Ihmisarvo ei riipu papereista tai paikasta
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan, miten ihmisarvo toteutuu Suomessa arjessa. Diakonissalaitos katsoo vaaleja niiden ihmisten näkökulmasta, joiden arjessa päätökset näkyvät heti: onko koti, pääseekö hoitoon ajoissa, pysyykö mukana koulussa, työssä ja yhteisöissä.
Meille jokaiset vaalit ovat ihmisarvovaalit. Siksi nostamme vaalikeskusteluun viisi asiaa, joissa muutos on mahdollinen ja vaikutus on suuri. Yksi niistä on nuorten eriarvoisuuden vähentäminen.
Sekä Suomessa että maailmalla elää monenlaisissa haavoittuvissa asemissa olevia ihmisiä, joiden oikeus turvalliseen arkeen tai välttämättömiin palveluihin ei aina toteudu. Köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo lisäävät konfliktien riskiä ja heikentävät yhteiskuntien kykyä selviytyä kriiseistä.
Eriarvoisuuden kasvu uhkaa paitsi globaalia vakautta myös demokratiaa. Suomen tulee kantaa vastuuta niin globaalisti kuin kotimaassakin. Meidän tulee edistää kriisinkestävyyttä puolustamalla aktiivisesti ihmisoikeuksia, rauhaa, kansalaisyhteiskunnan tilaa, tasa-arvoa ja demokratiaa johdonmukaisesi sisä- ja ulkopolitiikassa sekä eri rahoitusinstrumenttien kautta.
Maailman eriarvoisuus on saavuttanut kriittisen tason: rikkain prosentti ihmisistä omistaa 41 % kaikesta varallisuudesta, kun puolet ihmiskunnasta omistaa vain 1 %. Eriarvoisuus ei ole vain moraalinen ongelma – se on taloudellinen, sosiaalinen ja turvallisuuspoliittinen riski.
Työ on yksi merkittävimmistä kotoutumista tukevista tekijöistä. Sekä työvoiman saatavuuden että integroitumisen näkökulmasta on tärkeää, että meillä on järjestelmä, joka tukee maahantulijoiden mahdollisuuksia tehdä töitä. Kaistanvaihto on ollut yksi keino tähän. Maahantulijoiden kotouttamisen edistäminen ja työllistyminen on olennaista, jos ikääntyvän Suomen pyörät halutaan pitää pyörimässä.
Suomessa ja maailmalla elää ihmisiä, jotka ovat kiinnittyneet arkeensa, yhteisöihinsä ja työelämään, mutta joiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on epävarmaa. Kun ihmiset jäävät prosessien väliin tai palvelujen ulkopuolelle, seuraukset näkyvät sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti.
Ratkaisumme
- Palautetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisellä oleskeluluvalla: o Palautetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille mahdollisuus hakea työperäistä oleskelulupaa sekä korjataan ulkomaalaislain kohdat, joilla on vaikutusta muun muassa maassa oleskeluun oleskeluluvan käsittelyn ajaksi.
- Tehdään paperittomien sotepalveluista valtakunnallisesti yhdenvertaisia: Palautetaan välttämättömät sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen paperittomana oleskeleville henkilöille tarjottavaksi kaikilla hyvinvointialueille tasavertaisesti.
- Vahvistetaan rauhaa ja demokratiaa torjumalla globaalia eriarvoisuutta: Laaditaan pitkäjänteinen suunnitelma kehitysrahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja vähiten kehittyville maille kohdistetun osuuden kasvattamisesta 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta. Edistetään aktiivisesti YK-järjestelmän uudistamista sen roolin vahvistamiseksi ja kasvattaa osallisuuttaan muussa kansainvälisessä yhteistyössä ja sitoumuksissa, esimerkiksi lapsiin, vammaisiin, ikääntyneisiin ja päihteiden käyttäjiin liittyen.
Ratkaisu: Palautetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisellä oleskeluluvalla
Työ on yksi merkittävimmistä kotoutumista tukevista tekijöistä. Sekä työvoiman saatavuuden että integroitumisen näkökulmasta on tärkeää, että meillä on järjestelmä, joka tukee maahantulijoiden mahdollisuuksia tehdä töitä. Kaistanvaihto on ollut yksi keino tähän.
