusi nimi oli Helsingin Diakoniaopisto.
  

1970-1994

Koulutustarjonta lisääntyy ja koulutettavaksi hyväksytään myös miehiä. Sairaalan yhteyteen perustetaan lääkäriasema, toiminta laajenee. Diakonissalaitos alkaa reagoida yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin aluksi tarjoamalla tiloja asiantuntijaorganissatioille ja sitten omilla diakoniaprojekteilla.

• Alppikadun korttelissa avataan 1970 lääkäriasema, jossa lääkäreinä oli myös sairaalan ulkopuolisia lääkäreitä. Sairaalan omia lääkäreitä varten oli toiminut jo vuosia vastaanottoasema.
• Alppikadun kortteliin valmistuu potilashotelli ”Aurora” 1970. Se muutettiin pian matkailijahotelliksi.
• Ensimmäiset miehet pääsivät oppilaiksi Diakoniaopistoon 1972 kun opistossa aloitti uusi seurakuntakuraattorien koulutusohjelma. Ensimmäinen Diakonissalaitoksessa tehtävään vihitty mies oli seurakuntakuraattori Pekka Lehtinen 1974.
• Espoon Pellakseen valmistuu moderni vanhusten palvelutalo 1974.
• Opiston koulutusohjelma täydentyy kun opistossa aloitetaan vajaamielishoitajakoulutus vuonna 1975.
• Gran Canarialla avataan vuonna 1985 yhteistyössä vakuutusyhtiö Sammon kanssa ajanmukainen terveysasema Clinica Scandinavica. Siellä noudatettiin laitoksen toimintaperiaatteita. Terveysaseman omistuksesta luovuttiin vuonna 1991.
• Diakonissalaitos aloittaa ns. diakoniaprojektit. Ensimmäinen projekti oli Kyläkirkon päivätupa Pitäjänmäellä vuonna 1988 (-1995). Se tarjosi kuntoutuspalveluja asunnottomille päihdeongelmaisille. Diakoniaprojekteilla pyritään etsimään sellaisia hädän muotoja, joihin ei ole vielä reagoitu tai joiden hoitaminen vaatii ripeää liikkeellelähtöä. 
• Palvelukeskus Kotikallio Pitäjänmäellä aloittaa toimintansa 1988.  Se edusti maan kehittyneintä vanhusten palvelutoimintaa. 
• Perustetaan vuonna 1990 neuvontapiste pääkaupunkiseudun prostituoiduille. Nimeksi Pro-tukipiste kolme vuoitta myöhemmin. Toiminta siirrettiin muille toimijoille 1997.
• Diakoniaopiston uusi koulurakennus valmistuu 1990 Alppikadun kortteliin. 
• Espanjan Aurinkorannikolla käynnistetään 1990 kokeileva diakonia- ja sosiaalityö siellä asuvien ja lomailevien suomalaisten parissa. Sosiaalisia ongelmia on runsaasti, vaikeampia kuin kuviteltiin. Vuonna 1991 perustetaan Torrentupa Aurinkorannikolle yhteistyössä kirkon ja paikallisten suomalaisten yhdistysten kanssa. Myöhemmin perustetaan myös Pacosintupa. Diakoniatyö päättyi Diakonialaitoksen toimintana ja siirtyy paikallisen seurakunnan ja kirkon ulkosuomalaistyön vastuulle vuonna 1998. 
• Aloitetaan yhteistyö Vapaaksi Huumeista ry:n ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa 1991. Diakonissalaitos luovutti toimitilat ja osallistui toiminnan suunnitteluun.
• Inkeriläisiä paluumuuttajavanhuksia sijoitetaan vanhustentaloihin Pitäjänmäellä ja Mäkkylässä 1991.  Inkeriläisten paluumuutto tapahtui vuosina 1990–2016 kun Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille myönnettiin oikeus palata Suomeen etnisyyden perusteella.
• Alppikadun korttelissa avataan asunnottomille päihteitä käyttäville eläkeikäisille miehille vuonna 1993 Alppitupa. Asukkaaksi päästäkseen ei tarvitse muuttaa elämäntapojaan.
• Kidutettujen kuntoutuskeskus aloittaa 1.9.1993. Keskus hoitaa ja kuntouttaa Suomeen tulleita kidutettuja pakolaisia, antaa konsultaatiota ja toimii valtakunnallisena tieto- ja koulutuskeskuksena.

1995-2005

Diakoniaprojektien määrä kasvaa, tunnistetaan uusia hädän muotoja. Diakonissalaitoksesta kasvaa Suomen suurin huumetyön toteuttaja. Asunnottomuustyöhön panostetaan. Vanhuspalveluille perustetaan tytäryhtiö. Sairaala päättyy omana toimintana.

