Romaninaisten vuosien työ tuotti läpimurron: pakkoavioliitot kriminalisoitiin Romaniassa

Syyskuussa Romaniassa otettiin historiallinen askel, kun pakkoavioliitot ja pakotetut avoliitot kriminalisoitiin. Yksi keskeisistä toimijoista lakimuutoksen takana on ollut Diakonissalaitoksen pitkäaikainen kumppanijärjestö E-Romnja.

Nainen punaisessa takissa ja silmälaseissa puhuu mikrofoniin istuen, etualalla hämärästi näkyvä yleisö ja taustalla epätarkka seinän kokoinen valokuva. — E-Romnjan puheenjohtaja Carmen Gheorghe puhui E-Romnjan ja Diakonissalaitoksen 10-vuotista yhteistyötä juhlistaneessa tapahtumassa Espoossa. Keskustelut romaninaisten oikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja yhteisölähtöisistä toimintatavoista kiinnostivat laajasti ihmisoikeusjärjestöjä, kirkollisia toimijoita, poliitikkoja sekä romanitoimijoita. Kuva: Katja Tähjä

Kun Diakonissalaitos aloitti työn Romaniasta Suomeen saapuneiden romanien parissa, kävi nopeasti selväksi, että ihmisten tilanteen ymmärtäminen edellytti myös katseen kääntämistä lähtömaihin. Tarvittiin kumppani, joka tunsi paikallisyhteisöjen todellisuuden, jakoi ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan ja uskoi siihen, että kestävä muutos syntyy ihmisten omasta toimijuudesta.

Tästä alkoi yhteistyö E-Romnjan kanssa.

Kymmenen vuoden aikana Diakonissalaitoksen ja E-Romnjan kumppanuus on rakentunut yhteiselle näkemykselle ihmisarvosta, osallisuudesta ja rakenteellisen muutoksen välttämättömyydestä. Työtä on tehty erityisesti Valea Seacan ja Mizilin romaniyhteisöissä, joissa pitkäjänteinen läsnäolo on mahdollistanut muutoksia, jotka ulottuvat arjen parannuksista aina lainsäädännön uudistamiseen asti.

Tiekin voi olla tasa-arvokysymys

E-Romnjan työn ytimessä on intersektionaalinen feminismi. Sen lähtökohta on, ettei ihmistä voi määritellä yhden identiteetin osan kautta. Sukupuolen lisäksi ihmisten elämään vaikuttavat esimerkiksi etninen tausta, luokka-asema, kieli, asuinpaikka, koulutusmahdollisuudet ja palveluiden saatavuus. Siksi yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten nämä tekijät vaikuttavat ihmisten elämään.

Järjestön alkuvuosina ulkopuoliset saattoivat ihmetellä, miten yhteinen ruoanlaitto tai tieverkon parantaminen liittyvät feminismiin. Yhteisöjen naiset kuitenkin nostivat juuri nämä asiat tärkeiksi. Jos tie on kulkukelvoton, kouluun, terveyspalveluihin tai työhön pääseminen vaikeutuu.

”Mikä tahansa asia naisten silmin nähtynä on feministinen kysymys”, muotoilee Carmen Gheorghe, yksi E-Romnjan perustajista, järjestön toiminnan lähtökohdan.

Muutos rakentuu yhteisön omista lähtökohdista

E-Romnjan kehittämä S.O.R.A.-menetelmä perustuu tähän ajatukseen. Työ alkaa yhteisön tarpeiden kartoittamisesta, jatkuu paikallisen johtajuuden vahvistamiseen ja yhteiseen organisointiin sekä etenee vaikuttamistyöhön ja viranomaisdialogiin. Tavoitteita ei määritellä ulkopuolelta, vaan ne nousevat yhteisöjen omista kokemuksista ja tarpeista.

“Olemme luoneet vaikuttavan yhteisökehittämisen mallin, jonka avulla voimme etsiä ratkaisuja yhdessä – luottaen, että ihmiset itse tuntevat omat tarpeensa. Naisten ja tyttöjen tukeminen säteilee tehokkaasti koko yhteisön hyvinvointiin”, kertoo E-Romnjan osallisuuskoordinaattori Anca Nica.

