Romanien digisiirtymä etenee, mutta osaamiserot syvenevät

Romanien digisiirtymä etenee, mutta osaamiserot syvenevät

Diakonissalaitoksen ja sen kansainvälisten kumppaneiden DigiFinMedia-hankkeen selvitys avaa Suomessa asuvien romanien ajankohtaisia digiosaamisen tarpeita. Selvitykseen osallistui sekä Suomen romaneja että Suomeen muuttaneita romaneja Romaniasta ja Bulgariasta. Tulokset tuovat esiin selkeitä eroja ryhmien välillä, mutta myös yhteisen haasteen: syrjinnän, joka vaikuttaa voimakkaasti osallisuuteen ja oppimiseen.

Digiosaamista, talous- ja yrittäjyystaitoja sekä media‑ ja tietoturvaosaamista kartoittanut selvitys toteutettiin lokakuussa 2025 verkkokyselyllä, jota täydennettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Kyselyyn osallistui 62 aikuista romania, joista noin kolme neljäsosaa oli Suomen romaneja ja neljäsosa maahan muuttaneita. Vastaajista 70 prosenttia oli naisia.

Intersektionaalinen syrjintä estää myös digitaalista osallisuutta

Tuloksissa hahmottuu kaksi kokonaisuutta. Yleisesti ottaen Suomessa syntyneet romanit hallitsevat perusdigitaidot melko hyvin ja käyttävät älypuhelimen ohella myös muita digilaitteita. Heidän osaamisen kehittämistarpeensa koskevat edistyneempiä digitaitoja, kuten tietosuojaa- ja turvaa, talouden hallintaa ja mediasisältöjen tuottamista.

Tilanne on hyvin toisenlainen maahan muuttaneilla romaneilla, joille digitaaliset valmiudet muodostavat konkreettisen esteen arjen sujumiselle. Monille älypuhelin on ainoa digilaite, johon heillä on varaa, ja heikko taloudellinen tilanne sekä puuttuva kielitaito vaikeuttavat digilaitteiden ja -palveluiden käyttöä. Maahanmuuttajaromanit tarvitsevat tukea perusdigitaitoihin, kuten verkkopankin käyttämiseen, sähköiseen asiointiin ja tietosuojaan. Myös yleisluontoisempi tuki julkisten palvelujen käyttöön ja arjen asiointiin olisi heille tarpeen.

Digitaalisten palvelujen kehittyessä yhä kiihtyvää vauhtia ne, jotka eivät hallitse edes perustaitoja, jäävät koko ajan enemmän muista jälkeen. Pienryhmissä tapahtuva, selkokielinen, kiireetön ja käytännönläheinen koulutus osallistujien omalla kielellä madaltaa osallistumisen kynnystä selvästi ja parantaa myös itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin.

Molempia vastaajaryhmiä yhdistää tekijä, joka vaikuttaa niin digitaaliseen kuin laajempaankin yhteiskunnalliseen osallisuuteen: syrjintä. Selvityksen mukaan peräti 90 prosenttia vastaajista on kokenut syrjintää elämän eri alueilla. Kuten yksi vastaajista huomioi: ”Koen tosi vahvasti, että tällä vuosituhannella romani ei ole edelleenkään ihminen.” Syrjintä näkyy myös digitaalisissa ympäristöissä esimerkiksi vihapuheena ja manipuloivana sisältönä: vastaajat kokevat, että etenkin viime aikoina rasismi on monikertaistunut.

Kriittinen ajattelu ja tietoturvaosaaminen koetaan ajankohtaisina

Monet vastaajat kertoivat seuraavansa mediaa ja sosiaalista mediaa, mutta lähteiden systemaattinen tarkistaminen ja vihapuheen ilmoittaminen koettiin usein hankalaksi. Medialukutaito ja kriittinen ajattelu nousivat selvityksessä tärkeiksi teemoiksi, vaikka maahan muuttaneet romanit eivät kokeneet niiden kehittämistä yhtä kiireelliseksi kuin perustason digitaitojen oppimista. Monet ovat jo valmiiksi varovaisia verkossa. Molemmat vastaajaryhmät halusivat oppia lisää yksityisyyden suojasta ja turvallisesta verkkoasioinnista.

Sekä Suomessa syntyneet että maahan muuttaneet romanit kokivat, että media antaa romaneista usein epäreilun ja stereotyyppisen kuvan, joka pitäisi aktiivisesti haastaa. Tämän vuoksi koulutuksissa on tarve painottaa vastuullista sisällöntuotantoa ja harhaanjohtavan tiedon tunnistamista, jotta romaneista leviävä kuva muuttuisi myönteisemmäksi. Vastaajat halusivat myös kehittää sisällön tuottamiseen liittyviä taitojaan.

Yrittäjyys uusien polkujen mahdollistajana kiinnostaa  

Taloustaitojen osalta selvitys nostaa esiin tarpeen kehittää budjetointia ja taloussuunnittelua sekä verkkomaksamista. Enemmistö vastaajista ei tee säännöllistä kuukausibudjettia. Monilta maahanmuuttajataustaisilta romaneilta puuttuvat lisäksi verkkopankin monipuoliseen käyttämiseen tarvittavat perustaidot.

Yrittäjyys kiinnosti monia vastaajia. Vaikka useimmilla ei ollut kokemusta yrityksen pyörittämisestä, monet osoittivat yrittäjähenkisyyttä ja olivat kiinnostuneita oppimaan lisää yrittäjyydestä. Etenkin mahdollisuus olla itse oma pomonsa ja toteuttaa omia visioitaan kiinnosti vastaajia. Starttirahoituksen saaminen, byrokratia ja suomalaisen lainsäädännön tuntemus muodostavat kuitenkin esteitä yrittäjäksi ryhtymiselle. Vastaajat toivoivatkin käytännönläheistä ja saavutettavaa koulutusta ja mentorointia näistä aiheista.

Taloudellisten ja yrittäjyystaitojen kehittäminen voi vahvistaa romanien itsetuntoa ja itseluottamusta ja sitä kautta edistää heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan.

Koulutustarpeet ovat samansuuntaisia myös muualla Euroopassa  

Suomessa tehtyä selvitystä vastaavat tutkimukset tehtiin myös muissa hankkeen toimintamaissa Serbiassa, Italiassa ja Pohjois-Makedoniassa, joissa romaniyhteisöt ovat suuria. Niiden tulokset olivat digitaalisten laitteiden käytön ja koulutustarpeiden osalta pääosin samankaltaisia kuin Suomessa. Maiden välisiin eroihin vaikuttivat mm. romanien kouluttautumismahdollisuudet, luottamus julkisiin digipalveluihin sekä digisiirtymän nopeus. Kaikissa maissa suurin este osallisuudelle ja oppimiselle on edelleen syrjintä kaikilla elämänalueilla.

Haasteista huolimatta romanit pyrkivät vahvasti parantamaan digitaitojaan, taloudellista osaamistaan, medialukutaitoaan ja tietoturvan tuntemustaan. Etenkin romaninaiset pyrkivät etenemään elämässä ja tavoittelemaan uusia mahdollisuuksia kehittyä murrosvaiheessa olevissa romaniyhteisöissä. DigiFinMedia-hanke vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla kulttuurisensitiivisiä oppimateriaaleja, kiireettömiä kohtaamisia ja yksilöllistä tukea.

Diakonissalaitos vastaa tarpeisiin järjestämällä koulutusta ja henkilökohtaista tukea

DigiFinMedia-hanke vastaa selvityksen esiin tuomiin tarpeisiin tarjoamalla henkilökohtaista tukea sekä kulttuurisensitiivisiä, käytännönläheisiä ja vuorovaikutteisia koulutuksia, jotka keskittyvät digitaitoihin, talousosaamiseen, yrittäjyyteen ja medialukutaitoon.

Koulutukset alkavat maaliskuussa 2026 ja ne toteutetaan pienryhmissä suomeksi ja romaniaksi. Kouluttajina toimivat romaniyhteisötyöntekijät sekä romanityön ja koulutuksen aihealueiden asiantuntijat.