• Diakonissalaitos aloittaa Espoon Pellaksessa huumetyön omana toimintana 1995. Samana vuonna avattiin Pikku-Pellas. Alaikäisille huumeiden käyttäjille tarkoitettu hoitoyksikkö oli Suomen ensimmäinen.
• 16 maahanmuuttaja- ja pakolaisopiskelijaa valmistuu lähihoitajiksi Diakoniaopistossa 1996.  
• Diakonissalaitoksen sairaala ja laboratorio siirretään Diacor Terveyspalvelut Oy:lle 1996. Sairaalan nimi muuttuu Diacor Sairaalaksi. Se keskittyi päiväkirurgiaan. Potilaspaikkoja oli 60, niistä puolet sisätautiosastolla.
• Itä-Helsinkiin perustetaan vuonna 1996 aluekeskus. Se muodostuu Myllypurossa toimivasta asumisyksikkö Villa Novasta (1994), yhdyskuntaravintola Cafe Novasta (1996) ja Itäkeskuksen kulttuuriyksikkö Stoorista (1996). Mottona Stoorissa on ”Huonompaan suuntaan muuttuvaa ei hylätä – muutosta parempaan tuetaan”.
• Aloitetaan vuonna 1996 vankien ja vuonna 1997 nuorten huumetyö. ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston) ja Uudenmaan työvoimapiirin rahoittamassa maahanmuuttajien työllistämisprojektissa PASO tavoitteena työllistää noin 70 maahanmuuttajaa. 
• Heponiemen Hiljaisuuden keskus aloittaa toimintansa keväällä 1997. Keskuksen toiminta lopetettiin 2018 ja tila myytiin 2022.
• Kurvin huumepoliklinikan ja monikulttuurisen päiväkodin Villa Familiariaksen toiminta käynnistetään 1997. 2000-luvulla se päättyi.
• Alppitupaa vastaava tehostetun asumispalvelun yksikkö Alppimyyrä perustetaan Vantaalle kaupungin sosiaalitoimen käyttöön 1997 (-2008).
• Diakoniaopistossa käynnistetään maan ensimmäinen koululaisten iltapäiväkerho-ohjaajien koulutus 1999.
• Diakonia-ammattikorkeakoulu vakiinnuttaa 1996 aloitetun toimintansa 2000. Diakonissojen koulutus siirtyy Diakoniaopistosta sinne. Viimeiset diakonissat vihittiin Diakoniaopistossa syksyllä 2000.
• Munkkisaaren toimintakeskus avataan 2000. Munkkisaaren toimintakeskuksessa ovat Kurvin huumepoliklinikka, Huumetyön kehittämispalvelut ja Kidutettujen kuntoutuskeskus, kulttuurikasvisravintola Herne & Nauris, Munkkisaaren kuntoutuskeskus, Naisten tukipiste ja asumisyksikkö Salli sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinto.
• Sosiaalitoimeen palkataan tanssitaiteilija 2000. Yhteiskunnallisten puheenvuorojen uutena muotona ovat taide-esitykset. Niiden tarkoituksena on puolustaa taiteen keinoin niiden ihmisten oikeuksia, joita laitoksen eri toiminnoissa kohdataan. Tanssitaiteilija oli palkattuna kymmenisen vuotta.
• Käynnistetään vuonna 2000 pakolais- ja maahanmuuttajatyö ”Selviydy Suomessa” yhteistyönä muun muassa Villa Familiariksen kanssa. Tavoitteena oli tukea vaikeimmassa asemassa olevien maahanmuuttajaryhmien ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää syrjintää paikallistasolla. 
