Kenen ääni kuuluu, kun tulevaisuudesta päätetään? Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkemyksiä tuodaan osaksi päätöksentekoa

Diakonissalaitos ja valtiovarainministeriön Avoin hallinto edistävät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuusnäkymien saamista osaksi valtionhallinnon ennakointia ja päätöksenteon valmistelua. Uusi Kenen käsissä nuorten tulevaisuus on? -raportti kokoaa sadan ihmisen näkemyksiä nuorten tulevaisuudesta ja sen rakentamisen esteistä. Osallistavan tulevaisuustyön menetelmiä on hyödynnetty myös valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisessa osassa.

Kolmiosainen pastellisävyinen kuvitus, jossa jokaisessa paneelissa lukee 2040: vasemmanpuoleisessa sinivihreässä maisemassa taloja, puita, tuulimyllyjä, vettä ja ihmishahmoja rivissä, keskimmäisessä vaaleanpunaisessa paneelissa suuri punertava hedelmämäinen muoto ja sen ympärillä moninaiset ihmiset, lastenvaunut, pyörätuoli ja sateenvarjo symboloiden yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa, ja oikeanpuoleisessa punertavassa paneelissa ihmisen profiili, ajatuksia ja unelmia kuvaavia symboleja kuten silmä, tähtiä, ilmapalloja ja sydämiä korostamassa tunteita ja ääntä tulevaisuuden päätöksenteossa. — Tulevaisuustyöpajojen pohjalta koottiin kolme toivotun tulevaisuuden kuvaa, jotka käsittelevät ympäristöä ja ilmastoa, sosiaali- ja terveyspalveluita ja hyvinvointivaltion roolia sekä päätöksentekoa ja vaikuttamista. Piirrokset: Sanna Mander.

Demokratiassa ei riitä, että ihmisiltä kysytään heidän näkemyksiään. Näkemysten tulisi myös vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta yhteiskunnassa rakennetaan. Erityisen tärkeää tämä on niiden ihmisten kohdalla, joiden ääni jää helposti yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa kuulumattomiin.

Diakonissalaitoksen julkaisema raportti Kenen käsissä nuorten tulevaisuus on? Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkemyksiä tulevaisuudesta perustuu 18 tulevaisuustyöpajaan, jotka järjestettiin keväällä 2026. Työpajoihin osallistui 100 ihmistä, pääosin erilaisista taustoista tulevia nuoria. Mukana oli esimerkiksi lastensuojelun palveluiden piirissä olevia nuoria, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria, yksin alaikäisinä turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita nuoria, kehitysvammaisia ja autismikirjolla olevia nuoria sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia nuoria. Mukana oli myös ikääntyneitä osallistujia.

“Päätöksenteko tarvitsee tuekseen moniäänistä tietoa tulevaisuudesta. Tässä yhteistyössä rakennamme tapoja, joilla myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten näkemyksiä voidaan tuoda nykyistä vahvemmin valtionhallinnon ennakoinnin ja valmistelun tueksi”, sanoo neuvotteleva virkamies Ira Alanko valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon tiimistä.

Tuloksissa korostuu osallistujien halu vaikuttaa omaan ja yhteiseen tulevaisuuteensa. Samalla monet kokevat, ettei erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä kuulla päätöksenteossa riittävästi. Oman tai yhteisen tulevaisuuden rakentaminen on myös vaikeaa, jos esimerkiksi taloudelliset vaikeudet kuormittavat arkea niin paljon, että voimavarat kuluvat nykyhetkestä selviytymiseen.

”Usein jos yrittää mennä aikuisten keskusteluihin vaikuttaan, niin sitten ne sanoo vaan, että hei tää on aikuisten keskustelu”, kommentoi yksi työpajoihin osallistuneista nuorista.

Tulevaisuustietoa myös niiltä, joita perinteiset osallistumisen tavat eivät tavoita

Työpajoissa hyödynnettiin Diakonissalaitoksen kehittämiä osallistavan tulevaisuustyön Ilmiöasema-menetelmiä. Menetelmien tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudesta keskusteleminen myös ihmisille, joille perinteiset osallistumisen muodot eivät esimerkiksi elämäntilanteen, kielitaidon, kehitysvammaisuuden tai neurokirjon piirteiden vuoksi ole helposti saavutettavia.

Työpajoja järjestivät Pelastakaa Lapset ry, Mahdollisuus Lapselle, Vanhustyön keskusliitto sekä Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien eri yksiköt ja toiminnot.

Diakonissalaitos on kehittänyt menetelmää jo vuodesta 2023 ja se on palkittu Sosiaalialan suunnannäyttäjä -kilpailussa vuoden 2026 innovaationa.

Nuorten näkemyksiä myös tulevaisuusselontekoon

Samaa lähestymistapaa hyödynnettiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisessa osassa. Diakonissalaitos järjesti kahdeksan työpajaa, joihin osallistui yhteensä 38 nuorta Helsingissä, Vantaalla, Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa. Mukana oli koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia, maahan muuttaneita sekä sijaishuollon palveluissa olevia nuoria.

Työpajoissa tarkasteltiin nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteiseen tulevaisuuteensa sekä sitä, mikä vahvistaa tai heikentää tulevaisuususkoa ja osallisuutta. Nuorten näkemykset täydentävät tulevaisuusselonteon tilannekuvaa nuorten osallisuudesta, toimijuudesta ja tulevaisuususkosta.

Kuulemisesta tiedon hyödyntämiseen

Raportti ja tulevaisuusselontekoon liittynyt työ on osa Sitran rahoittamaa Demokratia tarvitsee kaikkien ääntä – Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa -hanketta. Hankkeen tavoitteena on laajentaa tulevaisuusvaltaa ja saada haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tulevaisuudesta tuottamaa tietoa nykyistä vahvemmin valtionhallinnon käyttöön.

Tulevaisuustyöpajat toteutettiin myös osana Kansallisia dialogeja. Niissä kerättyä aineistoa hyödynnetään Kansallisten dialogien yhteenvedossa, jota käsitellään valtionhallinnon keskeisissä valmistelu- ja johtamisfoorumeissa ja hyödynnetään ennakointi- ja kehittämistyön tukena.

”Ei riitä, että kysymme ihmisiltä, millaista tulevaisuutta he toivovat. Meidän on myös rakennettava tapoja, joilla heidän näkemyksensä pääsevät osaksi tulevaisuutta koskevaa valmistelua ja päätöksentekoa. Jos haluamme vahvistaa demokratiaa, tulevaisuusvallan pitää kuulua myös niille ihmisille, joiden ääni jää yhteiskunnassa helposti kuulumattomiin”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Maiju Lehto.