Hyppää sisältöön

Normit tutuiksi

Tässä teemakokonaisuudessa pohditaan, mitä normit ovat ja miten ne vaikuttavat omaan elämään. Normien purkaminen alkaa niiden huomaamisesta – kun ne tunnistaa, voi niitä alkaa lempeästi kyseenalaistamaan. On tärkeä ymmärtää, että omannäköinen elämä voi olla osin norminmukainen, osin normista poikkeava. Normin mukaisissa valinnoissa ei myöskään ole mitään väärää.

Tyylitelty kuva: valkoinen ihmishahmo seisoo kahden avoimen vaaleanturkoosin käden päällä, ympärillä säteitä tummanturkoosilla taustalla.

Harjoitteet

Teemakokonaisuus vahvistaa itsetuntemusta ja rohkaisee kuuntelemaan yhteiskunnan odotusten sijasta omaa itseä. Teemakokonaisuuden harjoitteiden yhteiskesto on 2 tuntia.

Harjoite 1: Draamasopimus (5 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Draamasopimuksessa sovitaan työskentelyn periaatteista ja käydään käytännön asioita läpi. Sopimuksen avulla kaikille osallistujille on selkeää, millä periaatteilla työskentely tapahtuu. Sovittuihin asioihin voi palata ongelmatilanteissa.  

Harjoitteen kulku 

Ohjaaja kertoo draamasopimuksen asiat ja kysyy ryhmäläisiltä, voidaanko niihin sitoutua. ”Aloitetaanko” -kysymykseen myöntävästi vastaamalla ryhmäläiset viestivät ohjaajalle, että hyväksyvät draamasopimuksen ja ovat valmiita työskentelemään sen periaatteiden mukaan. 

Ohjaaja ohjeistaa 

“Tänään aiheena on normeihin tutustuminen. Tarkoituksena on pohtia, mihin kaikkeen normit vaikuttavat omassa elämässä. Teemme toiminnallisia harjoitteita, jolloin esimerkiksi noustaan seisomaan tai liikutaan tilassa. Tehdään itsekseen pohtien, koko ryhmän kesken ja pienryhmissä. 

Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta toivottavaa. Saatte itse päättää, minkä verran jaatte itsestänne muille tai miten syvällisesti pohditte aihetta. Ei tarvitse osata tai tietää mitään erityistä, tarkoituksena on tutkailla yhdessä aihetta. 

Jokaisella on oma tapansa tehdä asioita, kaikkien tavat ovat yhtä hyviä. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa tehdä asioita tässä ryhmässä.  Aloitetaanko?” 


Harjoite 2: Lämmittelyharjoite 1/3 – Kehonosien pyörittely (3 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Lämmittelyharjoitteen tarkoituksena on herätellä kehoa päivän työskentelyä varten. 

Harjoitteen kulku 

  1. Asetutaan seisomaan rinkiin tai siten, että kaikilla on hieman tilaa ympärillään.  
  2. Ohjaaja ohjeistaa samaan aikaan, kun harjoitetta tehdään yhdessä.  
  3. Valitaan yksi käsi. Aloitetaan liikuttamaan sormia, sitten pyöritetään rannetta, kyynärpäätä ja olkapäätä. Toistetaan samat vaiheet toisella kädellä.  
  4. Seuraavaksi valitaan yksi jalka. Aloitetaan liikuttamaan varpaita, sitten pyöritetään nilkkaa, polvea, lonkkaa. Sama toisella jalalla.  
  5. Sitten aloitetaan liikuttamaan molemman käden sormia ja molempien jalkojen varpaita. Lisätään kehonosa kerrallaan mukaan, lopuksi lantio, rintakehä, pää, silmät ja kieli, kunnes koko keho on liikkeessä.  
  6. Lopuksi voidaan vielä ravistaa koko kehoa. 

Harjoite 3: Lämmittelyharjoite 2/3 – Normien tunnistamista pienryhmissä (15 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Tämän harjoitteen avulla tehdään normeja näkyväksi. 

