Hyppää sisältöön

Romanityömme

Edistämme romanien ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa ja Itä-Euroopassa.

Kaksi naista istuu käsi kädessä kodikkaassa huoneessa, taustalla tapettia ja verhoiltuja sohvia.

Romanien heikko asema on edelleen yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista

Romanit ovat Euroopan suurin ja syrjityin etninen vähemmistö, ja erityisesti Itä-Euroopassa vakava syrjintä ja muusta väestöstä eristäminen vaikuttavat monin tavoin romanien elämään.

Äärimmäinen köyhyys, aliravitsemus, huonot asuinolot sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden puute ovat johtaneet siihen, että romanien elinajanodote on Euroopan lyhyin. Monilla ei ole edes maansa kansalaisuutta tai peruspalveluihin oikeuttavia henkilöpapereita.

Romanien asemaa heikentävät ennen kaikkea rakenteelliset esteet ja syrjivät käytännöt, jotka ovat juurtuneet yhteiskuntiin. Itä-Euroopassa ei ole tavatonta, että romania hoitava lääkäri kieltäytyy koskemasta potilaaseensa. Esimerkiksi Romaniassa jopa pelastushenkilöstö saattaa hätätilanteessa kieltäytyä menemästä romaniyhteisön alueelle.

Kaksi henkilöä juomassa kuppia ulkona, taustalla auton kylki, jossa lukee "Rohkeasti ihmisarvon puolesta".

Itä-Euroopan romanit Suomessa

Romanien syrjintä, köyhyys ja näköalattomuus Itä-Euroopassa saa heidät etsimään parempia toimeentulomahdollisuuksia muista maista. Kun Itä-Euroopan romaneja alkoi ensimmäistä kertaa näkyä Helsingin kaduilla vuonna 2007, Diakonissalaitos oli ensimmäisten joukossa tukemassa heitä Suomessa ja vaikuttamassa tilanteeseen heidän lähtömaissaan.

Vuonna 2011 perustettu päiväkeskus Hirundo tarjoaa edelleen tukea ja palveluita Itä-Euroopasta tulleille romaneille Helsingissä. Hirundo Mobiili tuo psykososiaalisen tuen ja neuvontapalvelut sinne, missä ihmiset liikkuvat. Edistämme maahanmuuttajataustaisten romanien työllistymistä myös Pietarsaaressa, tuemme nuoria romaninaisia mentoroinnin kautta ja kehitämme romanien digi- ja taloustaitoja.

Nuori nainen katsoo sivulle ulkona hämärässä, taustalla epätarkka talo ja luonto.

Romanityömme Itä-Euroopassa

Itä-Euroopassa teemme tiivistä yhteistyötä eri maiden romanijärjestöjen kanssa kehitysyhteistyöohjelmamme kautta, minkä lisäksi olemme toimineet pitkään Romaniassa ja toteutamme yhteishankkeita myös muiden romanijärjestöjen kanssa EU:n alueella.

Vahvistamme romanijärjestöjen toimintamahdollisuuksia sekä edistämme verkostoitumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Lainsäädännön ja rakenteiden muutokseen tähtäävä vaikuttamistyö on keskeisessä roolissa työssämme niin maiden sisällä kuin kansainvälisesti.

Työ tuottaa hiljalleen tulosta. Romanien ihmisoikeustilanne Itä-Euroopassa on hitaasti mutta varmasti muuttumassa, sillä romanijärjestöjen ja -aktivistien työ romanien ihmisoikeuksien puolesta on johtanut moniin parannuksiin.

Vahvistamme romanien osallisuutta ja teemme antirasistista työtä

Teemme tiivistä yhteistyötä myös suomalaisten romanijärjestöjen kanssa.

Lähestymistapamme antirasistisessa työssä pohjautuu intersektionaaliseen feminismiin – huomioimme, miten identiteetin eri ulottuvuudet, kuten etnisyys, sukupuoli ja sosioekonominen asema, kietoutuvat romaniyhteisöjen kokemuksissa toisiinsa.

Tartumme moniperustaiseen syrjintään kokonaisvaltaisesti, vahvistaen romanien oikeuksia ja osallisuutta niin Suomessa kuin Euroopassa.

Diakonissalaitos tukee romanien ylpeyttä kulttuuristaan, yhteisöllisyyttä ja luovuutta – vahvistamme identiteettiä, joka kantaa sukupolvien yli.

Työssämme korostuu romaniyhteisöjen rohkeus, elinvoima ja merkittävä panos eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Edistämme mahdollisuuksia oppia ja jakaa omaa historiaa, perinteitä ja kieltä.

Kysymyksiä ja vastauksia Itä-Euroopan romaneista Suomessa

Romanit ovat Euroopan suurin ja syrjityin etninen vähemmistö, ja erityisesti Itä-Euroopassa vakava syrjintä ja muusta väestöstä eristäminen vaikuttavat monin tavoin romanien elämään. Romanit kohtaavat kotimaissaan järjestelmällistä syrjintää muun yhteiskunnan ja viranomaisten taholta. He asuvat usein puutteellisissa oloissa, eikä kaikkiin koteihin ole johdettu sähkö- ja vesiverkkoja. Romaneihin kohdistuneita rikoksia ei aina tutkita huolellisesti.

