Hätäapu, yhteisötyö ja ihmisoikeuksien edistäminen yhdistyvät Ukrainassa

Venäjän hyökkäyssodan neljäs vuosi on syventänyt Ukrainan humanitaarista kriisiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat romanit, joista monilla ei ole henkilöllisyysdokumentteja, pysyvää asuntoa eikä pääsyä peruspalveluihin. Pitkittynyt sota, toistuvat pommitukset ja syrjintä ovat ajaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä tilanteeseen, jossa avun saaminen on epävarmaa.

Laajentunut yhteistyö vastaa kasvavaan hätään

Diakonissalaitos on tehnyt yhteistyötä ukrainalaisen Roma Women Fund Chiriclin kanssa vuodesta 2018. Sodan alettua yhteistyö laajentui merkittävästi. Chiriclin valtakunnallisen romaniyhteisötyöntekijöiden verkoston avulla apu tavoittaa yhteisöjä, jotka usein jäävät muun humanitaarisen avun ulkopuolelle.

Diakonissalaitoksen tuella Roma Women Fund Chiricli tarjoaa muun muassa ruoka-apua, talvivarusteita, majoitusta, psykososiaalista tukea sekä oikeudellista apua. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja erityisesti Ukrainan oikeusasiamiehen toimiston kanssa.

Iskut kiihtyvät ja siviilien tilanne heikkenee

Sota aiheutti enemmän siviiliuhreja vuonna 2025 kuin minään aiempana sotavuotena. YK:n Ukrainan ihmisoikeustilannetta seuraavan valvontamission mukaan vähintään 2 514 siviiliä kuoli ja yli 12 000 loukkaantui. Venäjän joukot lisäsivät iskuja suurkaupunkeihin ja teollisiin kohteisiin eri puolilla Ukrainaa.

Iskut energiainfrastruktuuriin heikensivät maan sähköntuotantoa merkittävästi. Sähkökatkot vaikeuttivat lämmitystä, vesihuoltoa ja internetyhteyksiä. Romaniväestölle tilanne oli erityisen vaikea, sillä monet romanit asuvat alueilla, joilla infrastruktuuri on jo valmiiksi heikkoa.

Muualle paenneet kohtaavat syrjintää

Vuoden 2025 loppuun mennessä 5,9 miljoonaa ukrainalaista eli pakolaisina maan rajojen ulkopuolella. Monet kuitenkin ovat palanneet takaisin Ukrainaan, heidän joukossaan noin 3 500 romania.

Monet maahan palanneista romaneista kertoivat kohdanneensa naapurimaissa syrjintää. Osa kertoi myös joutuneensa väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi.

Paluu ei useinkaan merkinnyt paluuta normaaliin arkeen. Monien romaniperheiden kodit on tuhottu, vallattu tai ne sijaitsivat edelleen aktiivisilla taistelualueilla. Usein lasten koulunkäynti keskeytyi pitkäksi aikaa, mikä syvensi entisestään oppimiseroja.

Rekisteröinti on avain oikeuksiin

Yksi suurimmista esteistä romanien avunsaannille on se, ettei monia heistä ole rekisteröity valtion järjestelmiin. Roma Women Fund Chiricli on tukenut satoja ihmisiä rekisteröitymisessä ja henkilöllisyysdokumenttien ja syntymätodistusten saamisessa. Järjestö on myös edistänyt rekisteröintipalvelujen saatavuutta erityisesti syrjäisillä alueilla.

Vuonna 2025 Ukrainan oikeusasiamiehen toimistoon perustettiin romanien oikeuksiin keskittyvä yksikkö – konkreettinen askel kohti yhdenvertaisempaa palvelujärjestelmää.

Yhteisötyö ja vaikuttamistyö humanitaarisen avun tukena

Sodasta huolimatta Roma Women Fund Chiricli on onnistunut jatkamaan ja jopa laajentamaan jo ennen sotaa aloitettua yhteisötyötä. Siihen kuuluu muun muassa jalkautuvaa työtä syrjäisillä alueilla, oikeudellista neuvontaa, nuorten johtajuusohjelmia, psykososiaalista tukea, yhteisötapahtumia sekä yhteistyötä kuntaviranomaisten kanssa.

Samalla Chiricli ja Diakonissalaitos vahvistivat kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötään. Sen koski muun muassa henkilöllisyysasiakirjojen saantia, syrjintää tarkastuspisteillä, romanien osallisuutta jälleenrakennuksen suunnittelussa sekä Ukrainan kansallisten vähemmistöstrategioiden toimeenpanoa.

Kohti jälleenrakennusta – ihmisoikeudet keskiössä

Humanitaarisen tilanteen kärjistymisestä huolimatta romaniväestö on osoittanut hämmästyttävää kriisinkestävyyttä, jota tukee Chiriclin koordinoima pitkäjänteinen ruohonjuuritason työ.

”Tukemamme ihmiset osoittavat meille, että sinnikkyys ei ole pelkkä iskulause, vaan päivittäistä rohkeutta, arvokkuutta ja vakaata tahtoa suojella toinen toistaan. Yhteistyökumppanimme ei vain toimita apua, vaan auttaa ihmisarvon palauttamisessa ja luottamuksen rakentamisessa”, sanoo Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maria Dorofte.

Ukrainan valmistautuessa jälleenrakennukseen ja EU-jäsenyysneuvotteluihin romanien asema nousee keskeiseksi kysymykseksi. Diakonissalaitos ja Roma Women Fund Chiricli korostavat, että kestävää rauhaa ei rakenneta ilman yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja paikallisten yhteisöjen osallisuutta.

”Meidän tulee varmistaa, että romanit ja muut vähemmistöihin kuuluvat eivät jää syrjään myöskään tulevaisuudessa. Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä Ukrainaa jälleenrakennettaessa”, Dorofte jatkaa.

Voit tehdä lahjoituksen myös:

• MobilePay 78924
• Tilisiirto: FI85 2065 1800 1084 62 (Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr)
  Viiteviesti: Ukraina
  Viitenumero yrityslahjoituksille: 32609