Valitse kieli
English
Suomi
Svenska
Lahjoita
  1. Etusivu
  2. Keitä olemme
  3. Diakonissalaitoksen historia
  4. Aurora Karamzin

Aurora Karamzin

Aurora Karamzin (1808–1902) oli rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Hän huolehti heikoimmassa asemassa olevista ja tuki tyttöjen koulutusta. Hän teki aloitteen Diakonissalaitoksen perustamisesta Helsinkiin. Laitoksessa nuorista naisista kasvatettiin huono-osaisten auttajia. Aurora osallistui Diakonissalaitoksen toimintaan monin tavoin elämänsä loppuun asti.

Auroran elämän aikajana
Tutustu Auroran jalanjäljillä -artikkelisarjaan
Nainen, jolla on pitsipäähine ja kaulassa valkoiset helmet.

Lue lisää Aurorasta

Aurora Karamzinin ja Diakonissalaitoksen yhteistä aikaa kesti 35 vuotta, 1867–1902. Suhteet puolin ja toisin olivat läheiset. Diakonissalaitos on Auroran merkittävin saavutus. Laitos jatkaa työtään hänen jalanjäljillään. Perintö elää auttamisena, välittämisenä ja hyvän tekemisenä. Rohkeutena puolustaa ihmisarvoa.

Nainen, jolla on pitsipäähine ja kaulassa valkoiset helmet.
Valokuva vuodelta 1867.

Rohkea vaikuttaja

Diakonissalaitos & Aurora
Aurora vuonna 1850, A. Koslov.

Kahdesti leski

Aurora – Stjernvallista Karamziniksi
Aurora 90-vuotispäivänään 1898.

Sosiaalista toimintaa

Träskändassa ja Hakasalmessa

Sosiaalityön uranuurtaja

Aurora Karamzin oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja hyväntekijä. Hänen anteliaisuutensa oli laajalti tunnettua. Aurora vastasi vähävaraisten, vanhusten, nälkäänäkevien ja sairaiden avunpyyntöihin.

Diakonissalaitos aloitti toimintansa kulkutautisairaalana. Laitoksessa ryhdyttiin myös kasvattamaan nuoria naisia huono-osaisten auttajiksi elämäntehtävään, toimimaan diakonissoina. Merkittävä osa koulutusta oli sairaanhoitajan opinnot.

Auroran toiminnassa yhdistyy

  • hänen yhteiskuntaluokalleen kuulunut velvollisuus pitää huolta köyhistä. Taustalla usein vapaakirkollisuus.
  • 1800-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa syntyneet filantrooppiset aatteet.
  • sosiaalityön kanavointi yhdistystoiminnan kautta. Aurora oli aktiivinen monessa, muun muassa rouvasväenyhdistyksissä (Fruntimmersförening) ja oli Punaisen Riston Suomen osaston perustaja- ja kunniajäsen.

Aurora = Aamurusko

Auroran nimi elää edelleen

1870-luvulla Diakonissalaitokselle suunniteltiin omaa rakennusta. Hankkeen yhteydessä suunniteltiin myös uutta nimeä – Aurora-Stift, Aurora-Säätiö. Rakennusta eikä nimeä toteutettu. Auroran nimi on kuitenkin edelleen esillä Diakonissalaitoksessa muilla tavoin.

Talo, tila ja palkinto

  • Diakonissalaitoksen korttelissa Helsinginkadun varrella sijaitsee Auroratalo. Sen paikalla toimi vuosina 1970-2006 hotelli Aurora, joka muutettiin asuintaloksi pitkäaikaisasunnottomille.
  • Aurora on antanut nimensä myös Diakonissalaitoksen päärakennuksen suurimmalle huonetilalle Aurora-olohuoneelle.
  • Diakonissalaitos on  jakanut Aurora-palkinnon vuodesta 2000 alkaen.

Muita paikkoja Auroran kunniaksi

  • Helsingissä Töölön kaupunginosassa on Aurorankatu
  • Nordenskiöldinkadun yli on rakennettu Auroran silta
  • Hakasalmen huvilan takana ovat Karamzininkatu ja Karamzinin ranta.
  • Finlandia-talossa on Aurorasali.
  • Espoossa on Auroran koulu sekä Aurorakoti.
  • Suomen Ruususeura valitsi vuoden 2020 ruusuksi ”Auroran”.

Auroran jalanjäljillä

Aurora Karamzin teki aloitteen Diakonissalaitoksen perustamisesta vuonna 1867. Yhä edelleen, lähes 160 vuotta myöhemmin, teemme työtä hänen jalanjäljissään: uutta aloittaen ja kehittäen, sydän mukana. Esittelemme tässä sarjassa tekijöitä ennen ja nyt.

Katso kaikki

Auroran elämän aikajana

1 tai 3.8.1808  Eva Aurora Stjernvall syntyi Porissa.

