Korttien käyttötavat
Ilmiökortteja pystyy soveltamaan oman
luovuuden ja tarkoituksenmukaisuuden rajoissa erilaisissa ryhmä- tai yksilöohjaus tilanteissa. Tälle sivulle on koottu muutamia esimerkkejä korttien käyttömahdollisuuksista.
Korttien käyttötavat
Ilmiöortteja voi käyttää:
- Temaattisesti: valitaan tietty teema tai ilmiö, jonka ympärille tehtävä rakennetaan.
- Avoimesti: kortit voidaan nostaa satunnaisesti, ja keskustelu etenee niiden herättämien ajatusten mukaan.
Ilmiökortteja voi soveltaa tilanteen, ryhmän ja ohjaajan kekseliäisyyden pohjalta. Ennen korttien käyttöä on hyvä sopia yhteiset pelisäännöt turvallisemman tilan varmistamiseksi
Käsite- ja määritelmäkortit keskustelun
avaamiseen ja syventämiseen
Tavoite: Auttaa osallistujia sanoittamaan kokemuksiaan,
tunnistamaan ilmiöitä ja oppimaan käsitteitä keskustelun kautta.
Keskustelun avaus (lyhyt vaihe):
Valitse 1–3 käsitettä haluamastasi kategoriasta. Jaa käsitekortit pareille tai pienryhmille. Pyydä ryhmää keskustelemaan:
- Mitä ajatuksia termi herättää?
- Missä he ovat nähneet/tavanneet ilmiön?
- Mitä kysymyksiä tai ajatuksia termi herättää?
Tämä toimii oppitunnin, työpajatyöskentelyn tai tapaamisen nopeana aloituksena.
Syventävä osuus:
Aseta pöydälle laajempi valikoima käsitekortteja sekä
erilliset määritelmäkortit. Pyydä osallistujaa tai ryhmää etsimään käsitteelle oikea määritelmä. Keskustelkaa valinnoista:
- Miltä määritelmä kuulostaa heidän omiin kokemuksiinsa verrattuna?
- Mikä oivallus tai tulkinta ohjasi valintaa?
Ohjaaja täydentää tarvittaessa taustatietoa ja avaa käsitteitä.
Dialogi- ja tarinamenetelmä
Tavoite: Tukea yhteistä, rauhallista keskustelua, joka pohjautuu havaintoihin ja ajatuksiin sekä auttaa tunnistamaan niihin liittyvien tunteiden merkityksen. Keskustelu voi myös auttaa hahmottamaan, miten ilmiöt näkyvät arjessa ja millaisia tunteita tai kokemuksia niihin voi liittyä.
Jokainen osallistuja nostaa yhden käsitekortin (tai 2, jos
ryhmä on pieni). Kukin kertoo vuorollaan:
- missä tilanteessa ilmiö voisi näkyä
- miten joku voisi kokea sen
Muut kuuntelevat ilman keskeytyksiä ja jakavat lopuksi
lyhyet ajatuksensa.
Katso halutessasi lisävinkkejä dialogiseen toteuttamistapaan Erätaukosäätion sivuilta.
Laaja ryhmätyöskentely
Tavoite: Ymmärtää paremmin, mistä eri ilmiöissä on kyse ja miten ne voivat näkyä arjessa, oppilaitoksessa ja yhteiskunnassa. Teemojen tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa huomaamaan epäoikeudenmukaisuutta, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa ympäristössään.
Osallistujat jaetaan aihealueita käsitteleviin
pienryhmiin. Kunkin aihealueen kortit jaetaan pienryhmille.
Pienryhmien osallistujia ohjataan keskustelemaan yhdessä aihealueiden käsitteistä ja yhdistämään käsitteet niihin selityksiin, jotka sopivat parhaiten kuvaamaan ilmiötä.
Osallistujat voivat keskustella itseään eniten puhuttavista ilmiöistä. Keskustelussa voi hyödyntää apukysymyksiä, kuten:
- Millä tavalla eri käsitteet ja ilmiöt liittyvät oman
ryhmän teemaan? - Mitkä ilmiöt ovat ajankohtaisia tai merkityksellisiä?
- Miten ilmiö/ilmiöt näyttäytyvät osallistujien
arjessa tai toimintaympäristössä?
Lopuksi osallistujat pyrkivät tunnistamaan ratkaisuja haastaviin ilmiöihin Yhteiskunta ja rauha– ja Tunteet ja toiminta -teemojen avulla sekä käymään keskustelua yhteisistä ratkaisuvaihtoehdoista.
Esimerkki tehtävien
loppukeskusteluun
Työskentelytavasta riippumatta voi olla hyödyllistä käydä
työskentelyä läpi ajatuksia kooten.
- Mikä oli tärkein oivallukseni?
- Mitä kysymyksiä minulle jäi vielä mietittäväksi?
- Miten aion hyödyntää kuulemaani
tulevaisuudessa - Miten omaa toimintaympäristöäni olisi hyvä kehittää keskustelussa esiin nousseiden ajatusten pohjalta?