Työparimalli, joka toimii: HIMA-hanke vahvisti nuorten arkea ja elämänhallintaa

STEA-rahoitteisessa kahden vuoden HIMA-hankkeessa (Nuorisoasuntoliitto NAL ry, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry ja Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta Helsingissä) kehitettiin asumisohjaaja–Vamos-valmentaja -työparimallia, jossa työparit työstivät asumiseen ja osallisuuteen liittyviä haasteita nuoren kanssa rinnalla kulkien. Samalla vahvistettiin organisaatioiden valmiuksia toimia yhdessä palveluiden rajapinnoilla.

Nuorten elämäntilanteissa on samanaikaisesti ollut tarvetta rakentaa polkua työelämään, huolehtia arjen velvoitteista, etsiä tietoa palveluista ja opetella hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Työparityö on mahdollistanut useiden rinnakkaisten asioiden nopeankin työstämisen nuoren kanssa ilman, että kokonaisuus on hajonnut eri tahoille. Arjessa kiinni olevan valmennuksen keinoin on päästy nopeasti ja kokonaisvaltaisesti purkamaan toimintakykyä haastavia esteitä ja tukemaan motivaation syntymistä ja säilymistä.  

Työparityö toi kokonaisvaltaisen tuen nuoren arkeen

HIMA-hankkeen valmennus oli suunnattu nuorille aikuisille, jotka tarvitsivat tukea arkeen ja osallisuuteen liittyvissä haasteissa. Valmennukseen osallistuvista nuorista 35 % oli suorittanut korkeintaan peruskoulun ja 60 % nuorista oli työelämän ulkopuolella, työttömiä tai pitkäaikaistyöttömiä.

Useilla nuorilla oli monia yhtäaikaisia ja kasautuneita haasteita: arjenhallinta, yksinäisyys, hyvinvoinnin haasteet, taloudellinen epävarmuus ja tulevaisuuden suunnittelu olivat läsnä yhtä aikaa.

HIMA-työparit työskentelivät nuorelle sopivassa paikassa: toimistolla, kirjastoissa, kahviloissa, sekä nuorten kotona. Kotiin jalkautuva työote on tuonut arjen haasteet, ajatukset ja tunteet konkreettisesti näkyviksi ja mahdollistanut arjenhallinnan kannalta keskeisten haasteiden työstämisen yhdessä konkreettisesti. Toisaalta nuorten kodeissa on nähty myös iloa ja onnistumista arkeen tuovat asiat, ja pystytty vahvistamaan näitä.

”HIMA-valmennuksen avulla oivalsin omaan arkeen liittyvästä motivaatiosta. Voin ajatella omia rutiineja mahdollisuutena hyvinvoinnin edistämiseen. Onnistumiset vahvistavat kokemustani siitä, että osaan kyllä. Ajattelen taidon lihaksena; sitä voi voimistaa ja kasvattaa harjoittelemalla. Omassa elämässä minulla on vapaus valita, miten toimin. Samalla minulla on myös vastuu elämästäni”, Valmennuksessa mukana ollut nuori kertoi.

Valmennuksissa on oltu vahvasti kiinni arjen perustukipilareissa, eikä työskentelyssä ei ole pyritty nopeisiin ratkaisuihin, vaan pienten tekojen kautta on edetty kohti suuriakin oivalluksia ja muutoksia. HIMA-valmentajat ovat kulkeneet nuoren rinnalla, etsineet yhdessä vastauksia ja harjoitelleet konkreettisia arjen taitoja, kuten budjetointia, ruuanlaittoa ja siivoamista. Samalla on keskitytty myös kodin ulkopuolisiin asioihin ja etsitty yhdessä uusia yhteisöjä ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia. Nuoria ei ole neuvottu ylhäältä käsin eikä asioita ole tehty heidän puolestaan, vaan vastuuseen on kasvettu yhdessä tehden.

Läheissuhteet ja mahdollisuudet kiinnittyä yhteisöihin vahvistuivat

Keskeinen osa HIMA-valmennusta ovat nuorten läheissuhteet ja yhteisöt. Nuorten kanssa on työstetty haastavia läheissuhteita, pohdittu omia toiveita ja rajoja sekä vahvistettu kykyä tunnistaa läheisten merkitystä omassa elämässä sekä lisätty valmiuksia ylläpitää myönteisiä ihmissuhteita.

Työparien valmennuksissa on tunnistettu vahva yksinpärjäämisen kulttuuri, joka vaikeuttaa tuen ja avun hakemista. Monilla nuorilla voi olla tarve antaa itsestään pärjäävä kuva, jolloin läheisille ei välttämättä haluta kertoa ongelmista. Joskus vaikeiden asioiden työstäminen onkin helpompaa ulkopuolisen kanssa. HIMA-valmennus on antanut nuorille kokemuksen siitä, että apua ja tukea on saatavilla, mikä lisää luottamusta ja uskallusta hakea apua läheisiltä ja palveluista.

