Poistetaan pitkäaikaisasunnottomuus
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan, miten ihmisarvo toteutuu Suomessa arjessa. Diakonissalaitos katsoo vaaleja niiden ihmisten näkökulmasta, joiden arjessa päätökset näkyvät heti: onko koti, pääseekö hoitoon ajoissa, pysyykö mukana koulussa, työssä ja yhteisöissä.
Meille jokaiset vaalit ovat ihmisarvovaalit. Siksi nostamme vaalikeskusteluun viisi asiaa, joissa muutos on mahdollinen ja vaikutus on suuri. Yksi niistä on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen.
Jokaisella ihmisellä on taustaan ja elämäntilanteeseen katsomatta on oikeus omaan kotiin. Asunto on lähtökohta ja perusta kuntoutumiselle, ei toisin päin. Tähän perustuu suomalaista asunnottomuustyötä jo pitkään ohjannut Asunto ensin -malli.
Keskeistä mallissa on asumisen pysyvyys ja palveluun kytkeytyvä yksilöllinen tuki. Tämä on myös kansainvälisessä tutkimuksessa todettu tehokkaaksi keinoksi vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on paitsi mahdollista myös kannattavaa.
Suomen asunnottomien määrä on kasvussa jo toista vuotta putkeen
Vuonna 2025 asunnottomien määrä kasvoi jo toista vuotta putkeen. Viime vuonna Suomessa oli 4579 yksin elävää asunnotonta. Heistä noin 1300 oli pitkäaikaisasunnottomia.1
Asunto ensin -yksiköiden palvelujen piirissä olevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja heidän ongelmansa syvenevät sekä monimutkaistuvat. Taloudellisista syistä johtuva asunnottomuus on kasvussa sosiaaliturvan leikkausten, inflaation aiheuttaman vuokranmaksukyvyn heikentymisen ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen myötä. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen sekä niistä seuranneet häädöt pahentavat tilannetta.
Suomi on pitkään ollut asunnottomuuden mallimaa. Ennen vuotta 2024 asunnottomuus ei ollut noussut yli 10 vuoteen. Nyt kasvussa on yksin asuvien asunnottomuuden lisäksi ollut pitkäaikaisasunnottomuus, alle 25-vuotiaiden sekä naisten ja ulkomaalaistaustaisten asunnottomuus. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kääntää suunta.
Asunnottomuus tulee kalliimmaksi kuin asuttaminen – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti
Asunnottomuus on yhteiskunnalle erittäin kallista verrattuna asuttamiseen. Suomessakin tehdyn selvityksen mukaan säästöjen minimiarviona voitaisiin pitää noin 15 000 €/hlö/vuosi, ja kansainvälisten tutkimusten mukaan säästö voi olla suurempikin.2
Inhimillisestikin asunnottomuuden ehkäisyllä on kauaskantoisia seurauksia. Varhainen tuki ehkäisee kalliita päivystyskäyntejä, kriisipalveluita ja vankilakierteitä. Vakaa asuminen luo pohjan elämänhallinnalle, helpottaa palveluihin kiinnittymistä ja lisää osallisuutta yhteiskuntaan.
Ratkaisumme
- Turvataan Asunto ensin -mallin toteutuminen: Vahvistetaan ja turvataan Asunto ensin -mallin toteutuminen ja kehittäminen siten, että jokaisella on oikeus pysyvään kotiin ja yksilölliseen tukeen. Tuetaan asunnottomuutta kokeneiden siirtymiä Asunto ensin -palvelusta eteenpäin.
- Ennaltaehkäistään vuokravelkojen kertymistä ja häätöjä: Varmistetaan välitystilin valtakunnallinen yhdenvertaisuus velvoittamalla hyvinvointialueita ottamaan välitystilit laajemmin käyttöön. Kehitetään samalla käytäntöjä, joilla ehkäistään häätöjä ja vuokravelan syntymistä.
Ratkaisu: Turvataan Asunto ensin -mallin toteutuminen
Asunto on perusoikeus. Suomalaista asunnottomuustyötä jo pitkään ohjannut Asunto ensin -malli pohjautuu ajatukseen, että jokaisella taustaan ja elämäntilanteeseen katsomatta on oikeus omaan kotiin. Asunto on perusta kuntoutumiselle, ei toisin päin.
Keskeistä Asunto ensin -mallissa on asumisen pysyvyys ja palveluun kytkeytyvä muu yksilöllinen tuki asumiseen sekä kuntoutumiseen. Asunnottomuutta kohtaavat ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia, ja heidän ongelmansa syvenevät sekä monimutkaistuvat. Meidän on vastattava näihin kasvaviin haasteisiin turvaamalla Asunto ensin -mallin toteutuminen.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Vahvistetaan ja turvataan Asunto ensin -mallin toteutuminen ja kehittäminen siten, että jokaisella on oikeus pysyvään kotiin ja yksilölliseen tukeen. Tuetaan asunnottomuutta kokeneiden siirtymiä Asunto ensin -palveluissa sekä siitä eteenpäin.
Ratkaisu: Ennaltaehkäistään vuokravelkojen kertymistä ja häätöjä
Taloudellisista syistä johtuva asunnottomuus on kasvussa sosiaaliturvan leikkausten, inflaation aiheuttaman vuokranmaksukyvyn heikentymisen ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen myötä. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen sekä niistä seuranneet häädöt pahentavat tilannetta.
Tarvitsemme nykyistä toimivampia ja varhaisempia keinoja ehkäistä vuokravelkojen synty silloin, kun ihminen ei syystä tai toisesta pysty huolehtimaan vuokranmaksusta. Yksi vaikuttava ratkaisu on välitystilien laajempi käyttöönotto. Välitystili on palvelu aikuissosiaalityön asiakkaille, joilla on säännölliset tulot ja vaikeuksia hallita omaa rahankäyttöään esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi. Tällä hetkellä välitystilien ohjeistus ja käyttö vaihtelevat alueittain merkittävästi.
Vuokravelkojen ja häätöjen ennaltaehkäisyssä toimiva käytäntö on myös kotiin vietävä yksilöllinen asumisen tuki. Lisäksi tärkeää on, että Kelan asumistukea koskevat päätökset syntyvät riittävän nopeasti. Oikea‑aikainen päätös mahdollistaa sen, että vuokranantajalle maksettava asumistuki voidaan ohjata eteenpäin ennen kuin vuokravelkaa ehtii muodostua.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Varmistetaan välitystilin valtakunnallinen yhdenvertaisuus velvoittamalla hyvinvointialueita ottamaan välitystilit laajemmin käyttöön. Kehitetään samalla käytäntöjä, joilla ehkäistään häätöjä ja vuokravelan syntymistä.
Lähteet
- Valtion tukeman asumisrakentamisen keskus VARKE. (2026). Asunnottomat 2026. Ympäristöministeriö Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-282-2
- mm. Kaakinen (2023). Selvitysraportti asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.
