Hyppää sisältöön

Puolitetaan huumekuolemat

Kevään 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan, miten ihmisarvo toteutuu Suomessa arjessa. Diakonissalaitos katsoo vaaleja niiden ihmisten näkökulmasta, joiden arjessa päätökset näkyvät heti: onko koti, pääseekö hoitoon ajoissa, pysyykö mukana koulussa, työssä ja yhteisöissä.

Meille jokaiset vaalit ovat ihmisarvovaalit. Siksi nostamme vaalikeskusteluun viisi asiaa, joissa muutos on mahdollinen ja vaikutus on suuri. Yksi niistä on huumekuolemien puolittaminen.

Kuluneet valkoiset tennarit, joiden nauhat ovat osittain irti, mustalla taustalla.

Huumekuolemien puolittaminen on mahdollista ja inhimillisesti välttämätöntä. Tarvitsemme katkeamattomia hoitopolkuja ja vaikuttavien hoitokeinojen käyttöönottoa. 

Kasvavat haasteet näkyvät katutyössä

Vuonna 2024 40 alle 25-vuotiasta nuorta kuoli huumeisiin. Vaikka kyseisenä vuonna nuorten huumekuolemat kääntyivät laskuun, joka viides 15–24-vuotiaana kuollut nuori menehtyi huumeisiin.1

Sote-palveluiden pirstaleisuus ja koordinaation puute vaikeuttavat hoitoon pääsyä ja siellä pysymistä. Tämä johtaa herkästi siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, erityisesti päihde- ja mielenterveyssairauksista kärsivät ihmiset, jäävät palveluiden ulkopuolelle, mikä on yhteiskunnalle taloudellisesti erittäin kallista inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Hoidon jatkuvuus vaarantuu erityisesti nivelvaiheissa, kuten siirryttäessä nuorten palveluista aikuisten palveluihin.

Hoitoon pääsy ehkäisee huumekuolemia

Varhainen, viiveetön hoitoon pääsy vähentää huumekuolemien riskiä välittömästi. Esimerkiksi opioidikorvaushoidossa olevan potilaan riski kuolla voi jopa puolittua.2  Yliannostuskuolemat ovat 3–5 kertaa harvinaisempia hoidossa kuin sen ulkopuolella. THL:n mukaan Suomessa suurin osa kuolemista tapahtuu hoidon ulkopuolella – siksi hoidon saatavuuden parantaminen on tärkein yksittäinen toimi henkien pelastamiseksi.3,4

Hoitoon pääsyn lisäksi meidän tulee panostaa hoitokeinojen vaikuttavuuteen. Opioidikorvaushoidon lisäksi muun muassa palkkiohoito ja valvotut käyttötilat ovat tutkittuun tietoon perustuvia, vaikuttavia hoitokeinoja. Palkkiohoidon hyötyjä ovat suhteellinen edullisuus muihin hoitomuotoihin verrattuna sekä hoitoon kiinnittymisestä aiheutuvat säästöt terveydenhuollolle. Se on todettu toimivaksi erityisesti stimulanttiriippuvuuden hoidossa.5 Valvotuissa käyttötiloissa pystytään tukemaan asiakkaiden kiinnittymistä palveluihin sekä ehkäisemään vakavia infektioita. Tämä ennaltaehkäisevä työ on myös kustannustehokasta: Puhdas pistosetti maksaa keskimäärin alle 10 senttiä, kun taas yhden tulehtuneen pistosinfektion hoitaminen voi maksaa jopa 50 000–100 000 €.


Ratkaisumme

  • Taataan katkeamattomat hoitopolut ehkäisemään huumekuolemia: Varmistetaan katkeamaton, matalan kynnyksen päihdehoidon hoitopolku, joka sisältää liikkuvan työn resurssien turvaamisen sekä nopean vieroitushoitoon, laitoskuntoutukseen ja avopäihdehoitoon pääsyn, yhdistettynä yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Hoitopolun jatkumoa vahvistetaan rinnalla kulkevalla tuella sekä turvallisilla yhteisöillä, jotka tukevat kuntoutumista ja arkeen kiinnittymistä.
  • Otetaan käyttöön vaikuttavat ja tutkittuun tietoon perustuvat hoitokeinot: Pohjataan päihdehoitoa koskevat linjaukset tutkittuun tietoon ja otetaan käyttöön vaikuttavat hoitokeinot, kuten opioidikorvaushoito, palkkiohoito sekä mahdollistetaan valvottu käyttötilakokeilu.

Ratkaisu: Taataan katkeamattomat hoitopolut ehkäisemään huumekuolemia

Päihteitä käyttävien ihmisten hoitopolkujen on oltava oikea-aikaisia ja katkeamattomia. Hoidon tulee keskittyä haittojen vähentämiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja lopulta toipumiseen. Hoito toimii parhaiten, kun ihminen kohdataan luottamuksella ja ilman moralisointia. Rinnalla kulkeva tuki varmistaa, että ihmiset eivät putoa nivelvaiheissa. Tällöin vältetään myös mahdollinen turha palveluiden käyttö, joka johtuu tahattomasta putoamisesta palveluiden piiristä.