Harjoitteen kulku 

Ohjaaja levittää normilaput ryhmän keskelle lattialle ja lukee laput sekä niissä olevat esimerkit ääneen. Normilaput toimivat pohjustuksena tulevalle pienryhmäkeskustelulle. 

  • Keskiluokkanormi: Ihmisellä on rahaa, jonka käytöstä hän voi vapaasti päättää, kaikilla on koulutus ja työpaikka 
  • Parisuhdenormi/perhenormi: Romanttiseen ihmissuhteeseen kuuluu kaksi ihmistä ja se etenee tietyn kaavan mukaan (esim. ihastuminen, yhteen muutto, avioliitto, lapset…) 
  • Heteronormi: Naiset ihastuu miehiin ja miehet naisiin. Tästä seuraa normin mukainen parisuhde 
  • Sukupuolinormi: Kaikki ihmiset ovat joko naisia tai miehiä, oma toiminta on sidoksissa sukupuoleen (esim. pukeutuminen, harrastukset, käytös, työ, kotityöt…) 
  • Normi toimintakyvystä: Vammattomuus, jaksaminen, hyvä mielenterveys 
  • Sateenkaarinormi: Sateenkaariyhteisön sisäisiä ja/tai sateenkaari-ihmisiä koskevia oletuksia. Esim. sukupuolen ilmaisusta voi päätellä ihmisen identiteetin. Kaikki homomiehet ovat feminiinisiä ja lesbonaiset maskuliinisia. Transihmisten täytyy tavoitella läpimenemistä naisena tai miehenä. 

Osallistujat jaetaan pienryhmiin. Pienryhmissä käydään yleistä keskustelua näistä normeista seuraavien kysymysten avulla: 

  • Ovatko normilapuissa mainitut tilanteet teille tuttuja? 
  • Missä tilanteessa olet niitä huomannut? 

Valmistelut/tarvikkeet  

Huomioitavia asioita 

Normilaput eivät sisällä kaikkia normeja, vaan toimivat esimerkkeinä normeista. 


Harjoite 4: Lämmittelyharjoite 3/3 – Minä olen puu (20 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Normien tutkiminen kehollisesti edellisen keskustelun pohjalta. 

Harjoitteen kulku 

Pysytään samoissa pienryhmissä kuin edellisessä harjoitteessa. Ohjaaja kertoo harjoitteen kulun siten, että ensin hän ohjeistaa Minä olen puu –perusversion.

Kun pienryhmät ovat tehneet perusversiota jonkin aikaa, siirrytään normi-teemaisiin kuviin, joihin voi ottaa ideoita äskeisestä pienryhmäkeskustelusta. 

Minä olen puu –perusversio: 

  • Osallistujat seisovat ringissä. Yksi menee ringin keskelle, sanoo ”Minä olen puu” ja ottaa asennon, joka kuvastaa puuta.
  • Sitten joku toinen osallistuja tulee ringin keskelle ja liittyy kuvaan omalla asennolla, esimerkiksi ”Minä olen lintu puun oksalla.”
  • Vielä kolmas henkilö tulee kuvaan mukaan, esimerkiksi ”Minä olen aurinko.”
  • Ensimmäisenä kuvaan tullut valitsee, kuka jää kuvaan sanomalla esimerkiksi ”Aurinko jää.” Sitten muut menevät takaisin rinkiin ja aurinkoa esittänyt jää samaan asentoon, missä on ollut ja sanoo uudestaan ”Minä olen aurinko.” Sitten kaksi (tai muu sopiva määrä) henkilöä tulevat täydentämään kuvaa vuorotellen. Tätä jatketaan jonkin aikaa.  
  • Tarkoituksena on, että kun osallistujat ovat ymmärtävät harjoitteen kulun ja tehneet sitä hetken, siirrytään normeihin, eli pysähtyneiden kuvien materiaalina voi käyttää äsken käytyjä pienryhmäkeskusteluja.  
  • Kun pienryhmät ovat tehneet vaiheita 1 ja 2 jonkin aikaa, siirrytään tekemään koko ryhmässä. Ohjaaja ohjeistaa, että ensimmäinen yhteiseen kuvaan menijä ottaa jonkin saman asennon, mitä teki pienryhmässä normi-teemasta. Jatketaan normi-teemaisia kuvia jonkin aikaa. Ohjaaja päättää, mikä kuva on viimeinen ja ohjeistaa siinä vaiheessa, että siihen voivat tulla kaikki yksi kerrallaan mukaan. 

