Julkaistu 17.4.2026
Kohtaamiskuilu katkaisee vuorovaikutuksen tai estää sen toteutumisen – näin se korjataan
Näkymättömät-ohjelman tuore tilannekuvaraportti tuo esiin kohtaamiskuiluja, joilla on merkitystä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.

Yksi keskeinen osa hyvinvoivaa yhteiskuntaa on kohdatuksi tuleminen silloin, kun sitä tarvitsee.
Kohtaamista voivat kuitenkin estää vuorovaikutuksen syntymisen mahdottomuus, paikkojen puute ja epäonnistuminen kuten väärintulkinnat ja ei-arvostava kohtaaminen. Kohtaamista voi estää myös vuorovaikutuksen yksipuolisuus vastapuolen kieltäytyessä dialogista.
”Kohtaamiskuilujen olemassaolo ja merkitys ovat laajoja yhteiskunnallisestikin, eivät pelkästään yksilöllisellä tasolla”, painottaa Näkymättömät-ohjelman tutkija Ville Tikka Diakonissalaitokselta.
Kyse ei ole pelkästä nähdyksi tai kuulumiseksi tulemisesta arjessa, vaan siitä, miten kohtaamistilanteiden toteutumattomuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Mitä vähemmän kokee kuuluvansa johonkin, sitä vähemmän kokee olevansa osa yhteisöjä, joiden yhteisiä sääntöjä tulisi noudattaa.
Kun ihmiset eivät tule kuulluiksi ja nähdyiksi, nousevat esiin kysymykset yhtenäisyydestä. Erillään olo luo kiilaa ihmisten välille. Silloin unohtuu, mikä on se ”me”, jonka puolesta teemme yhdessä töitä.
Kohtaamiskuiluja on kuitenkin mahdollista korjata. Kun ihmiset tulevat kohdatuiksi, luottamus toisia yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa kohtaan kasvaa. Tästä esimerkkinä on Näkymättömät-ohjelmassa tehty korjaava työ.
”Hyvinvointiyhteiskunnassa tulisi näkyä se, kenelle yhteiskuntaa tehdään: mitä varten veroja maksetaan ja tehdään yhteistä hyvää”, Tikka toteaa.
Näkymättömät-ohjelman huhtikuussa 2026 julkaisema tilannekuvaraportti avaa näkymättömyyden juurisyitä ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla kohtaamiskuiluja on mahdollista purkaa. Ihmiskeskeiseen työhön pohjautuva raportti tarjoaa tietoa kohderyhmien tarpeista ja aiemmin piiloon jääneiden ilmiöiden käsittelystä.
“On paljon ihmisiä, jotka eivät luota kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan. Ohjelmassa on rakennettu tulevaisuususkoa, luottamusta ja uskoa siihen, että palveluista voi olla hyötyä ja löytyä paikka, josta voi olla apua itselle”, Ville Tikka kiteyttää.