Syrjintä estää usein työn saannin ja heikentää koulunkäyntiä. Romaniväestö onkin usein köyhää ja koulutustasoltaan muuta yhteiskuntaa jäljessä. Sosiaalituet eivät monissa Itä-Euroopan maissa ole lähelläkään suomalaista tasoa, eivätkä ne riitä edes välttämättömiin kuluihin. Koska vaihtoehtoja ei ole, romaniperheet lähettävät jäseniään hankkimaan toimeentuloa vauraammista Euroopan maista.

Aika ajoin esiintyy väitteitä siitä, että kerjääminen olisi organisoitua rikollista toimintaa, johon liittyisi mm. pakkotyön tai ihmiskaupan kaltaisia tilanteita.

Diakonissalaitoksen havaintojen mukaan tällaisesta ei ainakaan suuremmassa mittakaavassa ole kysymys. Kerjäävät romanit ovat tavallisia perheellisiä ihmisiä Itä-Euroopan maista. Tyypillisesti perheet lähettävät yhden aikuisen hankkimaan toimeentuloa ja etsimään työmahdollisuuksia vauraammassa Euroopan maassa. Lapset jätetään luotetun sukulaisen hoidettavaksi. Ajatuksena on, että ulkomailla tuloja hankkiva lähettää rahaa perheelleen kotimaahan.

Ensinnäkin, Itä-Euroopan romanit tekevät valtavasti itse. Diakonissalaitos toimii tukena ja taustalla, jotta selviytymisestään taistelevilla ihmisillä olisi valoisampi huominen.

Diakonissalaitos tarjoaa liikkuvalle romaniväestölle apua ja tukea Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa päiväkeskus Hirundossa. Hirundossa voi käydä suihkussa, pestä pyykkiä, käyttää internetiä, levähtää turvallisessa ympäristössä ja vaikka nauttia eväitä kahvikupin äärellä. Annamme Hirundossa myös ohjausta ja neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päivittäisten asioiden hoitamiseen liittyen.

Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa etsimme kerjäämistä parempia toimeentulomahdollisuuksia, ja kauttamme jo kymmenet romanit ovat onnistuneet saamaan elämänsä ensimmäisen työsopimuksen. Maahantulijoiden toimintaa rahoittavat Diakonissalaitoksen lisäksi muun muassa STEA, Helsingin kaupunki sekä Euroopan unioni.

Suomeen tulleet Itä-Euroopan romanit etsivät aktiivisesti työmahdollisuuksia. Vuosien yrittämisen jälkeen joillekin henkilöille on auennut pysyvä työpaikka esim. siivous- tai rakennusalalla.

Olemme vuosien saatossa löytäneet monia erilaisia ratkaisuja toimeentuloon mm. ammattitaiteilijoiden kanssa käsitöiden ja kuvataiteen myymiseksi. Työllistämme myös itse säännöllisesti Itä-Euroopan romaneja osa-aikaisina kokemusasiantuntijoina yhteisökeskus Hirundossa.

Yksi tärkeä ansaintakeino on Iso Numero -lehden myynti. Lehteä saa myydä kuka tahansa, ja 10 euron myyntihinnasta myyjä saa peräti puolet itselleen.

Romanit ovat löytäneet monia luovia keinoja, kuten kukkien myymistä ja marjojen poimintaa. Myös pullojen kerääminen on yleinen tapa ansaita. Kerjääminen on aina viimesijainen vaihtoehto, mutta sitäkin monet joutuvat tekemään.

Diakonissalaitos on jo pitkään tehnyt aktiivisesti töitä romaniväestön oikeuksien parantamiseksi Bulgariassa, Romaniassa ja Kosovossa. Keväällä 2019 aloitimme romanityön myös Moldovassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Parannamme romaninaisten mahdollisuuksia työllistymiseen ja autamme heitä perustamaan omia yrityksiä. Vahvistamme romanien koulutusta ja tuemme heidän osallistumistaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

Teemme aktiivisesti poliittista vaikuttamistyötä romanien rakenteellisen syrjinnän ja köyhyyden poistamiseksi. Tärkeimpiä keskustelukumppaneitamme ovat EU-elimien ja Itä-Euroopan maiden päätöksentekijät ja viranomaiset.

Lämmin suosituksemme jokaiselle, joka haluaa auttaa, on lahjoitus toiminnallemme romanien auttamiseksi ja romanien oikeuksien puolustamiseksi.

Monet romanit myyvät Iso Numero -lehteä. Lehden ostaminen on hyvä tapa tukea, sillä lehden myyjä saa kymmenen euron myyntihinnasta itselleen puolet. Lehden myyminen onkin kerjäämistä tehokkaampi ansaintakeino.

Yhdessä kansalaisyhteiskuntana voimme vaatia maamme hallitukselta ja Euroopan Unionilta ratkaisua romanien kestämättömään tilanteeseen ja turhaan kärsimykseen.