HIMA- valmennuksessa nuorten kanssa kokeiltu uusia harrastuksia sekä tuettu kiinnittymistä yhteisöihin. Yksilötyön rinnalla yhteisöihin liittyminen on osaltaan tuonut arkeen säännöllisyyttä ja rytmiä, vahvistanut osallisuuden kokemusta ja lisännyt rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin.

Muutokset näkyvät sekä nuorten hyvinvoinnissa että työ- ja koulutuspoluilla

HIMA-valmennusten tuloksia on seurattu mm. THL:n osallisuusindikaattorin, Diakonissalaitoksen asiakaskokemuskyselyn sekä Vamoksessa kerättävien nuorten elinolotietojen avulla. Nuorten kokemusten mukaan HIMA-valmennus on vaikuttanut arkeen ja elämään seuraavasti:

• arkeni on helpottunut
• olen saanut apua palveluihin hakeutumisessa
• omat arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat selkiytyneet
• vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet
• olen saanut työkaluja, joita hyödyntää tulevaisuudessa arjen suunnittelussa

Lisäksi nuoret ovat kokeneet, että yksinäisyyden tunne on helpottanut, heidät on kohdattu valmennuksessa kunnioittavasti ja valmennusten ansiosta luotto omiin kykyihin ja tulevaisuutta kohtaan on vahvistunut. Nämä ovat kaikki asioita, jotka heijastuvat positiivisesti kykyyn kiinnittyä työ- ja koulutuspoluille.

Merkittävää onkin, HIMA-valmennuksen aikana työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä väheni, vaikka hankkeen keskeisiä tavoitteita ei ollut työ- ja koulutuspoluille kiinnittyminen, vaan mielekäs arki ja yksinäisyyden vähentäminen. Työttömyyden vähentyminen taloudelliset vaikutukset näkyvät tulonsiirtojen vähentymisenä.

Tulos tukee havaintoja siitä, että rinnalla kulkeva, arkeen kiinnittyvä ja kokonaisvaltainen työote tukee nuorten kiinnittymistä koulutus- ja työpoluille. Pitkäjänteisille, joustaville ja nuorten yksilölliset tilanteet ja tarpeet huomioiville ratkaisuille on tarvetta.

Työparityöllä lisää osaamista ja tukea työssä jaksamiseen

Työparityö on tuonut merkittäviä hyötyjä valmennuksen osallistuvien nuorten lisäksi myös työpareille itselleen työntekijöinä. Osaamisen jakaminen ja joustavuus työn jakamisessa ovat lisänneet prosessien sujuvuutta sekä valmiuksia toimia palveluiden rajapinnoilla.

Työparina työskentely on mahdollistanut tapaamisten reflektoinnin nopeasti, erilaisten roolitusten hyödyntämisen ja monimutkaistenkin asioiden sujuvan käsittelyn.  Reaaliaikainen tieto nuoren arjesta on helpottanut verkostotyötä ja palveluiden yhteensovittamista.  Työparityö on tukenut työssä jaksamista ja ammatillista kehittymistä, ja vahvistanut organisaatioiden välistä yhteistyötä.

“Työparityö mahdollisti erilaiset ja toisiaan täydentävät roolit nuoren kanssa työskentelyssä. Vaikeitakin asioita voitiin käsitellä rakentavasti, kun erilaisia näkökulmia tuotiin rinnakkain”, HIMA-hankkeen työparit kertovat.

Nuoret tarvitsevat arjessa kiinni olevaa valmennusta ja tukea – tutustu hankkeen tehtäväkirjaan ja työparimalliin

HIMA-hankkeen tehtäväkirja tukee itselle merkityksellisten asioiden tunnistamista, purkaa esteitä ja auttaa suuntaamaan kohti tekoja, jotka vievät kohti tavoitteiden itselle tärkeiden saavuttamisesta. HIMA-työparimalli toivottavasti inspiroi muitakin tahoja kokeilemaan ja kehittämään työparityötä. Organisaatiorajat ylittävä työparityö mahdollistaa nuoren tukemisen kokonaisvaltaisesti ja joustavasti, ja samalla tukee työntekijöiden osaamisen kehittymistä sekä työssäjaksamista. Loppupeleissä kyse on aidosta kohtaamisesta ja luottamuksen rakentumisesta, niin nuorten, työntekijöiden kuin palveluidenkin tasolla.  

Asumisen, arjen ja läheissuhteiden käsittelyyn luotiin hankkeessa HOT-teoriaan pohjaavia tehtäviä, jotka koottiin HIMA-tehtäväkirjaksi. HOT – eli hyväksy, omistaudu, toimi – on kognitiivisen psykologian suuntaus, jonka tavoitteena on lisätä psykologista joustavuutta eli kykyä hyväksyä haastavat tunteet, ja suunnata mielen esteistä huolimatta kohti tekoja jotka vievät kohti itselle tärkeitä tavoitteita.

HIMA-tehtäväkirja on vapaasti hyödynnettävissä, ja sen tarkoitettu kaikille nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville.