Väheneviä sote-resursseja on käytettävä vaikuttavasti
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan, miten ihmisarvo toteutuu Suomessa arjessa. Diakonissalaitos katsoo vaaleja niiden ihmisten näkökulmasta, joiden arjessa päätökset näkyvät heti: onko koti, pääseekö hoitoon ajoissa, pysyykö mukana koulussa, työssä ja yhteisöissä.
Meille jokaiset vaalit ovat ihmisarvovaalit. Siksi nostamme vaalikeskusteluun viisi asiaa, joissa muutos on mahdollinen ja vaikutus on suuri. Yksi niistä on vähenevien sote-resurssien vaikuttava käyttö.
Julkisen talouden tilanne ja hyvinvointialueiden rahoitusongelmat haastavat välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista tilanteessa, jossa samanaikaisesti huono-osaisuus ja pahoinvointi lisääntyvät.
Sääntelyn sijaan vaikuttavuutta
Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja riittävyyttä koskeva keskustelu liittyy usein pelkästään taloudellisiin reunaehtoihin. Pelkkien leikkauslistojen sijaan olisi tärkeää keskittyä siihen, miten käytössä olevat resurssit saataisiin käytettyä entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden turvaamiseksi.
Tiukat henkilöstön mitoitusta koskevat vaatimukset ja muut joustamattomat sääntelyt nähdään usein palveluiden laadun takeena. Tällaiset vaatimukset eivät kuitenkaan mahdollista esimerkiksi teknologian ja uusien toimintamallien mukanaan tuomien kehitysmahdollisuuksien hyödyntämistä.
Palveluiden tuottamisessa ja hankinnassa tulee aiempaa enemmän kiinnittää huomiota palvelun vaikuttavuuteen. Esimerkiksi vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa julkinen sektori hankkii suoritteiden sijaan muutosta ja kustannusvaikuttavuutta. Muutospotentiaali esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on 300 miljoonaa euroa vuodessa ja lastensuojelutarpeen vähentämisessä 400 miljoonaa vuodessa.
Vaikuttavuusperusteisten hankintakriteerien ja vaikuttavuusinvestointien avulla voidaan rakentaa toimintamalleja, jotka rahoittavat itsensä ja tuottavat hyvinvointia kansalaisille sekä säästöjä julkiseen talouteen. Vaikuttavuusperusteisuus mahdollistaa palveluiden saatavuuden, koska toiminnan rahoitus toteutetaan ulkoisilla investoinneilla ja julkinen sektori maksaa vain todennetusta vaikuttavuudesta.
Ratkaisumme
- Muutetaan palveluiden hankinta vaikuttavuusperusteisemmaksi: Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan vaikuttavuusperusteisilla hankinnoilla, jossa julkinen sektori maksaa vain todennetuista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista. Otetaan käyttöön kannustin- ja rahoitusmekanismeja, jotka ohjaavat hyvinvointialueita ja kuntia ottamaan käyttöön vaikuttavuusperusteisia toiminta- ja rahoitusmalleja.
- Kannustetaan palveluiden kehittämiseen purkamalla sääntelyä: Mahdollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden evoluutio purkamalla sääntelyä. Sallitaan erilaiset kokeiluluonteiset palvelu- ja yhteistyömallit ratkaisujen kehittämiseksi. Puretaan voimakkaasti sääntelyä kehityksen ja kokeilujen mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
- Huomioidaan teknologia henkilöstömitoituksissa ja palveluvaatimuksissa: Henkilöstömitoituksen sijaan lainsäädännössä pitää keskittyä laadun turvaamiseen muilla keinoilla. Mitoitusvaatimusten tulee myös joustaa ja moniammatillisuus sallia, sekä alalle tuloa helpottaa. Sääntelyn tulee mahdollistaa henkilömitoituksen jousto näyttöön perustuen esimerkiksi uusia teknologisia ratkaisuja käyttöönotettaessa. Samanaikaisesti myös muita pakollisia vaatimuksia tulisi pyrkiä vähentämään tavalla, joka mahdollistaa innovaatiot palveluissa.
Ratkaisu: Muutetaan palveluiden hankintaa vaikuttavuusperusteisemmaksi
Muutetaan palvelujen hankinnan ja järjestämisen logiikka suoriteperusteisuudesta vaikuttavuusperusteisuuteen. Vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa julkinen sektori hankkii suoritteiden sijaan muutosta ja kustannusvaikuttavuutta. Muutospotentiaali esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on 300 miljoonaa euroa vuodessa ja lastensuojelutarpeen vähentämisessä 400 miljoonaa vuodessa.
Vaikuttavuusperusteisten hankintakriteerien ja vaikuttavuusinvestointien avulla voidaan rakentaa toimintamalleja, jotka rahoittavat itsensä ja tuottavat hyvinvointia kansalaisille sekä säästöjä julkiseen talouteen. Vaikuttavuusperusteisuus mahdollistaa palveluiden saatavuuden, koska toiminnan rahoitus toteutetaan ulkoisilla investoinneilla ja julkinen sektori maksaa vain todennetusta vaikuttavuudesta.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan vaikuttavuusperusteisilla hankinnoilla, jossa julkinen sektori maksaa vain todennetuista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista. Otetaan käyttöön kannustin- ja rahoitusmekanismeja, jotka ohjaavat hyvinvointialueita ja kuntia ottamaan käyttöön vaikuttavuusperusteisia toiminta- ja rahoitusmalleja.
Ratkaisu: Kannustetaan palveluiden kehittämiseen purkamalla sääntelyä
Yhä raskaammaksi muuttuva sääntely lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen kustannuksia, estää teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita sekä hankaloittaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on nykyisessä sääntely-ympäristössä mahdotonta kehittää tavalla, joka oikeasti kannustaisi innovoimaan ja kehittämään kustannustehokkaita ratkaisuja. Samanaikaisesti julkisen talouden ongelmat pakottavat hakemaan säästöjä palveluvalikoimaa kaventamalla.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Mahdollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden evoluutio purkamalla sääntelyä. Sallitaan erilaiset kokeiluluonteiset palvelu- ja yhteistyömallit ratkaisujen kehittämiseksi. Puretaan voimakkaasti sääntelyä kehityksen ja kokeilujen mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Ratkaisu: Huomioidaan teknologia henkilöstömitoituksissa ja palveluvaatimuksissa
Tiukat henkilöstön mitoitusta koskevat vaatimukset ja muut joustamattomat palveluiden tuottamista koskevat vaatimukset nähdään usein palveluiden laadun takeena, mutta samanaikaisesti tällaiset vaatimukset eivät mahdollista teknologian ja uusien toimintamallien mukanaan tuomien kehitysmahdollisuuksien hyödyntämistä.
Mitoitusvaatimusten ja muiden palveluiden tuottamista koskevien vaatimusten tulisi joustaa tilanteissa, joissa esimerkiksi teknologialla voidaan todistettavasti vähentää henkilöstötarvetta tai parantaa laatua. Hoivateknologian käyttöönotto voi parantaa asiakas- ja työturvallisuutta, palvelun laatua ja asiakaskokemusta sekä samalla vähentää henkilöstön kuormitusta. Teknologia tukee ammattilaisia, mutta ei korvaa ihmistä.
Hoivateknologian käyttöönotto tulee nähdä mahdollisuutena, jonka käyttöönottoon tulee kannustaa. Sääntelyn tulisi myös paremmin mahdollistaa erilaisten kokeilujen toteuttaminen parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.
Kirjausehdotus ohjelmaan: Henkilöstömitoituksen sijaan lainsäädännössä pitää keskittyä laadun turvaamiseen muilla keinoilla. Mitoitusvaatimusten tulee myös joustaa ja moniammatillisuus sallia, sekä alalle tuloa helpottaa. Sääntelyn tulee mahdollistaa henkilömitoituksen jousto näyttöön perustuen esimerkiksi uusia teknologisia ratkaisuja käyttöönotettaessa. Samanaikaisesti myös muita pakollisia vaatimuksia tulisi pyrkiä vähentämään tavalla, joka mahdollistaa innovaatiot palveluissa.