Kaistanvaihto tarkoittaa sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella tai turvapaikkaa ylipäätänsä hakeneella henkilöllä on mahdollista tilanteen muuttuessa saada työperäinen oleskelulupa. Kaistanvaihdon kieltämisen myötä tämä ei ole enää ollut mahdollista, vaikka kyseessä olisi kaikkia hyödyttävä tilanne. Useimmiten näissä kaistanvaihtotilanteissa on ollut kyse siitä, että työnantaja on kiinnittänyt huomioita tunnolliseen ja oma-aloitteiseen työntekijään, jonka haluaa pysyvän työssä. Nämä työntekijät ovat suorittaneet työhön liittyneet velvoitteet sekä maksaneet veronsa kuten kuka tahansa muukin työntekijä. Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi sallia vastaanottorahaa saavan turvapaikanhakijan siirtyminen joustavasti verotuloja tuovaksi työntekijäksi. Kaistanvaihto on kannattavaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Myös uuden EU-lainsäädännön myötä integroituminen uhkaa vaikeutua entisestään, kun laillinen työnteko-oikeus alkaa 6 kuukauden päästä turvapaikkahakemuksen jättämisestä ja samanaikaisesti turvapaikkaprosessin aikataulua kiristetään. Käytännössä henkilöllä ei turvapaikkaprosessin aikana siis tule olemaan laillista työnteko-oikeutta, eikä siten mahdollisuuksia edistää työn kautta kotoutumistaan.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Palautetaan turvapaikkaa hakeneen henkilön mahdollisuus saada työperäinen oleskelulupa sekä korjataan ulkomaalaislain kohdat, joilla on vaikutusta muun muassa maassa oleskeluun oleskeluluvan käsittelyn ajaksi sekä työnteko-oikeuteen.
Ratkaisu: Tehdään paperittomien sotepalveluista valtakunnallisesti yhdenvertaisia
Paperittomien, eli ilman virallista oleskeluoikeutta Suomessa oleskelevien EU:n ulkopuolisten kansalaisten, mahdollisuudet saada ennaltaehkäiseviä ja välttämättömiä palveluja ovat hyvin rajalliset. Näitä oikeuksia on muutettu eri hallituskausina ja viimeisimpänä paperittomien oikeus välttämättömään kiireettömään hoitoon on poistettu, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä on johtanut siihen, että hyvinvointialueet ovat tehneet omia linjauksia hoidon suhteen. Tämä heikentää valtakunnallista yhdenvertaisuutta ja asettaa paperittomat henkilöt eri asemaan riippuen siitä, missä päin Suomea he oleskelevat.
Hoito ei ole vetovoimatekijä tulla Suomeen eikä sen ei ole toimiva keino häätää paperittomia Suomesta. Sen sijaan se johtaa epätoivoisiin tilanteisiin ja pahimmillaan vahvistaa jo nyt olemassa olevaa suojatonta varjoyhteiskuntaa. Huolemme on, etteivät ihmiset hakeudu silloin palveluihin lainkaan, ja se aiheuttaa suurempia ongelmia myöhemmin. On edullisempaa tarjota hoitoa varhaisessa vaiheessa ennen kuin erilaisten sairauksien oireet pahenevat tai kroonistuvat ja tarvitaan vaativampaa sairaanhoitoa. Sen sijaan hoitoon pääsemisen voi pahimmillaan lisätä kustannuksia tilanteiden pahentuessa, asettaa paperittomat alueellisesti eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa kansanterveydellisiä riskejä. Terveys on ihmisoikeus ja vaadimme, että se turvataan jatkossa yhdenvertaisesti kaikille.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Palautetaan välttämättömät sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen paperittomana oleskeleville henkilöille tarjottavaksi kaikilla hyvinvointialueille tasavertaisesti.
Ratkaisu: Vahvistetaan rauhaa ja demokratiaa torjumalla globaalia eriarvoisuutta
Köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo lisäävät konfliktien riskiä ja heikentävät yhteiskuntien kykyä selviytyä kriiseistä. Eriarvoisuuden kasvu uhkaa paitsi globaalia vakautta myös demokratiaa. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole erikseen Suomen ja muun maailman haasteita, on vain yhteisiä haasteita.
Alueellisilla konflikteilla on maailmanlaajuisia vaikutuksia, kuten Ukrainan sota on osoittanut. Ilmastonmuutoksen ja pandemioiden seuraukset ulottuvat kaikkialle. Globaalit muutokset vaikuttavat kokonaisturvallisuuteemme, johon voidaan vaikuttaa kehityspolitiikalla. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen kehitysyhteistyö edistää globaalia vakautta ja rauhaa. Globaalin vastuun kantaminen on yhteinen asia.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Laaditaan pitkäjänteinen suunnitelma kehitysrahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja vähiten kehittyville maille kohdistetun osuuden kasvattamisesta 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta. Edistetään aktiivisesti YK-järjestelmän uudistamista sen roolin vahvistamiseksi ja kasvattaa osallisuuttaan muussa kansainvälisessä yhteistyössä ja sitoumuksissa, esimerkiksi lapsiin, vammaisiin, ikääntyneisiin ja päihteiden käyttäjiin liittyen.