Huomioitavia asioita 

Se, minkä verran osallistujia menee jokaiseen kuvaan, voi vaihdella tilanteen mukaan. Pienryhmissä voi esimerkiksi ohjeistaa, että kaikki halukkaat voivat mennä kaikkiin kuviin, eli silloin asennon ottajien lukumäärä ei rajoitu kolmeen. Kun lopuksi tehdään koko ryhmässä, voivat kaikki halukkaat tulla kaikkiin kuviin myös silloin. Jos joku osallistuja jää monesta kuvasta pois, voi ohjaaja pyytää häntä liittymään kuvaan ja ehdottaa vaihtoehtoja, jos aiheen keksiminen on hankalaa. 

Kuvien teemat vaihtelevat osallistujien valintojen mukaan. Jos näyttää siltä, että ne menevät paljon ohi aiheen, voi ohjaaja ohjeistaa aloittamaan uuden kuvan jostakin normeihin liittyvästä. 

Joskus voi käydä niin, että ”minä olen” -aiheet menevät hyvin abstrakteiksi ja osallistujien on vaikeaa keksiä, miten he liittyisivät kuvaan mukaan. Ohjaaja voi palauttaa kuvia kohti konkreettisempia asioita pyytämällä osallistujia miettimään esimerkiksi sitä, missä paikassa kuva tapahtuu, mitä asioita tai keitä henkilöitä siellä on. Hän voi myös omilla valinnoillaan viedä kuvia tiettyyn suuntaan. 


Tauko

10 minuutin tauko.

Harjoite 5: Pienryhmäkeskustelu ja muuntuvan patsaan suunnittelu (25 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Tässä harjoitteessa syvennytään siihen, miten normit ovat vaikuttaneet omaan elämään ja tutkitaan niitä kehollisesti patsastyöskentelyn kautta. 

Harjoitteen kulku 

Jakaudutaan kolmeen pienryhmään. Ohjaaja jakaa paperille tulostetut kysymykset pienryhmille. Tehtävänannon voi tulostaa oppaan 3. osasta. 

Keskustelkaa pienryhmissä siitä, kuinka erilaiset normit ovat näkyneet teidän omassa elämässänne: 

  • Millaisiin normeihin on törmännyt lähipiirissä / koulussa / paikkakunnalla / kavereiden kanssa / mediassa / yhteisöissä, joihin on kuulunut / ihmissuhteissa…  
  • Millaiset asiat ovat näkyneet ja kuuluneet, millaiset eivät? 
  • Mistä on puhuttu, mistä ei? 
  • Miten normit ovat vaikuttaneet teihin? 

Ryhmät asettuvat tilaan siten, että saavat rauhassa keskustella normeista liittyen omaan elämäänsä. Jokainen saa päättää, minkä verran jakaa itsestään. Keskustelulle annetaan aikaa 10-15 min. Ohjaaja voi tarvittaessa auttaa ryhmiä keskustelussa. 

Ohjaaja kiertää ryhmissä katsomassa, ovatko kaikki saaneet jakaa omia kokemuksiaan ja ohjeistaa samalla seuraavan vaiheen yhdelle ryhmälle kerrallaan.  