1812 Stjernvallin perhe muutti Viipuriin. Isä Carl Stjernvall oli nimitetty läänin maaherraksi. Hän kuoli 1815. Äiti Eva avioitui uudelleen 1816, seuraavan maaherran Carl Walleenin kanssa.

1816 Lähetettiin Pietariin Minette-tädin oppimaan seurapiirielämässä tarvittavia käytös- ja seurustelutapoja.

1820 Muutti Helsinkiin, kun muu perhe siirtyi sinne Viipurista.

1824 Esiteltiin 16-vuotiaana seurapiireille.

1830 Nimitettiin keisarinna Alexandran hovineidoksi.

1832 Muutti Pietariin sisarensa ja tämän miehen luokse, lähelle hovia.

1834 Kihlautui Alexander Muhanovin kassa. Sulhanen kuoli juuri ennen häitä.

1836 Astui hovineidon virkaan Pietarissa. Avioitui marraskuussa upporikkaan valtioneuvos, hovijahtimestari Paul Demidovin kanssa. Pariskunta vietti aikaansa lähinnä Keski-Euroopan kylpylöissä, missä Paul Demidov hoidattaa terveyttään.

1839 Poika Paul syntyi.

1840  Aviopuoliso kuoli. Aurora osti Espoossa sijaitsevan Träskändan kartanon isäpuoleltaan.

1846 Avioitui Andrei Karamzinin kanssa. Yhteinen koti oli Pietarissa. Kesät vietettiin Träskändassa.

1848 Oleskeli Pariisissa vallankumouksen aikaan, saaden salongeissa kuunnella ja myös keskustella yhteiskunnallisista asioista. Se oli Venäjällä kiellettyä.

1849 Matkusti Uralille Demidovien kaivosyhdyskuntaan, seurueessa myös poika. Perusti sairaalan, lastenkodin, kouluja. Matkan jälkeen Karamzinit perustivat lastenkodin Pietariin.

1854  Aviopuoliso kuoli Krimin sodassa. Auroran uskonnollisuus syvenee.

1860 Ehdotti Rouvasväenyhdistykselle (Fruntimmersförening), että Helsinkiin perustettaisiin Diakonissalaitos. Asiaan suhtauduttiin kielteisesti.

1862 Myi huomenlahjaksi vuonna 1836 saamansa Le Sancy-timantin pojan pelivelkojen maksamiseksi.

1863 Keisari Aleksanteri II avasi valtiopäivät. Aurora järjesti hänen kunniakseen loisteliaan metsästysjuhla Träskändassa. Muuten hänen seurapiirielämänsä on hiljaista.

Diakonissalaitoksen perustaja

1867  Paul avioitui. Aurora osti Hagasundin (Hakasalmen) huvilan isäpuoleltaan. Auroran aloitteesta perustettiin Diakonissalaitos Helsinkiin kulkutautisairaalaksi. Vuokrasi laitokselle sisarentyttäreltä Marie Linderiltä huoneiston.

1868 Paulin vaimo kuoli, Aurora ryhtyi hoitamaan vastasyntynyttä lasta, Elimiä. Yhteydenpito Diakonissalaitokseen kirjeitse.

1870 Paul avioitui toistamiseen.  

1875  Osti Katajanokalta Diakonissalaitokselle modernin kolmikerroksisen kivirakennuksen uudeksi toimitilaksi. Asettui pysyvästi Suomeen Hakasalmen huvilaan.

1885 Paul kuoli Demidovien palatsissa San Donatossa Firenzessä. Keisari Aleksanteri III vieraili Helsingin matkallaan myös Diakonissalaitoksella.

1888 Träskändan kartano paloi.

1890  Rajumyrsky kaatoi Träskändan puiston puut;

Jumalalta sen kaiken sain, nyt hän otti sen takaisin, ja tiesi, miksi sen teki.

1895  Myi Träskändan sisarensa tyttärentyttärelle Marie Törngrenille (tämä myi tilan ja sen uuden päärakennuksen Espoon kunnalle 1924).

1896 Myi Hakasalmen huvilan Helsingin kaupungille ja lahjoitti Katajanokan rakennuksen Diakonissalaitokselle.

1898 Diakonissalaitoksen uusi rakennus valmistui. Taidemaalari Dagny Furuhjelmin muotokuva Aurorasta lahjoitettiin Diakonissalaitokselle. Keisari myönsi Auroralle arvonimen Valtiorouva kun Aurora täytti 90 vuotta. 

1899  Venäläistämisen aika. Aurora kirjoitti leskikeisarinna Dagmarille Suomen puolesta.

1902  Aurora kuoli 13.5. Hautajaiset keräsi katujen varsille tuhansia ihmisiä. Hakasalmen huvila siirtyi kaupungin käyttöön.

1905 Haudalla Hietaniemen hautausmaalla paljastettiin muistomerkki, tekijä kuvanveistäjä Ville Vallgren.