Vaikuttava hoitopolku rakentuu vaiheittain:

  1. Lähiyhteisöjen ja turvallisten sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Tämäon olennainen osa toimivaa hoitopolkua. Yhteisöissä vahvistetaan osallisuutta sekä tarjotaan mielekästä tekemistä, mikä tukee toipumista.
  2. Liikkuva, etsivä ja kohtaava työ kadulla ja kohtaamispaikoissa. Luodaan luottamusta ja ehkäistään vaarallisia tilanteita.
  3. Kynnyksetön apu ja rinnalla kulkeva työote. Vastataan akuutteihin kriiseihin ja tarjotaan psykososiaalista tukea. Tavoitteena on voimaannuttaa ihmistä ottamaan vastuuta omasta arjestaan sekä lisätä luottamusta palvelujärjestelmään ja ammattilaisten tukeen. Joustava, monialainen yhteistyö eri sosiaali- ja terveysalan palveluiden kuten Kelan, lääkäripalveluiden ja sosiaalitoimen välillä tukee tätä tavoitetta.
  4. Yksilöllinen ja nopea polku hoitoon ja turvaan. Tämä mahdollistetaan monipuolisilla ja vaikuttavilla hoitomuodoilla.Näitä ovat esimerkiksi päivystyksellinen pääsy vieroitushoitoon suoraan kadulta, saumaton siirtymä vieroituksesta päihdekuntoutukseen sekä tarvittaessa nopea pääsy korvaushoitoon moniammatillisen psykososiaalisen tuen kanssa. Päihderiippuvuus ei saa olla este mielenterveyspalveluihin pääsylle.
  5. Selkeä jatkopolku. Tarjotaan hoidon päätyttyä tai sen keskeytyessä rinnalla kulkevaa tukea. Asumisen, toimeentulon, jatkohoidon, arjen rakenteiden ja tukiverkoston toteutumista tuetaan suunnitellusti. Ammattilaisten rinnalla tätä tukea tarjoavat kokemusasiantuntijat.

Kirjausehdotus ohjelmaan: Varmistetaan katkeamaton ja matalan kynnyksen päihdehoidon hoitopolku, joka sisältää liikkuvan työn resurssien turvaamisen sekä nopean vieroitushoitoon, laitoskuntoutukseen ja avopäihdehoitoon pääsyn, yhdistettynä yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Hoitopolun jatkumoa vahvistetaan rinnalla kulkevalla tuella sekä turvallisilla yhteisöillä, jotka tukevat kuntoutumista ja arkeen kiinnittymistä.

Ratkaisu: Otetaan käyttöön vaikuttavat ja tutkittuun tietoon perustuvat hoitokeinot

Hoitoon pääsyn lisäksi meidän tulee panostaa hoitokeinojen vaikuttavuuteen. Vaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen kustannukset tulevat moninkertaisesti takaisin säästöinä muissa palveluissa.

  • Valvotun, sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitämän käyttötilan tarkoitus on auttaa erityisesti avun ulkopuolella eläviä ihmisiä terveyspalveluiden piiriin sekä ehkäistä huumekuolemia. Valvotut käyttötilat täydentävät muita huumehaittoja vähentäviä toimintoja, ja niillä on myönteisiä vaikutuksia huumeita käyttävien terveyden ja turvallisuuden lisäksi yleiseen järjestykseen ja julkisten tilojen siisteyteen. Laki ei tällä hetkellä salli valvottujen käyttötilojen käyttöönottoa tai kokeilua.
  • Opioidikorvaushoito on yksi tutkitusti vaikuttavimmista tavoista vähentää opioidiriippuvuuden haittoja. Parhaimmillaan opioidikorvaushoidossa olevan potilaan riski kuolla voi jopa puolittua. Korvaushoitokäytännöt vaihtelevat Suomessa, joten hoitoon pääsyä ja hoitokäytäntöjä on kehitettävä ja yhdenmukaistettava. Lääkinnällisen tuen rinnalla tarvitaan kuntouttavaa työotetta ja psykososiaalista tukea.
  • Palkkiohoito perustuu toivotun käyttäytymisen palkitsemiseen konkreettisilla palkinnoilla. Tämän positiiviseen vahvistamiseen perustuvan menetelmän tarkoituksena on tukea päihteettömyyttä ja hoitoon sitoutumista ja se on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi erityisesti stimulanttiriippuvuuden hoidossa. Meidän tulee siirtyä rankaisukeskeisestä päihdepolitiikasta kohti myönteistä, tutkittuun näyttöön perustuvaa hoitoa.    

Kirjausehdotus ohjelmaan: Pohjataan päihdehoitoa koskevat linjaukset tutkittuun tietoon. Otetaan laajemmin käyttöön vaikuttavat hoitokeinot, kuten opioidikorvaushoito, palkkiohoito sekä mahdollistetaan valvottu käyttötilakokeilu.   


Lähteet

  1. Tilastokeskus. (2025). Katsaus: Kuolemansyyt. https://stat.fi/fi/julkaisu/cme9ikd054sxb07vyyw9qyfyk
  2. Santo ym. (2021). Association of Opioid Agonist Treatment With All-Cause Mortality and Specific Causes of Death Among People With Opioid Dependence. A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Psychiatry. [jamanetwork.com]
  3. Sordo et al. (2017). Mortality risk during and after opioid substitution treatment: systematic review and meta-analysis of cohort studies. BMJ. https://doi.org/10.1136/bmj.j1550
  4. Kailanto & Viskari. (2023.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli – Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-112-2
  5. Suomen tiedeakatemia. (2025). TIEDETTÄ TIIVIISTI: Miten vastata alfa-PVP:n eli ”peukun” aiheuttamiin haasteisiin? Tutkimuspohjaisia suosituksia huumeongelman hoitoon. https://acadsci.fi/wp-content/uploads/2025/10/Tiedetta-tiiviisti_alfaPVP.pdf

Ota meihin yhteyttä