Ohjaaja ohjeistaa:  

  • Keskustelun pohjalta ryhmäläiset suunnittelevat itsestään kaksi patsasta. Eli samalla tavalla kuin aiemmin tehdyssä “Minä olen puu” –harjoitteessa. Jokaisella on jokin asento ja kaikkien pienryhmän jäsenten asennoista muodostuu pysähtynyt kuva.  
  • Ensimmäisen patsaan aiheena on normit ja toisen patsaan aiheena on normeista vapautuminen. 
  • Tarkoituksena on, että pienryhmä päättää, mitä haluaa jakaa keskustelustaan muulle ryhmälle ja tekee siitä patsaan. Patsaan voi tehdä yhdestä asiasta, josta pienryhmä on keskustellut tai siinä voidaan yhdistää useampi asia. Kuvan tekijät voivat miettiä, mitä tai ketä he esittävät kuvassa, mikä tilanne siinä on meneillään ja miten se tulee asennoista ja ilmeistä esiin.  
  • Kun ensimmäinen patsaskuva on suunniteltu, tehdään normeista vapautuminen –patsas, joka on asennoiltaan erilainen kuin ensimmäinen. 
  • Patsaiden tekemiseen annetaan aikaa noin 10 minuuttia.  
  • Ohjaajan on hyvä ohjeistaa, että patsaiden suunnittelun lisäksi pienryhmät myös kokeilevat patsaiden asentoja, eli niistä ei vain puhuta.  
  • Patsaan suunnittelun ja harjoittelun jälkeen pienryhmät voivat pitää tarvittaessa taukoa, kunnes kaikki ryhmät ovat valmiita. 

Valmistelut/tarvikkeet  

Normeihin liittyvän pienryhmäkeskustelun tehtävänannon tulostaminen. Voit tulostaa tehtävänannon tämän sivun alalaidasta.

Huomioitavia asioita  

Patsaiden ohjeistamista voi selkeyttää se, että ohjaaja kertoo pienryhmille, miten niitä tullaan katsomaan. Eli kun patsaat katsotaan yhdessä, ottaa pienryhmä ensin ensimmäisen normi-aiheisen patsaan asennot ja siitä käydään keskustelua muun ryhmän kanssa. Kun ohjaaja keskustelun jälkeen taputtaa kätensä yhteen, muuttaa patsas muotoaan normeista vapautuneeksi, eli pienryhmä ottaa toisen patsaan asennot. 


Harjoite 6: Muuntuvien patsaiden katsominen (20 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Pienryhmät jakavat muille ryhmäläisille keskustelustaan patsaiden muodossa. Patsaiden katsominen ja niiden pohtiminen yhdessä syventävät teeman käsittelyä. Muuntuva patsas mahdollistaa huomion kääntämisen unelmointiin, ettei jäädä liikaa jumiin menneisyyteen. 

Harjoitteen kulku 

  • Ohjaaja kysyy ensimmäiseltä ryhmältä, mihin he haluavat muun ryhmän käyvän istumaan ja katsomaan. Järjestetään tila sen mukaan. Ennen ensimmäistä patsasta ohjaaja kertoo, mitä tehdään:

”Te olette pienryhmissä valmistaneet kaksi patsasta normeista käydyn keskustelun pohjalta. Nyt katsomme patsaat yksi ryhmä kerrallaan. Kun yksi ryhmä rakentaa patsaansa katsottavaksi, muut ryhmät ovat silmät kiinni tai kääntävät katseensa muualle. Kun patsas on valmis, voitte avata silmät ja katsoa sitä. Patsaan tekijät pysyvät asennoissa ja minä tulen kysymään katsojilta asioita patsaasta.  

Kun taputan käteni yhteen ja ohjeistan, muuttaa patsas muotoaan normeista vapautuneeksi, eli pienryhmä ottaa toisen patsaan asennot ja käydään siitä keskustelua. Katsottavana oleminen on jännittävää, joten on tärkeää, että olemme maailman paras yleisö. Se tarkoittaa sitä, että katsomme patsaita lempeästi emmekä arvostellen ja olemme aktiivisesti mukana työskentelyssä.” 

  • Kun pienryhmä on muodostanut patsaan, ohjaaja kyselee katsojilta kysymyksiä.  

