Julkaistu 25.8.2026
Kaikki työllistymistä tukeva työ ei näy heti numeroissa
Työhön tutustumisen vaikutuksia ei voi mitata vain sillä, syntyykö jakson päätteeksi työsopimus. Duuni tutuksi -mallin kokemukset osoittavat, että arvo voi näkyä nuoren vahvistuneena toimijuutena, rohkeampana työnhakuna ja työpaikkojen valmiutena kohdata erilaisia työnhakijoita.

Vamoksessa kehitetty Duuni tutuksi -malli tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua työelämään aidossa työympäristössä. Ohjatut työelämäjaksot auttavat nuoria hahmottamaan omaa suuntaansa, tunnistamaan vahvuuksiaan ja saamaan konkreettista kokemusta työelämästä. Samalla ne voivat vahvistaa nuoren uskoa omiin kykyihin ja tulevaisuuteen.
Tie työhön – Way to work -hankkeessa mallia kehitettiin vastaamaan paremmin vieraskielisten nuorten työllistymisen haasteisiin.
Vieraskielisten nuorten työllistymistä voivat vaikeuttaa esimerkiksi työnhakutaitojen puutteet, suomalaisen työkulttuurin vähäinen tuntemus, kielitaito sekä sekä työnantajien että työnhakijoiden ennakkoluulot.
Myös jaksojen tavoitteet painottuvat eri tavoin. Alkuperäisessä mallissa tavoitteena ei ole ensisijaisesti suora työllistyminen tai koulutukseen siirtyminen, vaan nuoren itseluottamuksen, tulevaisuususkon ja omien voimavarojen vahvistaminen. Tie työhön -hankkeen nuorilla tavoitteena on usein nimenomaan työllistyminen.
Kun työsopimusta ei synny, vaikutukset eivät silti katoa
Nuorten toiveet työpaikoista ovat vaihdelleet päiväkodeista apteekkeihin ja autokorjaamoihin. Duuni tutuksi -malli on saanut paljon myönteistä palautetta. Koska malliin ei liity raskasta byrokratiaa, sitä on voitu toteuttaa joustavasti ja nopeallakin aikataululla. Kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sido nuorta tai työnantajaa jatkoon. Tämä on madaltanut kynnystä lähteä mukaan sekä nuorten että työnantajien näkökulmasta.
Harjoittelujaksot eivät ole johtaneet tavoiteltuun lopputulokseen eli asiakasnuorten välittömään työllistymiseen. Tämä ei silti tarkoita, etteikö vaikutuksia olisi syntynyt: Jakson jälkeen nuoret ovat jatkaneet Vamos-valmennuksessa tai työllistyneet myöhemmin toiseen yritykseen. Nuoret ovat kokeneet jaksot hyödyllisiksi. He ovat saaneet myönteisiä kokemuksia työelämästä, selkeämmän käsityksen itseään kiinnostavasta alasta, vahvistusta itsetunnolleen ja lisää motivaatiota työnhakuun. Monille jaksot ovat olleet merkityksellisiä myös verkostojen kannalta, ja osa on saanut jakson jälkeen suosittelijan.
Siksi Duuni tutuksi -mallia ei voi arvioida vain sen perusteella, syntyikö työsopimus. Vaikka malli ei ole vastannut kaikkiin sille asetettuihin odotuksiin, se on tuottanut arvoa tavoilla, joita pelkkä työllistymismittari ei tavoita.
Myös työnantajat oppivat kohtaamisista
Mallin vaikutukset eivät rajoitu nuoriin. Vamoksen valmentajat ovat tehneet paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kumppanien löytämiseksi, ja yksi Tie työhön -hankkeen tavoitteista onkin ollut tukea työpaikkojen toimintakulttuurin muutosta. Tavoitteena on parantaa työnantajien valmiuksia rekrytoida ja perehdyttää vieraskielisiä työnhakijoita sekä räätälöidä erilaisia työn tekemisen mahdollisuuksia.
Monelle kumppaniyritykselle Duuni tutuksi -jakso on ollut ensimmäinen kokemus vieraskielisestä työntekijästä työyhteisössä. Se on herättänyt työpaikoilla pohdintaa esimerkiksi perehdytysmateriaaleista, yhteisestä työkielestä ja siitä, millaista tukea uusi työntekijä tarvitsee. Joissakin työpaikoissa englannin käyttäminen yhteisenä työkielenä on ollut uusi tilanne, johon on valmistauduttu yhdessä ennen jakson alkua.
Juuri tällaiset pienetkin muutokset ovat merkittäviä. Kun työpaikka pysähtyy miettimään, miten perehdytys, kieli tai ohjaus voidaan järjestää niin, että erilaisista taustoista tulevat työntekijät voivat onnistua, se ottaa askeleen kohti vastaanottavampaa työelämää.
Kohti työelämää, jossa yhä useammalla nuorella on mahdollisuus tulla nähdyksi osaajana
Työllistymistä tukevan työn vaikutuksia ei voi arvioida vain sen perusteella, syntyykö jakson päätteeksi työsopimus.
Vaikka suora työllistyminen jäi tavoitteista, harjoittelujaksot vahvistivat nuorten käsitystä omista taidoistaan, lisäsivät rohkeutta työnhakuun ja avasivat konkreettisia näkymiä työelämään.
Samalla ne tarjosivat työnantajille matalan kynnyksen mahdollisuuden kohdata vieraskielisiä nuoria työntekijöinä ja tarkastella omia valmiuksiaan perehdyttää, ohjata ja rekrytoida monimuotoisemmin.
Vaikka Duuni tutuksi -malli on kehitetty osaksi Vamos -valmennusta, voi sitä hyödyntää myös muissa ympäristöissä: yritykset voivat tarjota tutustumismahdollisuuksia omiin yksiköihinsä. Jaksoa voi hyödyntää myös työnantajakuvan luomisessa sekä osaajien houkuttelussa. Mallia voi myös soveltaa osana työhön- ja uravalmennusta.
Duuni tutuksi -mallin keskeinen arvo on siinä, että se rakentaa siltoja nuorten ja työelämän välille. Jokainen onnistunut kohtaaminen, selkeytynyt urasuunta, vahvistunut itseluottamus ja työnantajan uusi oivallus vievät kohti työelämää, jossa yhä useammalla nuorella on mahdollisuus tulla nähdyksi osaajana. Työhön tutustuminen ei siis ole vain askel kohti mahdollista työpaikkaa, vaan myös keino muuttaa työelämää vastaanottavammaksi yksi kohtaaminen kerrallaan.
Kirjoittaja Anne Kousa työskentelee Tie työhön – Way to work -hankkeen projektipäällikkönä.
Tie työhön – Way to work
Tie työhön – Way to work -hanke vastaa valmennuksen keinoin vieraskielisten nuorten aikuisten työllistymisen haasteisiin tukemalla työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia nuoria.