• Kluuvin palvelukeskus avataan 2000 hiv-infektion saaneille huumeidenkäyttäjille. Keskuksessa erilaisia päivätoimintoja, lyhytaikaista majoituspalvelua sekä tuettua asumispalvelua. Palvelukeskus siirrettiin Munkkisaareen 2001.
• Diakonissalaitoksella järjestetään ensimmäisen kerran 10.3.2000 Auroran päivän vastaanotto. Juhlassa jaettiin ensimmäinen Aurora-palkinto. Sen sai huumetyön kehittämispäällikkö Jussi Suojasalmi. Palkinto jaetaan edelleen.
• Ehtoollisleipien myynti ja välittäminen ulkoistetaan 2000 Sacrum Oy:lle. Leivät valmistetaan edelleen laitoksen tiloissa Alppikadun korttelissa.
• Perustetaan marraskuussa 2001 Kurvin korvaushoitopoliklinikka tuottamaan helsinkiläisille opioidiriippuvaisille korvaushoitopalveluita. Se siirtyi vuoden 2002 alussa Kurvin huumepoliklinikan yhteyteen osaksi Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveyssektoria. Kurvin huumepoliklinikka tuotti valtakunnallisesti neuvonta-, kriisihoito-, hoidontarpeen arviointi- ja hoitoonohjauspalveluja kaikenikäisille huumeidenkäyttäjille, heidän läheisilleen ja viranomaisille.
• Pitäjänmäen lastenkodin yhteyteen perustetaan 2002 Perttu huumeriippuvaisten äitien hoidon kehittämiseen. 
• Osallistutaan 2003 verkostohankkeeseen, jossa tavoitteena oli saada aidsin vastainen taistelu osaksi kirkkojen Afrikassa tekemää työtä.
• Kurvin korvaushoitopoliklinikan nimi muuttuu 2004 Helsingin Diakonissalaitoksen huumekuntoutuspoliklinikaksi. Asiakaskunta lähes kolminkertaistui edellisvuodesta ja laajeni kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin. 
• Perustetaan Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy 2004. Yhtiön vastuualueeseen siirretään vanhustyön kotihoito, hoivakodit sekä Kotikallion hoivayksikkö. Yhtiö käynnisti sairaalatoiminnan. Uudessa 28-paikkaisessa sairaalatoiminnan painopisteenä ikääntyvien hoito sekä saattohoito. Sairaalatoiminta päättyi 2014 ja Hoiva sulautettiin osaksi Rinnekodit Oy:tä 2024.
• Honkanummen hautausmaalla siunataan 2004 käyttöön muistokivi syntymättömälle lapselle. Hankkeen takana ovat Diakonissalaitoksen lisäksi Lapsettomien tuki ry ja Helsingin seurakuntayhtymä.
• Avataan 2005 Päiväkeskus Kaalo Hämeentiellä.  Käynnistettiin hankkeena Kaale-kafee romaanityötä tukeva kulttuuriprojekti. Projektilla halutaan ehkäistä romaaniväestön syrjäytymiskehitystä ja tukea elämänhallintaa. 
• Perustetaan 2005 kolmivuotinen naisten valmennuskeskus Walma. Se valmensi naisia elämään, työhön ja opiskeluun. Kohderyhmänä ovat yhteiskunnallisesti vaikeassa asemassa olevat naiset. 
• Bulevardille entisen sairaala Sanervan tiloihin perustetaan 2005 Sanerva-koti. Se on asumisyksikkö alle 65-vuotiaille monisairaille ja haastavasti käyttäytyville. Sanerva muutti 2007 Myllypuroon entiseen Villa Novan rakennukseen.