“Nyt voitte avata silmät ja katsoa patsasta. Minä tulen kysymään katsojilta kysymyksiä patsaasta. Vastauksissa voi tulla esiin täysin erilaisia asioita, mitä patsaan tehnyt ryhmä on suunnitellut, mutta katsottaessa he eivät vielä kommentoi vastauksia.” 

  • Jos patsaassa olevat väsyvät olemaan asennoissaan, he voivat välillä päästää asennon pois ja ottaa sen sitten uudestaan, esimerkiksi lepuuttaa käsiään, jos ne ovat ylhäällä. 
  • Ohjaaja kysyy yleisöltä (yhdestä kuvasta ei kysytä kaikkia kysymyksiä, vaan ohjaaja valitsee muutaman, jotka tuntuvat olennaisilta. Ohjaaja voi myös keksiä lisää tarkentavia kysymyksiä näiden lisäksi):  

“Mitä näette tässä kuvassa? Mitä tässä kuvassa tapahtuu? Mitä patsaan henkilöt esittävät? Mitä henkilöt tekevät? Miltä heistä tuntuu? Millaisia ilmeitä heillä on? Mikä on henkilöiden välinen suhde? Mitä henkilöt haluavat tai eivät halua? Kenellä on valta? Missä paikassa tämä kuva tapahtuu? Ovatko kaikki kuvan henkilöt samassa paikassa?” Jne. 

  • Kun yleisö on vastannut kysymyksiin, ohjaaja ohjeistaa, että seuraavaksi katsotaan normeista vapautuminen –patsas ja taputtaa kätensä yhteen. Tällöin patsaassa olevat liikkuvat toisen patsaan asentoihin. 
  • Ohjaaja kyselee yleisöltä kysymyksiä toisesta patsaasta: 

“Mikä muuttui patsaassa (esimerkiksi asennot, ilmeet…)? Mikä on patsaan tunnelma verrattuna edelliseen?” Jne. 

  • Ohjaaja pyytää patsaassa olevia purkamaan asennot ja muu ryhmä antaa heille raikuvat aplodit. Tämän jälkeen ohjaaja antaa puheenvuoron patsaan tekijöille ja pyytää heitä kertomaan patsaistaan ja pienryhmäkeskustelusta.  
  • Lopuksi annetaan vielä loppuaplodit patsaan tehneelle ryhmälle. 
  • Patsaiden katsominen toistetaan samanlaisena jokaisen pienryhmän kanssa, mutta ohjaaja voi vaihdella patsaista kysyttäviä kysymyksiä. 

Huomioitavia asioita  

Patsaiden välissä ryhmää voi liikuttaa eri paikkoihin tai kääntää eri suuntiin sen mukaan, missä patsaan tekijät haluavat olla. On tärkeää, että jokaisen ryhmän patsaan katsomiselle ja läpikäynnille on tarpeeksi aikaa.  

Kun ohjaaja antaa puheenvuoron patsaan tehneelle pienryhmälle patsaan katsomisen jälkeen, hän voi myös kysyä, miltä tuntui tehdä patsasta. Tämän kysymyksen voi säästää myös koko kerran loppupurkuun. 

Sovellus 

Ohjaaja voi käyttää patsaiden katsomisessa forumteatterin keinoja, kuten ajatusäänien kuuntelemista tai kuvan liikkeelle laittamista. 


Harjoite 7: Yhteinen lopetus (10 min)

Harjoitteen tarkoitus 

Yhteinen lopetus tuo turvallisen ja selkeän päätöksen yhteiselle työskentelylle.  

Harjoitteen kulku 

Asetutaan rinkiin istumaan. Käydään kierros, jossa jokainen saa halutessaan vastata kysymyksiin: 

  • Miltä työskentely tuntui? 
  • Miltä tuntui tehdä patsaita tai pohtia normeja?  

Kun kierros on käyty läpi, noustaan ylös ja ravistellaan keho läpi vapaalla tyylillä tai voidaan toistaa lämmittelyn kehonosien pyörittely.