Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta

Diakonissalaitos haluaa kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta.

Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiökonserni, joka rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. 155-vuotias säätiö tarjoaa yhdessä sen tytäryritys Rinnekodit kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Toiminnasta syntyvällä tuotolla tuemme kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia.

1. Lausunnonantajan näkemykset täydennyskoulutuksen laadun edellytyksistä (1 §)

Asetuksen taustalla on suuri haaste sote-henkilöstön vajeeseen liittyen. Diakonissalaitoksella pohdimme kuinka hyvin tämä asetus tosiasiallisesti tähän haasteeseen vastaa. Ellei hyvinvointialueiden kesken löydy yhteismitallisia mittareita, uhkaa raportointi jäädä vain hallinnolliseksi työksi, eikä varsinaisia vaikutuksia saada mitattua.

Täydennyskoulutuksella halutaan varmistaa sote-henkilöstön riittävyyttä. Täydennyskoulutuksella täytyy voida varmistaa, että alemmilta koulutusasteilta on joustavaa kouluttautua sellaisiin tehtäviin, missä on paljon henkilöstöpulaa.

Haluamme myös korostaa, että rakenteita on tarpeen kehittää. Toivomme, että oppisopimuskoulutusta lisätään ja mahdollistetaan avustajien sertifiointi hoiva-avustajiksi sekä tunnustetaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolella suoritettujen sairaanhoitajatutkinnot.

2. Lausunnonantajan näkemykset täydennyskoulutuksen määrästä (2 §)

On hyvä, ettei täydennyskoulutuksen määrästä ole määritelty tarkkoja ohjeita. Tämä mahdollistaa joustavuuden yksilöllisten ja organisaation tarpeiden mukaan.

3. Lausunnonantajan näkemykset täydennyskoulutuksen arvioinnista ja seurannasta (3 §)

Hyvinvointialueita tulee ohjata seurannan ja arvioinnin osalta yhteisten kriteereiden löytymiseen tai muutoin ollaan tilanteessa, että jokaisella hyvinvointialueella on erilaiset mittaristot, tavat ja kriteerit, joita se edellyttää yksityisen palveluntuottajan noudattavan. Diakonissalaitos korostaa, että tässä tulee huomioida, että palveluntuottajat tuottavat usein palveluita useille hyvinvointialueille. Arviointi ja seuranta ei saa muodostua liian kuormittavaksi sekä raportoinnin tulee olla riittävän kevyttä.

Hyvinvointialueet velvoittavat uuden lain mukaisesti tarkempaa raportointia. Täydennyskoulusvelvoitteen toteutumista tulisi tukea ja niistä syntyviä kustannuksia ja raportoinnista aiheutuvia lisäkustannuksia tulisi korvata myös yksityisille palveluntuottajille.