2006-2025

Sairaala siirtyy Ruoholahteen. Aloitetaan pitkäkestoiset hankkeet Vamos ja Hirundo. Kansalaistoiminnan rooli kasvaa ja vahvistuu. Maahantulijat ja nuoret keskeisiä kohderyhmiä. Palveluliiketoiminta organisoidaan uudelleen.

• Perustetaan 2006 ”Kansalaistoiminta-areena”. Se oli signaali uudenlaisesta yhteiskuntastrategisesta ajattelusta puolustaessaan oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta ja samalla se antoi osallistujille mahdollisuuden itse vaikuttaa oman elämänsä sisällön mielekkyyden rakentamiseen. Vuonna 2015 areenasta tulee D-asema KTA ja muutaman vuoden kuluttua D-asema Kallio. Toiminta siirtyi pois Alppikadun korttelista.
• Aloitetaan nuorille suunnattu Vamos-toiminta 2008. Toiminta kiteytyy kiireettömään kohtaamiseen ja nuoren tarpeista lähtevään yksilölliseen tukeen. Vuonna 2025 Vamoksia on 11 kaupungissa.
• Diacor sairaalaa muuttaa  Ruoholahteen 2009. Sairaala tarjosi päiväkirurgisia palveluita, ortopediaa ja gynekologista leikkaushoitoa.  
• Auroratalo valmistuu 2010 osaksi asunnottomuushanketta Asunto ensin. Rakennus koostuu entisestä hotelli Aurorasta ja uudesta lisäosasta. Asuntoja on yli 100.
• Global Clinic, paperittomien terveydenhoitopalvelut, perustetaan 2011. Laitos toimii koordinoijana ja järjestää toiminnalle tilat ja välineet. 
• Liikkuvalle väestölle tarkoitettu Hirundo päiväkeskus aloittaa toimintansa 2011.
• Diacor toteuttaa 2012 ensimmäisen yrityskuvakampanjan – Diacorin tarinaa kannattaa kertoa. 
• Vuonna 2013 saneeratun sairaala-rakennuksen tiloissa avataan ikäihmisten hoivakodit Scilla, Hia ja Elim.
• Ensimmäinen Made in HDL -hanke toteutetaan 2013-2014. Käynnistettiin kulttuurihanke kaksivuotinen Made in HDL. Tavoitteena oli mahdollistaa kulttuuri ja sen tekeminen niille ihmisille, joiden elämässä se ei ole itsestäänselvyys.
• Munkkisaaren toimintakeskus lakkautetaan 2015 Helsingin kaupungin kilpailutuksen seurauksena.
• Kulttuurikeskus Salli & Stoorin toiminta päättyy 2015.
• Diakonissalaitos käynnistää 2015 Kummiperhetoiminnan. Kummiperhe tai yksittäinen kummi tarjoaa alaikäisenä turvapaikanhakijana yksin Suomeen tulleelle nuorelle mahdollisuuden päästä kokemaan suomalaista arkea. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.
• Diacor lanseeraa maaliskuussa 2016 Suomen ensimmäisen mobiilin lääkäriaseman, DiacorPlussan.  Sovellus tarjosi Diacorin asiakkaille mahdollisuuden asioida lääkärin kanssa video- ja chat-keskustelun välityksellä ja seurata omia terveystietojaan reaaliajassa.
• Perustetaan 2016 Helsinkiin kolme D-asemaa, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
• Diacor terveyspalvelut Oy myydään Terveystalo Oy:lle 2016. Kauppa saa vahvistuksen 2017. Kaupan yhteydessä Diacor sairaala siirtyy ostajalle. Sairaalan tausta oli 1867 perustettu kulkutautisairaala.
• Viesti -lehti lakkautetaan vuoden 2017 päätteeksi. Lehti alkoi ilmestyä 1894. Lue lisää lehdestä tästä linkistä
• Suomen Diakoniaopisto (SDO) aloittaa toimintansa vuonna 2017 kun Helsingin ja Oulun diakonissalaitokset sekä Lahden diakoniasäätiö yhdistävät koulutuslinjansa. Helsingin Diakoniaopiston tilat muuttuvat SDO:n Helsingin kampukseksi.
• Made in HDL 2.0 toteutetaan 2015-2016. Se toimi laajasti Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan, päihde- ja mielenterveystyön ja asumispalveluiden palvelualueilla. Toimintaa suunnitteli ja seurasi hankkeen alkuvaiheessa nimetty kulttuurivastaavien ryhmä. Made in HDL-hankkeita rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.
• Dösä – jalkautuva päihdetyö Helsingissä 2017–2019 ja sen jatkona Tukialus 2019-2023 Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä.
• Diakonissalaitos toteuttaa brändiuudistuksen vuonna 2019. Käyttönimi lyhenee Diakonissalaitokseksi, mutta virallinen nimi säilyy: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr.
• Alaikäisinä, ilman vanhempia maahan tulleille turvapaikanhakijoille avataan Olohuone 2021. Toiminta-ajatus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 18–25-vuotiaille nuorille.
• Diakonissalaitos toteuttaa Nuorten ohjelman 2022-2024. Sen tavoitteena oli lisätä nuorten osallisuutta, tarjota työelämäkokemuksia ja vahvistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ääntä yhteiskunnassa.
• Venäjä hyökkää Ukrainaan, syttyy sota helmikuussa 2022. Kesän lopulla käynnistettiin Perheiden parissa -ohjelma. Sen tavoitteena oli yhdistää suomalaisia ja ukrainalaisia perheitä, tarjota turvallisia sosiaalisia verkostoja ja helpottaa ukrainalaisten arjen sujumista. Ohjelma päättyi 2024.
• Diakonissalaitos käynnistää Yhdessä elämisen taitokeskuksen 2021. Keskus tarjoaa koulutuksen, valmennuksen ja sparrauksen asiantuntijapalveluja.
• Rinnekoti, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja vuonna 2020 säätiölle ostettu Caritas Palvelut Oy yhdistetään 2023 yteisen nimen Rinnekodit alle. Se on Suomen suurin yhteiskunnallinen yritys. Osakeyhtiönä se aloitti vuoden 2024 alusta.
• Diakonissalaitoksen hanke Kohti ihmisarvoista tulevaisuusvaltaa oli yksi kolmesta Sitran rahoittamasta pilottihankkeesta 2023–2024. Tavallisilta ihmisiltä, muun muassa Diakonissalaitoksen asukkailta ja asiakkailta, opiskelijoilta, työntekijöiltä ja vapaaehtoisina toimivilta, kerättiin ns. Ilmiöasemilla ajatuksia tulevaisuudesta keskustelujen avulla keväällä 2023. Keskusteluista laadittiin yhteenveto.
• Diakonissalaitos koordinoi Näkymättömät-hanketta 2024-2027. 
• Radikaalisti sovussa -ohjelmalla edistetään yhteiskuntarauhaa, demokratiaa ja sovintoa 2025–2027.
• Nuorten päihdeongelmien ja huumekuolemien vähentämiseen tähtäävä hanke 2025-2027. Avataan Katutaso Vantaan Myyrmäessä.