Yhteisötaloista on tullut toinen koti

Käytännössä työtä romaninaisten ja -tyttöjen kanssa tehdään etenkin yhteisökeskuksissa, joita naiset usein kutsuvat yhteiseksi kodikseen. Niissä järjestetään ryhmätoimintaa, työpajoja, mentorointia, koulutuksia sekä sosiaalista tukea. Yhteisöissä tarjotaan myös ruoka-apua, hygieniatarvikkeita, terveysneuvontaa ja apua vaikeissa elämäntilanteissa.

Vuosien aikana yhteisötaloista on muodostunut monelle naiselle tärkeä paikka. Niissä opitaan paitsi omista oikeuksista myös yhteisöllisestä vaikuttamisesta, johtamisesta ja ongelmanratkaisusta.

Monista toimintaan osallistuneista naisista on tullut aktivisteja ja mentoreita, jotka tukevat nyt seuraavaa sukupolvea.

”Tärkein saavutuksemme on romaninaisten ja -tyttöjen usko siihen, että heidän äänellään on merkitystä”, sanoo Anca Nica.

Monisukupolvisuus on tärkeä osa toimintaa. Lapset osallistuvat yhteisötalojen arkeen, koulutuksiin, tapahtumiin ja vaikuttamistyöhön. Nuoremmat oppivat vanhemmilta naisilta johtajuutta, kriittistä ajattelua ja kansalaistoimintaa. Siten E-Romnjan toiminnassa kasvaa jo toinen naisjohtajien sukupolvi: nuorista on tullut toiminnan vetäjiä ja yhteisöjensä vaikuttajia.

Ruohonjuuritasolta lainsäädännön muuttajaksi

E-Romnjan työ ulottuu paikallisista yhteisöistä yhä enemmän myös alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Järjestö on kouluttanut poliiseja, terveydenhuollon ammattilaisia ja viranomaisia sekä rakentanut yhteistyötä paikallishallinnon kanssa. Bacaun hyvinvointialueen kanssa on solmittu yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on parantaa romanien pääsyä lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluihin.

Samalla järjestö on kampanjoinut ihmisarvoisen asumisen, terveyspalveluiden sekä paremman infrastruktuurin ja koulutuksen puolesta. Järjestö on myös vastustanut pakkohäätöjä sekä tehnyt rakenteellisen rasismin vastaista työtä.

Merkittävä virstanpylväs saavutettiin syyskuussa 2026, kun Romanian parlamentti hyväksyi lain, joka kriminalisoi pakkoavioliitot ja pakotetut avoliitot. E-Romnja oli keskeisessä roolissa lain valmistelussa ja edistämisessä.

”Järjestön työ ei kuitenkaan pääty lain säätämiseen. Seuraavien vuosien tavoitteena on varmistaa, että laki toteutuu käytännössä ilman etnistä profilointia ja että viranomaisilla on valmiudet suojella tyttöjä ja naisia”, toteaa Carmen Gheorghe.

Romaninaisten ääni kuuluu myös Brysselissä

E-Romnja toimii aktiivisesti myös eurooppalaisissa verkostoissa ja tuo romaninaisten kokemuksia EU-tason keskusteluihin. Järjestö korostaa, että romaninaisten kohtaamaa syrjintää ei voida ymmärtää ilman tietoa siitä, miten rasismi, köyhyys, sukupuoleen perustuva syrjintä ja muut eriarvoisuuden muodot limittyvät toisiinsa.

Kumppanuus ja yhteistyö E-Romnjan kanssa on opettanut Diakonissalaitokselle paljon. Se on syventänyt ymmärrystä moniperusteisesta syrjinnästä, yhteisölähtöisestä toiminnasta ja ihmisten omaa toimijuutta vahvistavien toimintatapojen rakentamisesta.

”Yhteistyö on opettanut meille, että kysymys ei ole vain yksittäisten ihmisten mahdollisuuksista vaan myös siitä, kenen tieto tunnustetaan ja kenellä on valtaa tulla kuulluksi”, sanoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan päällikkö Anca Enache. ”Samalla se on osoittanut, että pitkäjänteinen työ paikallisyhteisöissä voi johtaa muutoksiin, jotka ulottuvat aina yhteiskunnan rakenteisiin asti.”

Vuosien varrella E-Romnjan työtä ovat tukeneet Diakonissalaitoksen lisäksi Emmaus Helsinki, Emmaus Westervik, Emmaus Åland ja Helsingin seurakuntayhtymä.